AJANKOHTAISTA
2023
2022
2021
2020
ARTIKKELIT NORDLEX OY:ltä
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
ARTIKKELIT LINDBLADILTA
OPPAAT
ARTIKKELIT MUISTA LÄHTEISTÄ
FINLEX | WWW.FINLEX.FI -SIVUILLA JULKAISTETUT MATERIAALIT
OIKEUSLAITOS | VERKKOESITTEET
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
Tatu Kuukkanen, Yle , 18.1.2023
Suomen tekemien karkotusten määrät rikosten takia ovat hieman laskeneet.
Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä Suomesta karkotettiin rikosperusteisesti 75 ihmistä, kun aiemmin viime vuosina rikosperäisiä karkotuksia oli tehty keskimäärin yli sata vuosittain.
Vuonna 2021 Suomesta karkotettiin rikosten takia 101, vuonna 2020 — 119 ja vuonna 2019 — 122 ihmistä.
Tyypillinen rikos karkottamisen taustalla on törkeä huumausainerikos. Rikosperusteista karkottamista esittää yleensä poliisi. Asiasta päättää Maahanmuuttovirasto Migri.
Viime vuosina Suomesta on karkotettu keskimäärin sata ihmistä vuodessa rikosten takia. Tyypillinen rikos karkottamisen taustalla on törkeä huumausainerikos, jossa tuomiot ovat kovia.
Viime vuonna rikosten takia karkotettiin eniten virolaisia (14), irakilaisia (11), venäläisiä (9) ja somalialaisia (5).
Koronan takia ihmisiä jäi jumiin Suomeen, sanoo Helsingin säilöönottoyksikön apulaisjohtaja Mikko Mäkinen.
Maailmanlaajuiset koronarajoitukset vaikeuttivat tuntuvasti ulkomaalaisten poistamista maasta, kun matkustaminen oli paikoin jopa mahdotonta. Osalla ihmisistä maastapoistamisen päätös oli tehty jo vuoden 2019 lopulla, mutta heitä on saatu karkotettua vasta viime aikoina.
— Nyt kun matkustaminen on helpompaa, ihan selkeästi meidän asiakasmäärät ja vaihtuvuus ovat kasvaneet aika suuresti vuonna 2022, Mäkinen sanoo.
Lukkojen takana Helsingin tai Joutsenon säilöönottoyksiköissä on vain pieni osa karkotettavista ja käännytettävistä ihmisistä. Suurin osa poistuu itse maasta, osa katoaa viranomaisilta ja jää paperittomina oleskelemaan Schengen-alueelle.
Rikosperusteista karkottamista esittää yleensä poliisi. Asiasta päättää Maahanmuuttovirasto Migri.
Lähde: yle.fi
Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli