Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

SELVENNYSLAINHUUTO

Perhe- ja perintöoikeus, 2018

Selvennyslainhuuto on kiinteistön tai kiinteistön määräosan/määräalan omistusaseman selvennys lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä.

Selvennyslainhuudosta esimerkiksi kaikki jakamattoman kuolinpesän omistaman kiinteistön oikeudenomistajat käyvät ilmi nimeltä tarkemmin. Esimerkiksi Matti Meikäläisen kuolinpesän sijaan kuolinpesän oikeudenomistajat luetellaan selvennyslainhuudossa yksitellen nimeltä.

Toisaalta selvennyslainhuuto myönnetään yhteisesti ja jakamattomana kaikille kuolinpesän osakkaille. Tämä siksi, että ennen perinnönjakoa ei kellään osakkaista ole lainhuutoa hänen jako-osaansa vastaavaan osuuteen jäämistöön kuuluvasta kiinteistöstä. Selvennyslainhuudolla ei siis voida jakaa kiinteistön omistusasemaa esimerkiksi viiden kuolinpesän osakkaan kesken, vaan omistajaksi merkitään kuolinpesä.

Selvennyslainhuuto on vapaaehtoinen

Selvennyslainhuudon hakemiseen ei ole lakisääteistä velvollisuutta. Toisin sanoen esimerkiksi perillisiä ei velvoiteta hakemaan selvennyslainhuutoa huolimatta siitä, että kiinteistön/kiinteistön määräalan tai määräosan omistusasema on jakamaton. Toisin sanoen selvennyslainhuudon saaminen on kiinteistönomistajan oikeus, mutta ei velvollisuus.

Selvennyslainhuuto on siis pidettävä erillään pakollisesta lainhuudon hakemisesta. Pakollinen lainhuudatusvelvollisuus alkaa vasta osituksen tai perinnönjaon lainvoimaistumisesta.

Selvennyslainhuuto selkiyttää kiinteistön omistusasemaa ja sujuvoittaa arkea

Selvennyslainhuuto voi olla kuolinpesän kohdalla tarkoituksenmukainen mikäli perinnönjaossa olettavasti tullaan etenemään hitaasti.

Selvennyslainhuuto hyödyttää esimerkiksi vainajan kiinteistöä kiinnitettäessä ja pantattaessa. Pankit voivat jopa edellyttää selvennyslainhuutoa luoton myöntämiseksi säästyen näin vaivalta tutkia perukirjaa ja sukuselvityksiä luoton myöntäessään.

Toisaalta selvennyslainhuudon ansiosta jakamattoman kuolinpesän kiinteistöä ostaessaan ei ostajan tarvitse alkaa penkoa perukirjoja ja sukuselvityksiä, vaan hän voi luottaa siihen, että Maanmittauslaitos on tutkinut kuolinpesän oikeudenomistajien oikeuden riittävällä tavalla valmiiksi. Toisaalta selvennyslainhuudon avulla ei voida jäljittää kiinteistön aiempia omistajia, vaan ainoastaan luoda silmäys kiinteistön vallitsevaan omistajatilanteeseen.

Jakamattoman kuolinpesän osakas voi nykyään hakea selvennyslainhuutoa yksinkin

Kuolinpesän osakas voi hakea selvennyslainhuutoa Maanmittauslaitokselta vainajan perukirjaa ja virkatodistuksia vastaan nykyään yksinkin vanhan, tiukemman käytännön höllennyttyä, jonka mukaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden tuli hakea selvennyslainhuutoa yhdessä.

Kiinteistön vaihtaessa omistajaa kokonaisuudessaan, korvautuu selvennyslainhuuto ns. tavallisella lainhuudolla uudelle omistajalleen. Esimerkiksi tilanteessa, missä jakamaton kuolinpesä perinnönjaossa viimein jaetaan ja yhden osakkaan jako-osuus käsittää koko kuolinpesän kiinteistön, korvaa tavallinen lainhuuto selvennyslainhuudon.

Artikkelin tuotti IPR-, kilpailu- ja hankintaoikeuteen erikoistunut asianajaja

Lähde: lindblad.fi

Siirry ylös