Kansalaisaloitteita menee harvoin läpi, mutta myös hylätyillä on merkitystä

Åbo Akademin tutkijatohtori Maija Jäskeen mukaan monista hylätyistä kansalaisaloitteista lähtee eduskunnassa jatkovalmistelu.

Suomessa kansalaisaloitteita on voinut tehdä nyt kymmenen vuotta. Runsaasta kahdesta tuhannesta kansalaisaloitteesta eduskuntaan on edennyt 65. Vaikka määrä voi kuulostaa pieneltä se ei tarkoita, että hylätyt kansalaisaloitteet eivät vaikuttaisi mitenkään, sanoo Åbo Akademin tutkija Maija Jäske

— Todella monesta lähtee jotakin jatkovalmistelua liikkeelle, sanoo Jäske.

Jäske näkee hylättyjen kansalaisaloitteiden merkityksen siten suurena suomalaisessa demokraattisessa päätöksenteossa, sillä ne saavat monesti myös julkisuutta.

Suurin syy siihen, että kansalaisaloite ei päädy eduskunnan käsittelyyn, on riittämätön kannatus. Kansalaisaloite etenee eduskuntaan, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannattajaa taakseen.

Pitäisikö kansalaisaloitteen kannatusmäärää muuttaa?

— Se reilu 60 [kansalaisaloitetta], mitä on päätynyt eduskuntaan, niin se tekee keskimäärin kuusi aloitetta vuodessa, mitä tulee eduskunnan käsiteltäväksi, niin voisi ajatella, että se ei työmäärällisesti kuormita aivan liikaa, pohtii Jäske.

Jäske tuo kuitenkin esille, että viime vuosina hyväksyttyjen kansalaisaloitteiden määrä on kuitenkin kasvanut.

— On tullut kymmentä ja yli kymmentä per vuosi eduskunnan asialistalle. Itse näkisin, että tämä ei hidasta meidän edustuksellista päätöksentekoa vielä ainakaan, Jäske sanoo.

Jäske myöntää, että kehitystarpeita on, mutta hän ei ensimmäiseksi lähtisi nostamaan allekirjoittaneiden määrää.

— Toki tämä on hyvä keskustelu lähivuosina käydä, kun poliittinen kampanjointi muuttuu koko ajan somen myötä, että jos lähivuosina näyttää siltä, että tämä [aloitteen kannatusmäärä] täyttyy koko ajan liian nopeasti, niin keskustelua voidaan jatkaa, Jäske summaa.

Tällä hetkellä eduskunnassa odottaa vielä 16 käsittelemätöntä kansalaisaloitetta.

Lähde: yle.fi