Hallitus haluaa helpottaa potkujen antamista, mutta mikä on lain mukainen «asiallinen syy»? Kysyimme asiantuntijoilta

Irtisanomiseen voi jatkossa riittää asiallinen syy. Kysyimme emeritusprofessorilta Seppo Koskiselta ja työtuomioistuimessa työntekijäpuolta edustavalta Anu-Tuija Lehdolta, muuttuisiko mikään.

Anna Näveri, 16.7.2023, Yle Uutiset

Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa, että työntekijästä johtuvan irtisanomisen perusteeksi riittäisi asiallinen syy.

Työnantajapuolella esimerkiksi Suomen Yrittäjät on toivonut tällaista muutosta jo pidempään.

Mutta mikä on asiallinen syy? Ja miten se eroaa nykytilanteesta, jossa vaaditaan asiallinen ja painava syy?

— Adjektiivit ovat aina tulkinnanvaraisia, toteaa ammattijärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Lehto istuu työntekijäpuolen edustajana työtuomioistuimessa, jossa ratkotaan myös irtisanomistapauksia. Kysyimme häneltä ja Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskiselta, mitä muutos käytännössä tarkoittaisi.

Lehto tulkitsee, että hallituksen ajatuksena on viestiä työnantajapuolelle, että irtisanomiskynnys laskee. Tarkemmat muotoilut nähdään myöhemmin esitysluonnoksessa.

— Mutta mihin se kynnys laskee, sitä on vaikea arvioida.

Koskinen arvioi, että hallituksen tavoitteena on saada työnantajan näkökulmalle enemmän painoarvoa tilanteisiin, joissa irtisanomisen aiheellisuutta pohditaan.

Yksi tällainen tilanne on irtisanomista edeltävä kokonaisarviointi. Siinä punnitaan myös potkujen vaikutuksia työntekijän elämään ja taloudelliseen tilanteeseen.

— Kokonaisarvioinnin osatekijät kirjoitettaisiin hallituksen esitykseen sillä tavalla, että työnantajan tarve korostuu aiempaa enemmän.

Koskisen mukaan hallituksen esityksessäkään ei pystytä ihan tarkasti sanomaan, missä kynnys menee.

— Irtisanomiseen johtavat teot ovat niin moninaisia.

Jos istuisi kaikki illat terassilla

Ehkä tilanne hahmottuisi paremmin esimerkkien kautta. Täyttyisikö asiallinen syy, jos työntekijä istuisi kaikki illat terassilla juomassa, mutta hoitaisi tehtävänsä moitteettomasti?

— Jos et kertaakaan tule töihin edes krapulassa, sitä on vaikea katsoa asialliseksi syyksi. Mutta jos kaikki illat siellä ilmoittelet, kenen työnantajan leivissä olet, kyse olisi jo moitittavasta toiminnasta, Koskinen toteaa.

— Jos olet esimerkiksi lääkäri ja joka ilta käyt ravintolassa kännäämässä, olisihan se merkittävä seikka.

Lehto taas pohtii tapausta, jossa työntekijä sairastelee paljon. Ihmistä ei periaatteessa voi irtisanoa sairauden vuoksi, mutta sairastelun jatkuessa pitkään tilanne voi muuttua.

— Jos henkilö on sairauden vuoksi poissa puolet työajasta useana vuonna peräkkäin, kyllähän se kynnys täyttyy aika nopeasti. Riittäisikö tulevaisuudessa, että on poissa vain 15 prosenttia ajasta? En tiedä, Lehto pohtii ja korostaa vain spekuloivansa.

Viidet potkut, joista riideltiin oikeudessa

Esittelimme Koskiselle myös viisi oikeuteen asti päätynyttä irtisanomistapausta. Niissä irtisanomisperusteena käytettiin sairauslomalla toiselle firmalle työskentelyä, puhallutuksesta kieltäytymistä, anastus ja tyytymättömiä asiakkaita.

Mutta työnantajakin oli töpännyt: varoitusta ei ollut annettu tai työntekijälle ei ollut yritetty tarjota muuta soveltuvaa tehtävää.

Ennen potkujen antamista on nimittäin kokeiltava pehmeämpiä keinoja: kuulemista, varoitusta ja sen selvittämistä, löytyisikö työntekijälle muuta soveltuvaa tehtävää.

Näistä pehmeämmistä keinoista ei hallitusohjelmassa lue mitään. Koskinen tai Lehtokaan eivät usko, että ainakaan varoituksen antamisesta tai kuulemisesta voidaan täysin luopua.

Koskinen odottaa kuitenkin sitä, mitä lakiesitykseen aiotaan kirjata muun soveltuvan työn tarjoamisesta. Hän huomauttaa, ettei nykyinen lakikaan edellytä kuin sen selvittämistä, olisiko tällaista muuta soveltuvaa työtä tarjolla.

«Ehkä sadasta oikeusjutusta 10 voisi muuttua»

Esimerkkejä läpi käytyään Koskinen tuntuu pohtivan, muuttuisiko lopulta monikaan oikeuteen päätyvä tapaus, vaikka lakimuutos tulisi.

— Ei voi sanoa, etteikö jokin tuomio muuttuisikin. Mutta sellainen vaikutelma minulle syntyy, että ehkä sadasta oikeusjutusta kymmenen voisi olla sellaisia, joissa lopputulos muuttuisi nykyisestä.

Lehto taas pitää itsestään selvänä, että muutos heijastuisi tuomioistuinten päätöksiin.

— Jos lainsäätäjä sanoo, että irtisanomiskynnys laskee, niin onhan sitä noudatettava.

Liian helppoa potkujen antamisesta ei taida silti tulla.

Lehto huomauttaa, että työsopimus itsessään sisältää molemminpuolista velvoitetta lojaalisuudesta, eikä sopimusta voi kevyin syin päättää. Samoilla linjoilla on Koskinen.

Koskisen mukaan painava syy on käytännössä tarkoittanut vain sitä, että jokin kynnys on oltava eikä sitä kynnystä voi kokonaan poistaa. Silloin irtisanomisesta voisi Koskisen mukaan tulla keino ratkaista tilanteita, joihin riittäisi pelkkä ohjaava puuttuminen.

Onko siis vaarana, että työnantajille syntyy virheellinen kuva irtisanomisen merkittävästä helpottumisesta ja potkuja annetaan liian kevein perustein?

— Sellainen vaara on olemassa, jos poistetaan edellytys painavasta syystä, muttei ilmoiteta, että irtisanomiselle on kuitenkin edelleen merkittävä kynnys, Koskinen toteaa.

Lähde: yle.fi

Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli

Siirry ylös