AJANKOHTAISTA
2023
2022
2021
2020
ARTIKKELIT NORDLEX OY:ltä
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
ARTIKKELIT LINDBLADILTA
OPPAAT
ARTIKKELIT MUISTA LÄHTEISTÄ
FINLEX | WWW.FINLEX.FI -SIVUILLA JULKAISTETUT MATERIAALIT
OIKEUSLAITOS | VERKKOESITTEET
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
Suurinta osaa Kelan etuuksista voi saada vasta, jos henkilö aikoo oleskella Suomessa vakinaisesti. Oikeus etuuksiin voi syntyä myös työnteon perusteella. Joissakin tilanteissa henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus välttämättömään toimeentuloon. Lisäksi jokaisella on oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon Suomessa. Turvapaikanhakijoiden toimeentulosta ja terveyspalveluista vastaa vastaanottokeskus.
Kelaan on tullut kyselyitä Ukrainan tilanteen vuoksi Suomeen saapuneiden henkilöiden sosiaaliturvasta. Ukrainasta saapuneet henkilöt voivat oleskella Suomessa tällä hetkellä esimerkiksi turvapaikanhakijoina tai viisumivapaasti enintään kolme kuukautta, vaikka henkilö ei hakisi turvapaikkaa. Osa on saapunut perheenjäsenten tai ystävien luo.
Oikeuden sosiaaliturvaan voi saada, jos henkilölle myönnetään oleskelulupa. Kun henkilö on saanut Suomesta turvapaikan tai oleskeluluvan muulla perusteella, on hänellä oikeus Kelan etuuksiin, jos tarkoitus on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan. Oikeuden sosiaaliturvaan voi saada myös Suomessa työskentelyn perusteella, jos työstä saatava palkka on vähintään 741,75 euroa kuukaudessa.
Perustoimeentulotukea voi saada, vaikka henkilöllä ei ole oleskelulupaa. Jos Suomeen saapuva henkilö on hakenut turvapaikkaa, hän on vastaanottopalveluiden piirissä. Silloin vastaanottojärjestelmä turvaa hänen toimeentulonsa ja muut palvelut oleskelulupaprosessin ajan. Turvapaikanhakija ei siten yleensä voi saada perustoimeentulotukea.
Jos henkilö ei ole hakenut turvapaikkaa eikä siten voi turvata toimeentuloaan vastaanottopalveluiden avulla, hänellä on oikeus vähintään välttämättömään osuuteen perustoimeentulotuesta, jos hän on tuen tarpeessa. Välttämätön osuus perustoimeentulotuesta tarkoittaa elintarvikkeita ja välttämättömiä reseptilääkkeitä, ja niihin myönnetään maksusitoumukset. Henkilön on kuitenkin ensin selvitettävä, voiko hän turvata elantonsa muulla tavoin, esimerkiksi säästöillään ja rahansiirtomahdollisuuksia käyttämällä.
Jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen, täytyy henkilön olla yhteydessä Kelan palvelupisteeseen tai puhelinpalveluun.
Oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja Suomessa perustuu yleensä kotikuntaan. Kun henkilöllä on kotikunta, hän saa kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut normaalilla asiakasmaksulla. Kotikunnan myöntää Digi- ja väestötietovirasto.
Oikeuden käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja voi saada myös työskentelyn perusteella, vaikka henkilöllä ei olisi kotikuntaa Suomessa. Silloin Kela voi myöntää todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Todistuksella henkilö saa julkisen terveydenhuollon palvelut samalla tavalla kuin paikalliset asukkaat. Jos henkilö sairausvakuutetaan työskentelyn perusteella Suomessa, hän saa Kelalta korvausta myös yksityisestä terveydenhuollosta, lääkkeistä ja sairauden hoidon vuoksi syntyneistä matkakustannuksista.
Turvapaikanhakija saa terveydenhuollon palvelut vastaanottokeskuksen kautta.
Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa eikä hän työskentele Suomessa tai hae turvapaikkaa, on hänellä oikeus ainoastaan kiireelliseen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Tällöin hoidon kustannukset on maksettava itse.
Tilapäisen suojelun direktiivi on käsittelyssä EU: ssa. Tiedotamme direktiivin vaikutuksesta sosiaaliturvaan myöhemmin.
Kelan kansainvälisten asioiden keskus neuvoo ulkomailta Suomeen tulevia Kela-asioissa. Myös toisen puolesta asiointi on mahdollista valtakirjalla.
Lähde: Tiedote, Kela