Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

Keski-Suomen TE-toimistossa alkoi massiivinen urakka

Kaikki työttömät haastatellaan

Keski-Suomen TE-toimistossa aloitettiin vuoden alussa iso haastattelu-urakka: kaikki noin 20 000 työtöntä työnhakijaa haastatellaan jatkossa kolmen kuukauden välein. Taustalla on vuoden alussa voimaan astunut lakimuutos.

Keski-Suomen TE-toimiston johtajan Tuula Säynätmäen mukaan asiakkaita tavoitellaan puhelimitse. Mikäli asiakas ei vastaa, hänelle lähetetään tekstiviesti ja ehdotus uudesta yhteydenotosta.

Työmarkkinat ja osaamistarpeet ovat muuttuneet nopeasti

Haastatteluihin on syytä osallistua, sillä jos ei ole tavoitettavissa, työttömyysturva katkeaa.

– Työttömyysturvalain mukaan asiakkaan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyysetuutta saadakseen hänellä on myös velvollisuus edistää omaa työllistymistään. Mikäli asiakasta ei tavoiteta, hänen työnhakunsa katkeaa. Pääsääntöisesti asiakkaat tavoitetaan hyvin ja he ovat aktiivisia oman työllistymisensä edistämisessä, Säynätmäki sanoo.

Osa haastatteluista tehdään kasvotusten toimistolla, mutta useimmiten riittää puhelinkeskustelu.

– TE-toimistolla on nykyisin käytössä verkkopalveluiden lisäksi useita palvelukanavia; myös palvelu kasvotusten etälaitteella on mahdollista, Säynätmäki kertoo.

Käytännössä muutos entiseen toimintatapaan verrattuna on tarkoituksenmukaisuusharkinnan poistuminen: aikaisemmin arvioitiin, tarvitseeko työnhakija haastatteluita ja tarkkaa työllistymissuunnitelmaa, ja jos tarvitsi, haastattelut toteutettiin puolen vuoden välein.

Nyt haastattelut tehdään ihan kaikille TE-toimiston kirjoista löytyville työttömille työnhakijoille.

– Työnhaun alussa teemme työllistymissuunnitelman ja mietimme, millaista jatko-ohjausta asiakas tarvitsee. Sopiva palvelu voi olla esimerkiksi työnhakuvalmennusta, työvoimakoulutusta tai vaikkapa tuetun työllistämisen palveluita. Jos toteamme, että asiakkaan ensisijainen palvelutarve on työllistyminen, teemme työnhakijalle työtarjouksia, kuten aiemminkin, Säynätmäki kertoo.

Jos asiakas on vielä kolmen kuukauden päästä työtön, kontaktoidaan hänet uudelleen. Tämä jatkuu niin kauan kuin työpaikka löytyy.

– Tarkistamme suunnitelman ja mietimme, tarvitaanko siihen muutoksia. Tarpeita on yhtä monenlaisia kuin meillä asiakaskuntaa: alanvaihtajia, eläkkeelle pyrkijöitä, nuoria työuraansa aloittelevia henkilöitä ja henkilöitä, joilla on ensisijaisesti sotepalveluiden tarve, Säynätmäki sanoo.

Lisäresurssit tulevat tarpeeseen

Haastattelut hoidetaan TE-palveluiden virkamiesten voimin. Keski-Suomen TE-toimistossa lisätyövoimaa on palkattu 15 henkilön verran. Haastatteluita tekee noin sata henkilöä.

Hallitus ohjasi TE-toimistoille haastattelu-urakkaa varten 17 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Keski-Suomen TE-toimisto sai rahoituksesta runsaat 700 000 euroa.

Yksityisiltä palveluntuottajilta ja oppilaitoksilta TE-toimisto ostaa rekrytointi-, valmennus-, koulutus- ja muita työllistymistä edistäviä palveluja.

– Asiakas voidaan ohjata myös sellaiseen palveluun, jossa työllistymissuunnittelun hoitaa palveluntuottaja yhdessä asiakkaan kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi työnhaku- ja uraklubit, Säynätmäki kertoo.

Tavoitteena edistää työllistymistä

Haastattelukäytäntö on näillä näkymin voimassa maakuntauudistukseen saakka. Tuula Säynätmäki toteaa, että kiirettä riittää, mutta näkee toimintatavassa lähinnä hyviä puolia. Säynätmäki uskoo, että haastattelut edistävät työllistymistä. Hänen mukaansa nyt saadaan myös kartoitettua, mitä työllisyydenhoito edellyttää tulevan maakunnan näkökulmasta ja millaisia palveluita tulevaisuudessa tarvitaan.

Mikäli asiakasta ei tavoiteta, hänen työnhakunsa katkeaa

– Asiakkaille, jotka on aiemmin arvioitu omaehtoisiksi työnhakijoiksi, ei välttämättä ole tehty työllistymissuunnitelmaa, vaan työtarjouksia. Taustalla saattaa kuitenkin olla tilanne, että heiltä puuttuu työnhakutaitoja. Esimerkiksi vastavalmistuneilla osaaminen on kunnossa, mutta työnhakutaitoja ei ole ehtinyt kertyä. Toisaalta lama on ollut aika pitkä, ja työmarkkinat ja osaamistarpeet muuttuneet nopeasti. Joissakin tapauksissa voi olla, että työttömyyden pitkittymisen takia osaaminen on vanhentunut ja tarvitaan täydennyskoulutusta tai alan vaihtoa, Säynätmäki summaa.

Teksti: Riina Sydänmaanlakka
Lähde: Suur-Jyväskylän Lehti 8.2.2017 (ote artikkelista)
www.surkkari.fi/pdf/2017/

Venäjännös: Lidia Popova

---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki № 1-2 (123-124) 2017
Mosaiikki-Tampere № 2 (34) 2017
Mosaiikki-Helsinki № 2 (30) 2017
Mosaiikki-Vaasa № 2 (48) 2017
Mosaiikki-Savo № 2 (28) 2017

Siirry ylös