Yksi vanhempi riittää

MOT: n selvitys paljastaa, että Maahanmuuttovirasto on päättänyt poistaa suomalaisten lasten vanhempia maasta jopa avioeron vuoksi. Virasto myöntää nyt tehdyt virheet ja aikoo muuttaa käytäntöjään.

Yle uutiset, 22.2.23

Kun gambialainen Lamin muutti erilleen vaimostaan, Maahanmuuttovirasto otti välittömästi yhteyttä. Se aikoi peruuttaa Laminin oleskeluluvan, vaikka meneillään oli avioeron harkinta-aika ja puolisot olivat sopineet yhteishuoltajuudesta.

Avioparin yhteinen lapsi, Yaya, oli silloin kaksivuotias.

Maahanmuuttovirasto totesi, ettei lapsen etu vaadi toisen vanhemman läsnäoloa. Siitä alkoi valitus- ja hakemusprosessi, joka on kestänyt jo kolme vuotta. Lopullista ratkaisua ei ole vieläkään tullut. Lamin pelkää joka päivä, että poliisit tulevat ja vievät lentokentälle.

Lamin on tärkeä isähahmo myös entisen puolisonsa toiselle lapselle.

− Tuntuu todella pahalta perheeni puolesta. Nämä kaksi lasta täällä ovat kaikkeni. En voi tehdä mitään ennen kuin päätös tulee. Välillä en saa edes nukuttua, kun pelkään, että ovikello soi yöllä, Lamin sanoo.

Maahanmuuttoviraston päätöksissä maahantulosääntöjen kiertäminen, yleisen turvallisuuden vaarantaminen tai jopa rikosepäily voivat ajaa lapsen edun edelle. Suomalaisen lapsen vanhempi voidaan poistaa maasta esimerkiksi, jos hän on antanut harhaanjohtavia tietoja henkilöllisyydestään tai tullut maahan väärällä passilla.

Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainvälisten sopimusten mukaan lapsen edun pitäisi ajaa kaiken muun edelle viranomaispäätöksissä.

Maahanmuuttovirasto myös seuraa perheitä Suomessa. Se saa tiedot, jos avioliitto rakoilee tai on päättymässä eroon. Virasto on jäljittänyt naimisissa olevaa ulkomaalaista jopa deittisovellus Tinderistä.

Maahanmuuttovirasto: «Lapselle riittää, ettei jää heitteille»

MOT tutustui viimeisten viiden vuoden ajalta Maahanmuuttoviraston päätöksiin, joissa suomalaisen lapsen vanhemmalle ei myönnetty oleskelulupaa Suomeen. Näitä huoltajan oleskelulupapäätöksiä oli viitisen sataa, joista lähes kolmasosa oli kielteisiä.

Päätöksissä toistuvat samat argumentit, joiden sisällön voi tiivistää seuraavasti.

Monissa ratkaisuissa vedotaan siihen, että:

«lapsen etu ei vaarannu poikkeuksellisesti, jos toinen vanhempi poistetaan maasta.»

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtajan Olli Koskipirtin mukaan lapselle riittää se, että hän ei jää heitteille.

− Meidän pitää vakuuttua siitä, että täällä (Suomessa) on vähintään yksi henkilö, joka pystyy hänestä huolehtimaan. Nykymaailmassa hyvin paljon sitten voidaan pitää yhteyttä sähköisin menetelmin, Koskipirtti sanoo.

− Jos on kyseessä hyvin nuori lapsi, vaikka alle kaksivuotias, niin silloin hän pystyy sopeutumaan siihen tilanteeseen, että toinen vanhempi ei välttämättä ole läsnä.

Eli lapsi sopeutuu siihen, että hänellä ei ole isää?

− Isää tai äitiä.

Miksi suomalaisten vanhempien lapsilla on eri oikeudet?

MOT on haastatellut useita perheitä, jotka taistelevat toisen vanhemman oikeudesta elää lapsensa kanssa Suomessa. Puhumme heistä vain etunimillä perheiden suojaamiseksi. Tapausten yksityiskohtia ja henkilöiden kertomuksia on varmistettu lukuisista asiakirjoista.

Laminin entinen puoliso Susanna vastustaa Laminin karkotusta. Yhteishuoltajuudesta sovittiin heti eron jälkeen.

Lamin käy töissä ja pystyy elättämään perheensä, eikä tarvitse yhteiskunnan tukia. Yaya nukkuu isänsä luona joka viikko ainakin yhden yön ja tapaa häntä säännöllisesti.

− Tämä tuntuu todella epäreilulta. Lapsi ei ole voinut valita isäänsä. Miksi kahden suomalaisen vanhemman lapsella on eri oikeudet kuin lapsella, jonka toinen vanhempi on ulkomaalaistaustainen? Mikä oikeus Maahanmuuttovirastolla on vieraannuttaa lapsi isästään, Susanna kysyy.

Lapsi kärsii vanhempiensa virheistä

Nopeasti solmittu avioliitto tai ero pian liiton solmimisen jälkeen voi herättää epäilyn siitä, että henkilö on perustanut perheen vain päästäkseen Suomeen.

Asianajaja Ville Punto avustaa maahanmuuttajia oleskelulupahakemuksissa. Hänen mielestään Maahanmuuttovirasto on tiukentanut tulkintojaan.

− Vaikka hakijalla olisi lapsiakin, niin oleskelulupaa ei välttämättä myönnetä aiemman menettelyn vuoksi. Lapsi joutuu sitten kärsimään vanhempiensa virheistä, jotka ovat tapahtuneet silloin, kun lapsi ei ollut edes elossa.

Viranomainen jäljitti miestä Tinderissä

Ville Punton mielestä Maahanmuuttovirasto on tunkeutunut yhä syvemmälle ihmisten elämään, kun se sai kaikki oleskelulupa-asiat hoidettavakseen poliisilta 2017.

Virasto voi pyytää esimerkiksi väestötiedoista vahvistuksen sille, onko tietty avioliitto voimassa tai asuuko pariskunta yhdessä.

MOT: n tiedossa on tapaus, jossa Maahanmuuttovirasto jäljitti naimisissa olevaa miestä deittisovellus Tinderistä. Virasto kysyi mieheltä kirjeitse, mitä tämän vaimo ajattelee puolisonsa Tinderissä olosta ja miten tämä vaikuttaa heidän liittoonsa.

− Tässä ylittyy yksityisyyden suojan raja. Voidaan puhua jo kafkamaisuudesta, Punto sanoo.

Maahanmuuttoviraston Olli Koskipirtti sanoo, että Tinderistä kyseleminen on poikkeuksellista, eikä pidä tätä lähtökohtaisesti tarpeellisena.

− Me emme aktiivisesti Tinderiä seuraa. Meillä ei ole mitään Tinder-osastoa.

Koskipirtti toisaalta kertoo, että Maahanmuuttovirastossa on osasto, jonka tehtäviin kuuluu valvoa oleskeluluvan saaneiden elämäntilannetta, kuten avioliiton tilaa.

− Se on tällaista jälkiseurantaa, jota tehdään pistokoeluontoisesti.

Lapsen oikeus molempiin vanhempiin on pyhä

Turvapaikanhakijoiden tuki ry: n puheenjohtaja ja tutkija Sanna Valtonen toteaa, että Suomessa koko maahanmuuton järjestelmä on rakennettu maahantulon kontrolloimiseksi.

− Meillä on ollut rajoittamisen eetos vuosikausia.

Valtosen mielestä lapsen etua koskevissa päätöksissä Maahanmuuttovirasto käyttää perusteluja, joita laki ei edellytä ja jotka eivät perustu ihmisoikeussopimuksiin. Hän viittaa esimerkiksi näkemykseen siitä, että lapsen etu ei vaadi toisen vanhemman läsnäoloa.

− Miten niin ei vaadi? Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus vanhempiinsa.

Hän näkee myös Maahanmuuttoviraston logiikassa ristiriitaisuuksia.

− Jos puhutaan lapsen ja vanhempien käännyttämisestä, niin sanotaan, että lapsen etu on olla vanhempien kanssa, mutta sitten kun on kyse vanhemman käännyttämisestä, niin sanotaan, että lapsen etu ei erityisesti vaadi toisen vanhemman kanssa olemista.

Ville Punton mielestä Maahanmuuttovirasto tulkitsee ulkomaalaislakia tiukasti. Lapsen oikeuksia ei pyritä painokkaasti turvaamaan, vaan katsotaan, vaarantuuko lapsen etu vakavasti.

− On valittu minimitaso. Mennään siitä, mistä aita on matalin.

− Siinä on tietyllä tavalla politiikasta kyse. En tarkoita sitä, että poliitikot sanovat tuolta, että tehkää näin, mutta monissa tapauksissa päätökset ikään kuin korreloivat maahanmuuttokeskustelua.

Maahanmuuttovirasto muuttaa linjaansa

Maahanmuuttoviraston Koskipirtti myöntää, että perheperusteisissa oleskeluluvissa on toisinaan annettu liian suurta merkitystä vanhemman maahantulorikkomuksille suhteessa lapsen etuun.

Hän sanoo, että Maahanmuuttovirasto aikoo pehmentää linjaansa ja pyrkiä vastedes «asiakasystävällisempään lähestymistapaan».

− Me olemme pohtineet sitä, että kuinka paljon luvanhakijoita voi rangaista aikaisemmasta moitittavasta menettelystä. Jos perhe-elämä on aitoa ja todellista, niin haluamme antaa nyt enemmän painoarvoa sille.

Yksi syy uudelle ajattelulle on se, että virastossa on ruuhkaa eikä hakijoiden taustoja pystytä kampaamaan aiemmalla tarkkuudella.

− Meidän pitää sujuvoittaa prosessejamme ja tehdä päätöksiä nopeammin.

Lähde: yle.fi

Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli

Siirry ylös