Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

Oppivelvollisuus
Vanhemmat voivat saada sakot, jos alaikäinen lopettaa lukion tai ammattikoulun kesken — selvitimme, mitä seurauksia koulun pakoilulla on

Uudistettu laki velvoittaa nuoret opiskelemaan 18-vuotiaaksi saakka. Ylen soittokierroksen perusteella kunnissa on vielä epäselvää, miten valvonta järjestetään ja miten alaikäiset onnistutaan pitämään koulussa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä. Oppivelvollisuus laajenee kun oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Uudistus vaikuttaa heti niihin nuoriin, jotka ovat tänä keväänä perusopetuksen 9. luokalla

Satavuotias oppivelvollisuuslaki uudistuu ja tuo tänä vuonna konkreettisia muutoksia nuorten elämään. Oppivelvollisuus alkaa ikäluokka kerrallaan nousta 18 vuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että alaikäiset nuoret eivät enää saa lopettaa opiskelua ja esimerkiksi mennä töihin. Jo alkuvuodesta tuli voimaan lakiin liittyvä velvoite hakeutua peruskoulun jälkeisiin opintoihin.

Tänä keväänä peruskoulunsa päättäneistä alkaen oppivelvollisuuden laajentaminen koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä. Aiemmin oppivelvollisuus ulottui vain peruskoulun suorittamiseen. Oppilaitoksissa ja kunnissa on Ylen tekemän soittokierroksen perusteella vielä moni käytännön asia auki ja henkilöstön perehdyttäminen on vielä kesken.

Elokuussa alkava lukuvuosi tulee näyttämään suuntaa sille, kuinka paljon lisätyötä kuntien ja koulujen kasvava valvontavastuu teettää ja miten onnistutaan pitämään kaikki alaikäiset tiiviisti kiinni opinnoissa. Pelkkä koulun kirjoilla oleminen ei riitä täyttämään oppivelvollisuuden kriteerejä. Selvitimme kolme vaihtoehtoa, mitä tapahtuu, jos toisen asteen opiskelija ei käy koulussa tai opinnot eivät edisty.

1. Ensimmäiseksi vastuu on vanhemmilla

Lain mukaan huoltajan on pidettävä huoli siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Valvonnan laiminlyönnistä voi seurata vanhemmalle rangaistus.

Tuomioistuimissa käsitellään aina toisinaan yksittäisiä tapauksia, joissa oppivelvollisen lapsen huoltajaa syytetään valvonnan laiminlyönnistä. Aiemmin tapaukset ovat liittyneet peruskoulun suorittamiseen.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös toisen asteen opiskelijoiden huoltajista tehdään poliisille tutkintapyyntöjä. Huoltaja voi saada tällaisesta laiminlyönnistä sakkorangaistuksen. Rangaistus edellyttää tahallista tai törkeää valvonnan laiminlyöntiä. Perustelut rangaistukselle on kirjattu

2. Koulun valvontavastuu

Jos nuorta ei näy esimerkiksi ammattikoulussa, on koulun toimittava ripeästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi opettaja ottaa yhteyttä oppilaaseen ja hänen huoltajaansa.

Tarkoitus on pohtia yhdessä, miksi koulunkäynti ei onnistu, ja olisiko nuori halukas opiskelemaan jotain muuta. Samalla selvitetään onko perheessä tarvetta lastensuojelulle ja tarvitseeko nuori opiskelunsa tueksi joitakin muita palveluja, esimerkiksi mielenterveyspalveluja.

Oppilaitos voi myös tehdä poliisille ilmoituksen opiskelijan huoltajasta ja oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä.

Jos nuori lopettaa koulun ennen 18 vuoden ikää, vanhempia uhkaavat jopa sakot.

3. Kunta ottaa kopin

Jos opiskelu ei koulun toimenpiteistä huolimatta suju tai oppilasta ja hänen huoltajaansa ei tavoiteta, asia siirtyy hoidettavaksi oppilaan asuinkuntaan. Kunnat myös selvittävät niiden nuorten tilanteita, jotka vielä syksyllä ovat ilman opiskelupaikkaa.

Laki ei määrittele, kuka tai mikä taho hoitaa kunnan valvontavastuun, kunhan se hoidetaan. Kunnan tehtävä on antaa nuorille ohjausta toisen asteen opiskelupaikan valintaan. Nuoria tulee myös ohjata tarvittaessa muihin palveluihin, kuten esimerkiksi sosiaali- ja kuntoutuspalveluihin.

Jos sopivaa opiskelupaikkaa ei näinkään löydy, kunta osoittaa oppivelvolliselle uuden opiskelupaikan niin kutsutussa nivelvaiheen koulutuksessa. Siellä opiskelu on aloitettava viipymättä.

Nivelvaiheen koulutuksia ovat muun muassa kymppiluokka ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus.

Lähde: yle.fi/uutiset

Siirry ylös