Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

Rokotusjärjestys ja COVID-19 -taudin riskiryhmät

Koronarokotetta tarjotaan kaikille 16 vuotta täyttäneille, jotka haluavat ottaa rokotteen.

Koska rokotteita on aluksi tarjolla rajoitetusti, niitä tarjotaan aluksi henkilöille, joilla on kohonnut riski sairastua vakavaan koronavirustautiin tai kohdata virus esimerkiksi työssään. Suomen rokotusjärjestyksen tavoitteena on vähentää vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.

Riskiryhmien koronarokotusten järjestys

Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Riskiin vaikuttavat lisäksi tietyt taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski saada vakava koronavirustauti, joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin.

THL on tuottanut Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää KRARia kuullen listauksen, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70 -vuotiaille henkilöille. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon ja sen tavoitteena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville.

Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään:

1. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet
2. Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet

Näistä ryhmistä rokotetta tarjotaan ensin ryhmälle 1 ja sen jälkeen ryhmälle 2. Ryhmien sisällä kaikkia taustasairauksia sairastavia rokotetaan samanaikaisesti.

Kunnat järjestävät koronarokotukset ja tiedottavat asukkailleen, missä ja milloin rokotuksen voi ottaa. Rokotusvuorosi lähestyessä saat tarvittaessa tarkempia tietoja omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta.

Ryhmä 1: 16-69-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila

Elinsiirto tai kantasolusiirto
Ryhmään kuuluvat henkilöt, joille on tehty elinsiirto tai enintään kuusi kuukautta sitten kantasolusiirto. Ryhmään kuuluvat myös kaikki kantasolusiirron takia hylkimisenestolääkitystä käyttävät henkilöt riippumatta siitä, koska kantasolusiirto on tehty.

Hylkimisenestolääkitys heikentää immuunipuolustusta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa vaikean covid-19 -taudin riski on hylkimisenestolääkitystä käyttävillä moninkertainen.

Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti
Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä. Sellaisia ovat esimerkiksi osa leukemioista ja lymfoomista. Ryhmään kuuluvat myös he, joiden syöpää hoidetaan tavalla, joka heikentää voimakkaasti immuunipuolustusta.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka saavat immuunipuolustusta heikentävää syövän lääkehoitoa oireiden vähentämiseksi tai syöpätaudin jarruttamiseksi. Ryhmään kuuluvat myös ne henkilöt, joiden immuunipuolustusta voimakkaasti heikentävä lääkehoito on lopetettu enintään 6 kuukautta aikaisemmin.

Ryhmään eivät kuulu henkilöt, joiden syöpä on hoidettu pelkästään kirurgisesti tai jotka saavat hoitoa, joka ei vaikuta immuunipuolustukseen. Tällaista hoitoa on esimerkiksi hormonaalinen rintasyövän liitännäishoito.

Etenkin hematologiset eli verisyövät, kuten leukemiat ja lymfoomat, lisäävät vaikean taudin riskiä, sillä niissä syöpä kohdistuu juuri ihmisen infektiopuolustuksesta vastaaviin soluihin. Lisäksi syöpähoidoissa käytetään usein immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa.

Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö
Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on vaikea perinnöllinen immuunivajavuus tai muusta syytä alentunut puolustuskyky. Lisäksi ryhmään kuuluvat HIV-positiiviset henkilöt, joilla CD4-auttajasolutaso on alle 0,350×10⁹ solua/l ja henkilöt, joilta on poistettu perna. Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi ne henkilöt, joiden harvinaissairaudet vaikuttavat immuunipuolustukseen.

Vaikea krooninen munuaissairaus
Ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on dialyysihoitoa vaativa munuaissairaus, munuaiskerässairaus, verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio tai muu pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta.

Munuaisten vaikean vajaatoiminnan tiedetään altistavan vakaville infektioille. Toisaalta pitkäaikainen munuaissairaus voi vaikeutua koronavirusinfektion vuoksi.

Kun on tutkittu koronaviruspotilaiden riskiä joutua sairaalahoitoon, teho-osastolle tai kuolla, munuaisten vajaatoiminta on lähes poikkeuksetta ollut tutkimuksessa yleisempää juuri vakavimmin sairastuneilla.

Vaikea krooninen keuhkosairaus
Ryhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikainen keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on selvästi heikentynyt keuhkokapasiteetti (esimerkiksi toinen keuhko puuttuu) ja astmaatikot, jotka ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana kortikosteroidilääkitystä suun kautta tablettina.

Nämä vaikeahoitoista astmaa sairastavat rokotetaan ryhmässä 1 (vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila) ja muut astmaatikot ryhmässä 2 (vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila).

Krooniset keuhkosairaudet heikentävät hengityskapasiteettia ja voivat sen vuoksi vaikeuttaa koronavirustautia. Myös itse krooninen keuhkosairaus voi entisestään vaikeutua koronavirusinfektiosta.

Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
Ryhmään kuuluu lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes. Korkean verensokerin tiedetään lisäävän infektioherkkyyttä. Lisäksi akuutti infektio vaikeuttaa diabeteksen hoitoa. Tyypin 2 diabetes on usein yhteydessä lihavuuteen, joka myös lisää vakavan koronavirustaudin riskiä.

Downin oireyhtymä
Ryhmään kuuluvat 16 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, joilla on Downin oireyhtymä.

Downin oireyhtymään liittyy immuunipuolustusjärjestelmän poikkeavuuksia, jotka ilmenevät muun muassa infektioherkkyytenä. Samoin oireyhtymään liittyvien rakennevikojen (esimerkiksi synnynnäiset sydänviat) aiheuttamat ongelmat saattavat vaikeutua koronavirusinfektiosta.

Ryhmä 2: 18-69-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila

Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
Ryhmään kuuluvat astmaatikot, jotka käyttävät astmaansa jatkuvaa lääkitystä ja eivät ole vielä tulleet rokotetuiksi vaikeaa kroonista keuhkosairautta sairastavien ryhmässä.

Astma on krooninen keuhkosairaus, joka heikentää hengityskapasiteettia ja voi sen vuoksi vaikeuttaa koronaviruksen aiheuttamaa sairautta.

Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)
Ryhmän sairauksiin kuuluvat muun muassa sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, iskeemiset sydänsairaudet sekä verenpainetaudin aiheuttamat sydän- ja munuaisvauriot.

Pitkäaikainen sydänsairaus voi vaikeuttaa koronavirusinfektiosta selviämistä.

Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
Ryhmään kuuluvat muun muassa seuraavat taudit ja tilat silloin, kun ne haittaavat hengitystä: aivoinfarkti, aivoverenvuoto, hengityshalvaus, Parkinsonin tauti, MS-tauti eli pesäkekovettumatauti, hermo-lihasliitosten ja lihasten sairaudet sekä CP-oireyhtymä ja hengitystä haittaavat muut halvausoireyhtymät.

Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen
Ryhmään kuuluvat muun muassa selkärankareuma, nivelreuma, niveltulehdukset, haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti ja psoriaasi, jos kyseiseen sairauteen liittyy suun kautta tablettina otettu glukokortikoidihoito tai muu immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito (solunsalpaajahoito, biologiset lääkkeet ja muut immunosuppressantit).

Autoimmuunisairauden hoitoon käytetty immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito voi lisätä vaikean koronavirustaudin riskiä. Kirjallisuuden mukaan etenkin glukokortikoidihoito lisää vaikean taudin riskiä.

Vaikea krooninen maksasairaus
Ryhmän sairauksiin kuuluvat esimerkiksi maksan vajaatoiminta, maksafibroosi ja maksakirroosi. Muun muassa kirroottiset tilat, aiheuttajasta riippumatta, vaikeuttavat selviämistä vaikeasta infektiosta.

Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta
Ryhmään kuuluvat insuliinihoitoinen tyypin 1 diabetes ja lisämunuaisten vajaatoiminta.

Uniapnea
Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on diagnosoitu keskivaikea tai vaikea uniapneatauti. Henkilöllä on keskivaikea uniapnea, kun hengityskatkoksia tai -vaimentumia on tunnissa yli 15. Vaikea uniapnea henkilöllä on, kun hengityskatkoksia tai -vaimentumia on tunnissa yli 30.

Uniapnean tärkein riskitekijä on ylipaino. Uniapneasta kärsivistä yli puolet (50–70 prosenttia) on ylipainoisia.

Monien ylipainoon liittyvien sairauksien (muun muassa verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes) tiedetään lisäävän vaikean covid-19 -taudin riskiä.

Psykoosisairaus
Ryhmään kuuluvat skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt sekä henkilöt, joilla on klotsapiinihoito johonkin muuhun mielenterveydenhäiriöön. Klotsapiini on psykoosilääke, jonka tiedetään heikentävän immuunijärjestelmää ja altistavan keuhkokuumeelle.

Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40)
Ryhmään kuuluvat henkilöt, joiden painoindeksi (BMI) on 40 tai sitä suurempi.

Suomessa covid-19-taudin takia tehohoitoon joutuneista lähes 10 prosenttia on ollut sairaalloisen lihavia (BMI ≥40), kun väestössä 1,3 prosenttia miehistä ja 3,0 prosenttia naisista on sairaalloisen lihavia.

Monien ylipainoon liittyvien sairauksien (muun muassa verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes) tiedetään lisäävän vaikean covid-19 -taudin riskiä.

Tutkimustietoa eri sairauksien ja tilojen aiheuttamasta riskistä saada vakava koronavirustauti löytyy Vakavalle koronavirustaudille alttiiden rokotusjärjestys -sivulta kunkin taudin tai tilan kuvauksesta.

Lue lisää: thl.fi/riskiryhmien-koronarokotusten-priorisointijarjestys

Venäjännös: Irina Kekman

Siirry ylös