Tutkimus: kiusaamisella yhteys myöhempiin mielenterveysongelmiin ja väkivaltarikollisuuteen

Eino Kossila

Kiusaajilla oli tutkimuksen mukaan muita suurempi todennäköisyys väkivaltarikollisuuteen aikuisena. Kiusatut kärsivät muita enemmän mielenterveyden oireista.

Kiusatuksi joutuminen on yhteydessä koettuihin mielenterveyden oireisiin, kertoo Turun yliopistossa tarkastettava tuore väitöstutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Elina Tiiri tutki lastenpsykiatrian väitöskirjassaan kiusatuksi joutumisen yleisyyttä ja sen yhteyttä mielenterveysoireisiin sekä kiusaamisen yhteyttä aikuisiän väkivaltarikollisuuteen.

Yhteys kiusatuksi tulemisen ja mielenterveyden oireiden välillä havaittiin sekä kasvokkain tapahtuneen että nettikiusaamisen kohdalla. Eniten oireilivat ne nuoret, joita oli kiusattu kasvokkain ja netissä. Kiusatuilla nuorilla oli enemmän tunne-elämän ja käyttäytymisen oireita kuin niillä, joita ei ollut kiusattu.

Kiusatuksi tulemisella ja mielenterveysoireiden välillä havaittiin yhteys sekä suomalaisten nuorten kohdalla että kansainvälisessä aineistossa, johon kuului nuoria 13 maasta Aasiassa ja Euroopassa.

Kiusaaja on todennäköisemmin väkivaltarikollinen

Lisäksi Tiiri selvitti kiusaamisen ja väkivaltarikollisuuden yhteyttä. Tutkimuksen mukaan muita lapsia kiusanneilla oli suurempi todennäköisyys tehdä väkivaltarikoksia aikuisena.

Miehillä ja naisilla, jotka olivat kiusanneet muita 8–9 vuoden iässä, oli muita suurempi todennäköisyys väkivaltarikollisuuteen 31 vuoden ikään mennessä.

Vastaavaa yhteyttä ei todettu niillä, joita oli kiusattu.

— Kiusaaminen, niin kiusaajana kuin kiusattuna, on yhteydessä erilaisiin haittoihin jopa aikuisuudessa. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon ilmiön yleisyys, on selvää, että ennaltaehkäisy ja tehokas puuttuminen ovat välttämättömiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta, Elina Tiiri sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Lähte: yle.fi

Venäjännös: Elizaveta Sidorova