Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittokokous: Lapsivaikutukset on arvioitava kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) liittokokous muistuttaa, että lapsivaikutusten arvioinnin on oltava säännönmukainen osa julkisen hallinnon toimintaa. Lapsivaikutusten arviointia edellyttää lapsen edun ensisijaisuuden periaate.

MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa esitteli MLL:n
kolmivuotissuunnitelmaa Lahden Sibelius-talolla.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti julkisen vallan — valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden — on otettava lapsen etu huomioon ensisijaisena harkintaperusteena kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa. Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa kunnan ja hyvinvointialueen edellytetään otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin, mikä tarkoittaa velvoitetta arvioida ja ottaa huomioon lapsivaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti päätöksen vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.

Hyvä ja monipuolinen vaikutusten arviointi ei vielä ole itsestäänselvyys. Lapsivaikutukset jäävät edelleen monissa tilanteissa pintapuoliselle huomiolle lyhytaikaisten taloudellisten vaikutusten saadessa pääasiallisen huomion. Jos päätöksenteko perustuu kapeaan ja yksipuoliseen tietoon, voi merkittäviä tekijöitä jäädä huomioimatta. Tällöin vaikutukset voivat olla sekä hyvinvoinnin että julkisen talouden kannalta kielteisiä. Esimerkiksi leikkaus palveluihin tai toimeentuloetuuksiin, jolla tänään saadaan yhden euron säästö, voikin olla huomisen 10 euron tai 50 euron meno. Koska hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa, tämä koskee erityisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvia julkisen talouden leikkauksia.

MLL korostaa, että julkisen hallinnon päätöksenteossa tulee hyödyntää lapsilta, nuorilta ja perheiltä kerättyä tietoa. Tämä koskee myös vaikutusten arviointia ja toiminnan vaikuttavuuden kehittämistä. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on paljon tietoa esimerkiksi julkisten palvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Tätä tietoa ei saada käyttöön muutoin kuin kuulemalla lapsia, nuoria ja perheitä. Kuulemiselle tulee olla rakenteet niin valtion, kuntien kuin hyvinvointialueiden hallinnossa. Kerättyä tietoa tulee hyödyntää päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviydy haasteistaan ilman järjestöjä ja niiden toimintaa

MLL muistuttaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen merkityksestä koko yhteiskunnalle. Järjestöt organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita sekä vaikuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita niin valtiolle, hyvinvointialueille kuin kunnille. Kansalaisjärjestöjen avustukset on turvattava pitkäjänteisellä ja ennakoivalla tavalla, jotta järjestöt voivat pitkäjänteisesti tukea ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta.

Julkisen hallinnon ja järjestöjen yhteistyö ja kumppanuus on varmistettava. Hyvinvointialueiden ja kuntien lapsiperhepalvelut tulee koota lapsi- ja perhelähtöisesti perhekeskusverkostoon. Perhekeskus yhteensovittaa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien sivistyspalvelut sekä kolmannen sektorin toiminnot. Esimerkiksi MLL:n avoimet kohtaamispaikat, vertaistoiminta ja tukihenkilötoiminta ovat osa perhekeskusverkoston toimintaa.

Koko lapsuuden kattava lapsiperheneuvola parantaisi puutteellista ja sirpaleista tukea

MLL korostaa, että vanhemmuus ei ole yksilösuoritus, vaan vanhemmat tarvitsevat ja ovat aina tarvinneet perheen ulkopuolista apua ja tukea. Riittävällä vanhempien tuella on olennainen merkitys lasten terveydelle, hyvinvoinnille ja kehitykselle.

Perheiden avun saaminen takkuaa usein tilanteissa, jossa on vähänkin suurempaa tuen tarvetta. Palvelut ovat pirstaleisia ja eriytyneet omiin lokeroihinsa. Peruspalvelujen piirissä ei kyetä vastaamaan tuen tarpeisiin ja erityispalveluihin pääsy kestää. Apua tarvitsevaa perhettä lähetetään paikasta toiseen eikä missään ole mahdollisuutta pysähtyä perheen kokonaisvaltaiseen auttamiseen.

Peruspalvelujen riittämättömyys ja varhaisen tuen puute ovat lisänneet erityispalvelujen, kuten lastensuojelun tarvetta ja kustannuksia. Erityisesti teini-ikäisten lasten perheiden tuki on tällä hetkellä ohutta.

MLL esittää, että perheiden tuen vahvistamiseksi luodaan koko lapsuuden kattava lapsiperheneuvola. Se voitaisiin toteuttaa vahvistamalla äitiys- ja lastenneuvoloita sekä perhe- ja kasvatusneuvoloita ja kokoamalla nämä palvelut hyvinvointialueilla yhteisen johdon alle samaan organisaatioon. Lapsiperheneuvolan universaalit ja moniammatilliset palvelut kattaisivat koko lapsuusajan raskausajasta täysi-ikäistymiseen saakka. Lapsiperheneuvola tekisi tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon, kuten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muiden sote-palvelujen, varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Kannanotto on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton varsinaisessa liittokokouksessa Lahdessa 11.6.2023.

Lisätietoja:
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
milla.kalliomaa@mll.fi, puh. 040 838 6778

Lisätietoa julkaisijasta Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Toinen linja 17 00530 Helsinki
puh. 075 32451
www.mll.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.

MLL tuntee perheiden arjen ja tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu 73 000 jäsentä, 537 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö.

Lähde: STT Info, MLL
www.mll.fi/kannanotot-ja-lausunnot

Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli

Siirry ylös