Tulkkivälitteinen työskentely

Tulkkivälitteinen työskentely mahdollistaa sen, että sekä asiakkaat että ammattilaiset tulevat ymmärretyiksi erilaisissa asiakastapaamisissa kaikissa palveluissa. Tulkkivälitteisesti tulisikin työskennellä aina kun asiakkaan kielitaito ei riitä asioiden selvittämiseen.

Kielilain mukaan ihmisellä on oikeus saada tulkkauspalveluita, jos hän ei osaa suomen tai ruotsin kieltä tai hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tulkin tilannut viranomainen maksaa tulkkauksesta aiheutuvat kulut, koska laki velvoittaa viranomaisen järjestämään tulkkauksen tarvittaessa. Pakolaistaustaisten potilaiden osalta valtio korvaa kunnille aiheutuneet tulkkauskulut.

Vastaanottokeskukset järjestävät tulkki- ja käännöspalveluita turvapaikanhakijoille. Tulkkivälitteiset asiakastapaamiset esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa pienentävät väärinymmärtämisen mahdollisuutta ja ovat näin ollen myös kustannustehokkaita. Tulkkaus on tärkeää myös potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Tulkkivälitteinen työskentely on osa ammattitaitoa

Tulkkivälitteinen työskentely vaatii perehtyneisyyttä, mutta ei erityistaitoja. Tulkki varataan aina, kun asiakkaan kanssa ei ole yhteistä kieltä. Työskentely onnistuu, kun ammattilaiset tulkin kanssa työskennellessään:

• Tietävät oman organisaation tulkin varaamiskäytännöt.
• Perehtyvät tulkkivälitteisen työskentelyn toteuttamiseen.
• Työskentelevät ammatti- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden tulkkien kanssa.
• Varmistuvat, että varattu tulkki ei ole asiakkaan sukulainen tai muuten estynyt.
• Varaavat kaksinkertaisen vastaanottoajan, kun tulkki on mukana.
• Työskentelevät saman tulkin kanssa useampia tapaamiskertoja edellyttävissä asiakassuhteissa, jos tämä on kaikkien edunmukaista.
• Puhuvat asiakkaalle, vaikka työskentelevät tulkin välityksellä.
• Kieltäytyvät käyttämästä alaikäistä tulkkina.
• Antavat palautetta tulkkikeskukselle, mikäli tulkin työskentelyssä on huomautettavaa.

Asiakkaalle tulee kertoa tulkin ja ammattilaisen roolista asiakaspalvelutilanteessa, vaitiolovelvollisuudesta ja tulkkausavun eduista hyvinvoinnille, psyykkisen avun saamiselle ja oikeusturvan toteutumiselle.

Tulkkivälitteinen työskentely voi estyä esimerkiksi siksi, että asiakas ei koe hyväksi ottaa vastaan tulkkausapua. Luottamuksen synnyttäminen asiakkaan, ammattilaisen ja tulkin välillä onkin keskeistä.

Alaikäisten kohdalla tulkkivälitteinen työskentely ei eroa merkittävästi aikuisten tulkkauksesta. Lapset ymmärtävät tulkkivälitteistä kommunikaatiota pitkälti samalla tavoin kuin aikuiset ja pystyvät osallistumaan tulkkivälitteisiin tapaamisiin.

Lasten tulkkauksessa on hyvä miettiä etukäteen sellaisia toimintatapoja, joiden avulla tulkkaustilanteessa voidaan luoda kontaktia lapseen sanattoman viestinnän keinoin. Lapsen tulee ymmärtää, että hänen pääasiallinen puhekumppaninsa tulkkaustilanteessa on ammattilainen eikä tulkki.

Tulkkaus mielenterveystyössä

Mielenterveysavun antamisen ja saamisen edellytys on ammattilaisen ja asiakkaan välinen toimiva vuorovaikutussuhde, jonka onnistumiseen tarvitaan yhteistä kieltä.

Mielenterveystyössä läsnäolotulkkaus on suositeltavaa, mutta myös etätulkkausta videon tai puhelimen välityksellä voidaan käyttää. Näin tapahtuu erityisesti kiireellisissä tilanteissa, maantieteellisten etäisyyksien vuoksi, tai harvinaisten kieliryhmien kohdalla. Tärkeää on myös tiedostaa, ettei tulkkivälitteinen työskentely heikennä esimerkiksi terapian tuloksellisuutta, vaan tulkkaus sopii myös erityispalveluihin.

Erityisesti mielenterveyttä koskevissa tulkkauksissa ja pitkissä hoitosuhteissa on pyrittävä ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan asiakkaan toiveet tulkista.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), thl. fi
Venäjännös: Irina Kekman

Siirry ylös