Jes! Töihin!

Suomessa valtio todella huolehtii kaikista ihmisistä, jotka asuvat sen alueella. Korkeatasoinen sosiaaliturva on tässä maassa taattu. Kaikilla on koti ja turvattu elintaso. Pääasiallisia tukia ja sosiaalista apua voi saada myös maahanmuuttaja: työttömyysturvaa, asumistukea, opintotukea jne. Jos olette töissä ja saatte palkkaa, niin tuo palkka ja uusi taloudellinen tilanne vaikuttavat työttömänä saamiinne etuuksiinne ja toimeentulotukeenne. Siksi teidän tulee käydä keskustelemassa ennen ensimmäistä palkkaanne, esim. Kelassa tai TE-toimistossa, mitä teidän tulee tehdä etuuksillenne ja tuillenne.

Työllistymisen yhteydessä työkokemus lisääntyy, kielitaito paranee, sosiaalinen kanssakäyminen kehittyy ja uusia tuttuja saadaan. Työ pitää ihmisen järjestyksessä ja se normalisoi päivärytmin. Jos ihminen on harjoittelussa tai tekee lyhyttä työpäivää, niin hän voi joka tapauksessa vaikuttaa asioihin työpaikalla. Työssä aina kehitetään jotakin. Jotakin voi parantaa ja kertoa omat huomionsa. Ihmisestä on mukavaa, kun hänet huomataan työpaikalla ja hän saa kehuja. On tärkeää olla osa työyhteisöä. Jos olette töissä, niin itsetuntonne nousee. Työstä saadut tulot mahdollistavat, esim. rahan säästämisen tai asioiden ostamisen. Lomaa kertyy, ja sitä voi käyttää. Kun ihminen on töissä, niin vapaa-ajan ja viikonloppujen merkitys kasvaa.

Kyllä, työssäkäynti kannattaa. Työssä tutustutte suomalaiseen yhteiskuntaan ja opitte nopeammin suomen kieltä. Harjoittelun kautta saatu työkokemus voi helpottaa vakituisen työn löytymistä. Työnantajat yleensä tiedottavat avoimista työpaikoista internetissä. Löydätte tietoa näistä seuraavilta sivuilta: www.te-palvelut.fi –Avoimet työpaikat.

TE-toimistossa järjestetään vapaiden työpaikkojen messuja, joilla työnantajat etsivät työntekijöitä. Tällaisia messuja järjestetään muutamia kertoja vuodessa. Niille on helppo mennä, tavata työnantajan kanssa, keskustella ja esittää kysymyksiä. TE-toimisto auttaa työn ja kurssien etsinnässä, mutta tätä varten teidän tulee olla rekisteröityneenä TE-toimistoon sekä omata oleskelulupa, joka antaa luvan tehdä töitä Suomessa. Avoimien työpaikkojen sivulta, josta löydätte tietoa ylempää, voitte selata vapaita työpaikkoja. Esimerkiksi, Jyväskylässä ei ole tarpeeksi hammaslääkäreitä, arkkitehteja, farmaseutteja, kahvila- ja lounasravintolatyöntekijöitä, kirvesmiehiä, asentajia, siivoojia jne. Aluksi tulee kuitenkin hankkia ammatillinen koulutus ja ottaa huomioon, että joihinkin avoimiin työpaikkoihin vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa. Yleensä TE-toimisto tekee kotoutumis- sekä työllistymissuunnitelman, jotta kehitytte ammatillisesti. Kun olette TE-toimiston listoilla, niin voitte samanaikaisesti tehdä töitä ja opiskella tai työskennellä osa-aikaisesti, lyhyemmällä työpäivällä.

Jos ette ole vielä löytäneet töitä Suomesta, niin teillä on mahdollisuus saada työttömyyskorvausta, joka turvaa taloudellisen tilanteenne. Jos olette rekisteröityneet TE-toimistoon, niin etujen lisäksi teillä on myös velvollisuuksia, joita täytyy noudattaa, jos haluatte saada työttömyyskorvausta. TE-toimisto suosittelee, että etsitte aktiivisesti työtä. Teidän tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä, ja jos teidät kutsutaan haastatteluun, niin teidän tulee ottaa vastaan tarjottu työ tai TE-toimiston järjestämä kurssi. Tämän lisäksi osallistutte kotoutumis- tai työllistymissuunnitelman tekoon ja noudatatte sitä, opiskelette kursseilla sekä osallistutte työharjoitteluun. Huolehtikaa siitä, että rekisteröintinne TE-toimistossa on voimassa eikä siihen ole tullut katkoksia. Jos menette töihin tai kursseille, niin tietonne muuttuvat ja tästä tulee ilmoittaa TE-toimistoon. Jos ette ota teille tarjottua työtä vastaan tai jos lähdette työstä ilman hyväksyttyä syytä eli ette täytä TE-toimiston työllistymissuunnitelmaa, niin siitä seuraa tiettyjä sanktioita, jotka voivat vaikuttaa työttömyyskorvaukseenne.

Infotilaisuus

Maahanmuuttajille suunnatut Jes! Töihin! -infotilaisuudet järjestettiin Jyväskylässä 9.11.2016 yhteistyössä Koutsaamo- ja Kotona Jyväskylässä -hankkeiden kesken. Auditoriossa kysymyksiin vastasivat Kelan, sosiaalitoimiston, TE-toimiston ja veroviraston edustajat:

– Jos ihminen on käynyt kurssit, mutta suomen kielen taito ei riitä, niin miten heikko suomen kielen taito vaikuttaa työllistymiseen?

– On olemassa kursseja, joilla annetaan ammatillista koulutusta, sekä opiskellaan myös saman alan suomen kieltä. Kannattaa kysyä mahdollisuudesta opiskella suomen kieltä omalta TE-toimiston työntekijältä. On sellaisia töitä, joihin voi päästä osaamalla englantia tai työnporukoita, esimerkiksi, hitsaajia, jotka puhuvat kurdia. Myös virolaiset rakennusmiehet työllistyvät hyvin. Kansalaisopistossa on suomen kielen kursseja ja kristillisessä opistossa myös erilaisia opiskeluvaihtoehtoja.

– Miksi kurssien jälkeen suositellaan työharjoitteluita (on selvää, että saadakseen työkokemusta) muttei työpaikkaa?

– Jyväskylässä on vaikea löytää töitä. Yleensä työpaikka voi aueta työharjoittelun kautta. Työpaikkoja on vähän ja työn etsijöitä on paljon. Valmis työpaikka ei odota ketään, koska työnantaja ei palkkaa ihmistä tietämättä, millainen työntekijä hän on. Työharjoittelun kautta on todennäköisempää löytää työpaikka, mutta sekään ei aina onnistu. Työkokeilu järjestetään työpaikoilla. Työkokeilun tarkoitus on selvittää, sopiiko kyseinen ammatti teille.

– Miten työpaikan saaminen vaikuttaa toimeentulotukeen?

– Jos löydätte itsellenne työpaikan, niin tulee muistaa muutamia asioita, jos olette ennen tätä olleet sosiaalitoimiston asiakkaina. Jos työllistytte, niin tästä tulee ilmoittaa TE-toimiston lisäksi myös sosiaalitoimistoon. Toimeentulohakemukseen tulee lisätä työsopimus. Ennen kuin ensimmäinen palkka tulee tilillenne, voi tulla tauko, jolloin ei tule mistään rahaa, ja tänä aikana teillä on oikeus saada toimeentulotukea. Jos tulonne ovat pienet ja teillä on perhe, niin voi olla, että teidän oikeutenne saada toimeentulotukea työssäkäynnistä huolimatta säilyy. Jos työpaikka on kaukana kotoa, niin sosiaalitoimisto ottaa huomioon matkakulut ja voitte saada toimeentulotukea linja-autokortin hankkimiseen. Vuodesta 2017 lähtien toimeentulotuen maksaa Kela. Kun toimeentulotuki lasketaan, niin asiakkaan tiedot viedään ohjelmaan, joka laskee toimeentulotuen määrän. Kun ihminen tekee töitä pienellä palkalla, osaa tuloista ei oteta laskuihin mukaan, n. 150 euroa, ja tällä tavalla huomioidaan asiakkaan etu.

– Jos saat palkkaa, ja tulosi ovat pienemmät kuin työttömyysaikana, niin voiko saada toimeentulotukea, jotta tulot eivät pienenisi?

– Se on mahdollista. Jos on työtä ja palkka on pieni, niin tulee ottaa selvää, onko toimeentulotukea mahdollista saada. Suomen sosiaaliturva on tarkoitettu heille, jotka asuvat tai ovat muuttaneet Suomeen, ja tästä vastaa Kansaneläkelaitos – Kela. Kela maksaa mm. kansaneläkkeen, lapsilisän ja vanhempainpäivärahan. Kela auttaa elämän eri tilanteissa, jos on vaikeaa raha-asioissa tai jos sukulainen kuolee, lapsi syntyy, kun ihminen jää työttömäksi tai sairastuu.

– Mihin etuuksiin työ voi vaikuttaa?

– Jos saatte töitä, niin siitä tulee ilmoittaa Kelaan. Kelan työntekijät katsovat, miten se vaikuttaa etuuksiin. On sellaisia etuuksia, joihin perheen tulot eivät vaikuta, esimerkiksi, lapsilisä. Jos ihminen löytää töitä, saa palkkaa, niin se voi vaikuttaa hänen etuuksiinsa. Kelan sivuilla on laskuri, jonka avulla voi itse laskea, millaisia etuuksia voitte saada: www.kela.fi/laskurit. Jos ihminen työskentelee 2–3 tuntia päivässä ja saa 300 euroa kuukaudessa, niin se ei vaikuta mitenkään hänen etuuksiinsa. Jos palkka on enemmän kuin 300 euroa, esimerkiksi, ihminen saa palkakseen 700 euroa kuukaudessa, niin silloin hänen työttömyyskorvauksensa pienenee 32,40 eurosta 23,10 euroon päivässä. Koska työ ei ole kokopäiväistä, niin ihmisellä on oikeus saada työmarkkinatukea. Tällöin asumistuki ei muutu merkittävästi. On mahdollista laskea etukäteen tukensa ja saada kuva saatavista etuuksistaan. Jos aloitatte työt tammikuussa, niin palkan saatte vasta helmikuussa. Ja vasta helmikuusta lähtien teidän asumistukenne lasketaan uudestaan.

Kelassa on paljon asiakkaita, jotka tekevät töitä muutamia tunteja päivässä. Jotta saisitte tukea, niin teidän tulee täyttää hakemus, jossa kerrotaan, montako tuntia työskentelette. Kelaan esitetään todisteet tästä. Esitettyjen papereiden pohjalta tehdään laskelmat ja päätökset etuuksista. Jos olette päässeet töihin, mutta ette ole vielä saaneet palkkaa ja on vaikea maksaa laskuja, esimerkiksi, vuokraa, niin työnantajalta voi pyytää etukäteen palkkalaskelman tai työnantaja voi maksaa palkkaennakkoa jonkin tietyn summan verran.

– Jos ihminen on töissä, mutta sairastuu yllättäen ja jää sairauslomalle tai esimerkiksi, äitiyslomalle, niin millainen on hänen palkkansa tai etuutensa, jonka hän tulee saamaan äitiys- tai sairausloman aikana?

– Laskelmat tehdään palkkaperusteisina. Ei ole huono asia, jos sairaus- tai äitiysloman korvaukset sidotaan palkkaan, koska taloudellinen asema ei putoa silloin niin rajusti. Vanhempainpäivärahan määrän laskurilla voit arvioida, paljonko saat äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa verotuksessa vahvistetun työtulon, 6 kuukauden tulojen tai Kelasta saamasi etuuden perusteella.

– Kun opiskelet kursseilla, niin onko sinulla korotettu tuki 200 päivän ajan ja sitten se pienenee noin viidellä eurolla päivässä?

– Saatte 200 päivää korotettua työmarkkinatukea, sitten se laskee normaaliin määrään. Työttömänä työnhakijana sinulla on erilaisia vaihtoehtoja parantaa työllistymismahdollisuuksiasi. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa työ- ja elinkeinotoimiston kanssa.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat

• työvoimakoulutus
• omaehtoinen opiskelu
• työnhakuvalmennus ja uravalmennus
• työ- ja koulutuskokeilu
• maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työmarkkinatukeen voidaan maksaa korotusosaa enintään 200 päivältä. Korotusosa on 4,74 e/pv. Ilman korotuksia työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 696,6 e/kk (21,5 x 32,40 e). Kun käytte kursseilla, niin saatte vielä kulukorvausta (9 e/pv, enintään viideltä päivältä viikossa), jota ei lasketa verotettavaksi tuloksi.

– Jos olet saanut korotettua tukea, mutta lähdet töihin lyhyeksi ajaksi, niin onko mahdollista jatkaa korotetun tuen saamista?

– Jos lopetat työt ja 60 päivän kuluessa olet rekisteröitynyt TE-toimiston asiakkaaksi, niin silloin on oikeus saada korotettua työttömyyskorvausta, jos opiskelet.

– Jos lapsi syntyy eikä silloin pysty menemään kursseille, niin onko mahdollista saada työttömyyskorvausta?

– Jos hoidatte lasta kotona, niin saatte kotihoidontukea alle 3-vuotiaasta lapsesta. Toinen vaihtoehto on se, että rekisteröidytte työttömäksi työnhakijaksi, niin saatte työttömyyskorvausta. Jos kursseille tulee sopiva paikka, niin saatte sen paikan. Yhtä aikaa ei voi saada montaa tukea.

– Jos ihminen on töissä täyden työpäivän pienellä palkalla, niin onko mahdollista saada osittain myös tukea?

– Oikeus saada tukea on vain siinä tapauksessa, jos ihminen ei tee töissä täyttä päivää.

– Jos ihminen kävi töissä ja osti asunnon työssäoloaikanaan, mutta menetti sittemmin työpaikkansa, niin tuleeko lainaa maksaa? Ja millaista tukea voi saada?

– Kela ei osallistu lainojenne maksamiseen. Oman asunnon ostamista ei saa tehdä yhteiskunnan varoilla. Mutta teillä on oikeus saada tiettyjä tukia (asumistuki) omaisuuden ylläpitoon.

Tietoa verovirastosta

Sivuilla www.vero.fi/fi-FI voi saada selville, millaisia veroja Suomessa maksetaan ja kuka joutuu maksamaan veroja. Kaikkia tuloja ei veroteta. Toimeentulotukea, lapsilisää sekä asumistukea ei veroteta. Työttömyyskorvaus ja vanhempainpäivärahat ovat verotettavaa tuloa. Sosiaalietuudet, joita Kela maksaa sekä tuet, joita saadaan työttömyyskassasta, ovat myös verotettavaa tuloa. Ja kun puhumme verotettavista tuloista (palkat), niin puhumme progressiivisesta verotuksesta. Mitä suuremmat tulot, sitä suuremmat verot. Jokaisesta palkasta pidätetään yksilöllinen vero. Yksilölliseen veroon vaikuttaa se, onko ihmisellä velkaa, esim. omasta asunnosta, koska se pienentää veroa. Palkasta vähennetään myös kunnallisvero. Työnantaja pidättää palkasta myös vakuutusmaksuja. Vero.fi-sivulla on laskureita, miten verot lasketaan. http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/Aloitus.aspx?kieli=fi-FI

Kela pidättää verot automaattisesti. Kelan tuista pidätetään 20 % veroa. Kelaan ei tarvitse toimittaa verokorttia. Jos asutte Suomessa, niin saatte postista verovirastolta verokortin, joka täytyy esittää työnantajalle. Veroprosentti perustuu aina tuloihinne, joita saitte 1,5 vuotta sitten. Siksi kannattaa aina tarkistaa vero kuluvana vuonna, että kaikki on otettu huomioon. Verokorttiin on merkitty vero päätoimiseen työhön ja osa-aikatyöhön. Kortilla annetaan tieto siitä, millä perusteella veroa maksetaan. Verokortissa on henkilötunnus. Jos, esimerkiksi, pakolaisella ei ole vielä henkilötunnusta, niin hän voi saada verokortin, jos hänellä on työpaikka. Jos teillä on henkilötunnus, niin voitte saada verokortin verotoimistosta. Jos tulot muuttuvat, niin kannattaa tarkistaa, vastaako pidätysprosentti tulojanne. Veroprosenttia voi muuttaa soittamalla verotoimistoon tai käymällä toimistossa. Verokortti jonka mukaan työnantaja pidättää teiltä veroja on voimassa helmikuusta helmikuuhun. Jos tuolla aikavälillä teiltä ei ole peritty tarpeeksi veroja, niin teidän tulee maksaa niitä lisää. Tämän vuoksi pidätysprosentti on hyvä pitää ajan tasalla.

– Mitä tapahtuu, jos maksatte oletettua enemmän veroja?

– Jos työnantajalle ei toimita ajoissa verokorttia, niin työnantaja pidättää veroja maksimimäärän eli 60 %. Jos näin käy, niin verotoimistossa lasketaan vero sen perusteella, että olette jo maksaneet 60 % veroa ja saatte uuden veroprosentin. Työnantajan tulee pyytää teiltä verokorttia ja kertoa, että mitä siinä tapauksessa tapahtuu, jos ei saa sitä. Tämän jälkeen työnantaja pidättää oikean määrän veroa. Jos olette maksaneet liikaa veroja, niin vuoden päästä, kun tehdään vuoden tilinpäätökset, niin saatte veronpalautusta. Internetissä on veroihin liittyviä asiointipalveluita: www.vero.fi/fi-FI/Asioi_verkossa

Аpua työllistymiseen

Jyväskylässä TE-toimiston lisäksi on myös kansalaisjärjestöjä, jotka auttavat kansalaisia työllistymisen kanssa. Yksi niistä on Jyvässeudun Työllistämisyhdistys JST ry: http://jstry.yhdistysavain.fi/ Yhdistyksen tarkoitus on toimia työttömyyden poistamiseksi, työttömien toimeentulon sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Tämä vanha yhdistys on toiminut vuodesta 1992 lähtien, kun Suomessa oli lama. Yhdistys työllistää jyväskyläläisiä palkkatukeen oikeutettuja työttömiä työnhakijoita (heitä, jotka ovat olleet yli 500 päivää työttöminä) eri työtehtäviin 6–12 kuukaudeksi Jokikievarissa, yhdistyksen toimistossa ja kädentaitopajalla. Tarjoamme myös työkokeilupaikkoja TE-toimiston asiakkaille. Vuoden aikana olemme työllistäneet noin 200 henkilöä. Palkka on 1 350 euroa. Koska ihminen tekee töitä osa-aikaisesti, 6 tuntia, hän saa vielä korotuksen Kelasta. Tämä korotus riippuu siitä, onko ihmisellä perhettä, montako jäsentä siinä on: kaksi, kolme vai enemmän.

RAY-rahoitteisen SIRPAKKA-arjenhallintahankkeen tavoitteena on lisätä Jyvässeudulla asuvien työttömien työnhakijoiden hyvinvointia. Hankkeen toimintamuotoja ovat mm. yksilö- ja ryhmätapaamiset, kotikuntien kulttuuritarjontaan ja erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen, luontoliikunta ja palstaviljely.

Järjestämme henkilökohtaisia tapaamisia, autamme tekemään työhakemuksia, etsimään tarvittavaa tietoa, laatimaan tarvittaessa valituksia ja muutoksenhakupyyntöjä sekä täyttämään tietoja verokorttiin. Tapahtumia järjestetään melkein joka viikko. Käymme uimahallissa, keilaamassa, kalassa ja keräämässä marjoja. Kaikissa tapahtumissa on jonkinlainen välipala. Työttömät voivat lähettää omat sähköpostiosoitteensa osoitteeseen sirpa.nieminen@jstry.fi ja saada ajankohtaisia tietoja tapahtumista.

• Ajankohtaista tietoa työelämästä ja ammattiliitoista Suomessa saa venäjän kielellä seuraavalta sivulta: sak.fi/working-in-finland/other-languages/russian
• Työstä ja yrittäjyydestä venäjän kielellä: infopankki.fi/ru/living-in-finland/work-and-enterprise

Teksti ja kuvat: Irina Senkina
Suomennos: Maria Lepistö

---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki № 9-10 (121-122) 2016

Siirry ylös