AJANKOHTAISTA
2023
2022
2021
2020
ARTIKKELIT NORDLEX OY:ltä
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
ARTIKKELIT LINDBLADILTA
OPPAAT
ARTIKKELIT MUISTA LÄHTEISTÄ
FINLEX | WWW.FINLEX.FI -SIVUILLA JULKAISTETUT MATERIAALIT
OIKEUSLAITOS | VERKKOESITTEET
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
Materiaali julkaistaan säätiön tuella:
Adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeus perintöön sekä oikeus periä adoptiolapsi tai tämän jälkeläinen riippuu muun muassa siitä, minä aikana adoptio on vahvistettu.
Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa. On kuitenkin otettava huomioon erityistilanteet, joita tässä artikkelissa käsitellään.
Uudistettu adoptiolaki vuodelta 2012 on tuonut merkittäviä muutoksia adoptiolapsen perintöoikeuteen. Uudistetun adoptiolain 100 §:n nojalla, mikäli ottolapsisuhde oli vahvistettu aikaisemmin kuin 1.1.1980 ja perittävä kuolee 1.7.2012 tai myöhemmin, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan adoptiolain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1. päivää tammikuuta 1980: 1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä 2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.
Adoptiolain uudistusten myötä heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta uudistetun adoptiolain ansiosta heikon adoption järjestelmään kuulunut adoptiolapsi perii edelleen ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Sen sijaan biologiset vanhemmat sukulaisineen eivät enää peri adoptioon antamaansa lasta, kun perittävä (tässä tapauksessa adoptiolapsi) menehtyy 1.7.2012 tai myöhemmin.
Toisaalta esimerkiksi kuolleen adoptiolapsen rintaperillisillä on oikeus periä adoptiovanhemman sukulaiset, jos perittävä on kuollut 1.7.2012 tai sen jälkeen. Näin ollen paitsi adoptiolapsen, myös adoptiolapsen omien rintaperillisten jäämistöoikeudellista asemaa on parannettu uuden adoptiolain myötä koskien adoptioita, joihin tuomioistuin on antanut suostumuksensa ennen 1.1.1980.
Huomionarvoista on, että ottolapsi on voinut jo aiemman oikeustilan vallitessa (ja voi yhä edelleen) omalla aktiivisuudellaan halutessaan vahvistaa heikon adoption kuuluvaksi vahvan adoption mukaiseen järjestelmään. Tämä tapahtuu käytännössä siten, että adoptiolapsi hakee tuomioistuimelta adoption muuttamista vahvaksi. Tällöin adoptioon sovelletaan uudistetun adoptiolain säännöksiä ja samalla suljetaan siten pois vuodelta 1985, 1979 ja 1925 lapseksiottamisesta annettujen lakien soveltamista. On huomioitavaa, että hakemuksen tuomioistuimelle ns. heikon adoption muuttamisesta vahvaksi voi adoptiolain nojalla tehdä vain ottolapsi itse.
Artikkelin tuotti Perhe- ja perintöoikeuden tiimi.
Lisätietoa: Juhani Tukia, asianajaja
juhani.tukia@lindblad.fi
puh. 020 749 8166
Lähde: https://lindblad.fi/otto-adoptiolapsen-perintooikeus/
---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki-Etelä-Karjala № 1 (22) 2017