Kieli & koulu

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät Suomessa kantaväestöstä jälkeen enemmän kuin missään muussa OECD-maassa. Oppimiserojen tasaaminen on asiantuntijan mukaan «Suomen kohtalonkysymys».

Yle uutiset, 16.2.23

Peruskoulujen oppimistulosten heikkeneminen on ollut iso puheenaihe Suomessa alkuvuonna. Erityisen paljon huolta ovat herättäneet suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevat S2-oppilaat, etenkin S2-pojat. Halusimme selvittää, millainen merkitys S2-oppilailla on oppimistuloksille, minkälaisia alueellisia eroja Suomessa on ja kuulla, mitä mieltä S2-oppilaat itse ovat koulunkäynnistään Suomessa.

Lähdimme selvittämään asiaa Vantaalle Lehtikuusen kouluun, jossa S2-oppilaita on määrällisesti enemmän kuin missään muussa Suomen koulussa. Lehtikuusen koulun 948 oppilaasta 618 on S2-oppilaita. Yksi heistä on Syyriasta kotoisin oleva 15-vuotias Mustafa Hassan, joka muutti Suomeen niin nuorena, että aloitti koulunkäynnin ykkösluokalta. Nykyisin hän pärjää hyvin suomenkielisessä opetuksessa, mutta alkuvaihe oli haastavaa aikaa.

— Minun oli vaikeaa lukea suomen kieltä. Minulla piti olla oma avustaja, joka auttoi lukemisessa, Hassan kertoo.

Oppimiserojen tasaaminen on «Suomen kohtalonkysymys»

Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloserot ovat OECD-maiden suurimmat. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät täällä siis kantaväestöstä jälkeen enemmän kuin missään muussa OECD-maassa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset olisivat huonoja. Ne ovat kansainvälisesti vertaillen hyviä. Iso ero johtuu siitä, että kantaväestön tulokset ovat edelleen OECD-maiden kärkeä, sanoo kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

— Tämä oppimisero on kuitenkin ihan poikkeuksellisen suurta ja siihen täytyy pystyä puuttumaan myös siksi, että Suomen koko väestönkasvuhan tulee nyt ja tulevaisuudessa lähinnä maahanmuutosta. Sehän on Suomen kohtalonkysymys, että pystymme ratkaisemaan, miten saamme kaikkien ihmisten lahjakkuuden käyttöön.

Oppimiserot kuvastavat Berneliuksen mukaan osin sitä, miten uusi ilmiö maahanmuutto Suomessa edelleen on.

— Koulutusjärjestelmäämme on vuosikymmeniä viritetty aika homogeeniselle väestölle. Edelleenkään ei ehkä ole keksitty sitä, mitä kaikkea pitäisi tehdä, jotta hyvin erityyppiset taustat pystyttäisiin ottamaan huomioon.

S2-oppilaat keskittyvät muutamiin kymmeniin kouluihin

Dosentti Venla Berneliuksen mukaan Suomi on nyt yhtä ison koulujärjestelmään liittyvän muutoksen edessä kuin 1970-luvulla, jolloin peruskoulu luotiin.

— Tämä on hyvin suuri kansallinen haaste ratkottavaksi ja on oivallettava, että tätä haastetta ratkotaan käytännössä muutamassa kymmenessä koulussa.

Ylen tekemä koulukone paljastaa, että kouluja, joissa S2-oppilaita on enemmän kuin kolmannes, on noin 80. Kouluja, joissa S2-oppilaita on yli puolet koulun oppilaista, on parisenkymmentä. Suurin osa näistä kouluista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Noin 40 prosentissa Suomen peruskouluista ei ole yhtään S2-oppilasta. Yli 80 prosentissa kouluista S2-oppilaita on alle 10 prosenttia.

Lehtikuusen koulussa puhutaan kymmeniä eri kieliä

Lehtikuusen koulun rehtori Elina Kuosmanen pitää rikkautena sitä, että koulussa on paljon eri kulttuuritaustoista tulevia oppilaita. Koulussa puhutaan lähes seitsemääkymmentä eri äidinkieltä.

— Tämä on ihan tavallinen lähikoulu, jossa on ihan tavallisia oppilaita. Koulun määritteleminen pelkästään S2-statuksen kautta tuntuu itselle hieman vieraalta, Kuosmanen toteaa.

Tulevina vuosina koulun S2-oppilaiden määrä todennäköisesti vain kasvaa varhaiskasvatuksesta tulevien maahanmuuttajataustaisten lasten myötä. Nyt koko koulun oppilaista 65 prosenttia on S2-oppilaita, mutta ykkös- ja kakkosluokilla heidän osuutensa on jopa 87 prosenttia. Lehtikuusen koulun opetuksessa on opittu huomioimaan erilaisista taustoista tulevat oppilaat. Saman luokka-asteen tietyn aineen tunnit pyritään järjestämään aina samaan aikaan, jotta erilaiset oppilaat voidaan jakaa heille sopiviin ryhmiin suomen kielen tason ja tuen tarpeen mukaan.

Rehtori Kuosmasen mukaan opetus on kaikilla tunneilla «kielitietoista». Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki käsitteet avataan. Jos esimerkiksi yhteiskuntaopin tunnilla puhutaan eduskunnasta, selitetään samalla, mitä se tarkoittaa. Useimmilla oppitunneilla on kaksi aikuista. Opettajan lisäksi luokassa voi olla laaja-alainen erityisopettaja, toinen aineenopettaja, koulunkäyntiavustaja, monikielinen ohjaaja tai koulunuorisotyöntekijä. Lisäksi jokaiselle luokka-asteelle on oma laaja-alainen erityisopettajansa.

Lähde: yle.fi

Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli

Siirry ylös