Suomen terveydenhuolto on osin epäonnistunut, väittää ihmisoikeusjärjestö Amnesty International

Seksuaali- ja mielenterveyspalvelut sekä suun terveydenhuolto ovat Suomessa eriarvoistavia. Raportin mukaan suunterveys on parantunut eniten ihmisillä, joilla on korkeampi tulo- ja koulutustaso.

Joonatan Reunanen,13.6.2023

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on julkaissut tänään raportin, joka pureutuu Suomen terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Raportin mukaan Suomen terveydenhuolto on epäonnistunut eriarvoisuuden ehkäisemisessä, kun kyseessä ovat julkisen terveydenhuollon varassa olevat ihmiset.

Raportin mukaan Suomessa on pulaa muun muassa seksuaali- ja lisääntymispalveluista, vaikka Suomi on sitoutunut tasa-arvoon ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseen. Ongelmia on myös suun terveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa.

Amnestyn raportti pohjautuu taustatutkimukseen ja yli sataan haastatteluun palveluiden käyttäjien, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden, kansalaisjärjestöjen edustajien, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Seksuaali- ja lisääntymispalveluiden suurimmat ongelmat ovat julkisten palveluiden heikko saatavuus, yksityisten palveluiden kallis hinta ja palveluiden rajattu valikoima. Myös Lääkäriliiton mukaan gynekologisia palveluita ei ole juurikaan saatavilla julkisella puolella.

Naisjärjestöt yhteistyössä ry:n pääsihteeri Silla Kakkola sanoo raportissa, että gynekologiset palvelut painottuvat voimakkaasti yksityissektorille. Naisilla, joilla on käytössään laajat työterveyspalvelut, pääsevät helpommin gynekologisiin palveluihin verrattuna niihin, joilla on suppea työterveydenhuolto. Työttömät ja iäkkäät ovat julkisen terveydenhuollon varassa, jolloin he ovat heikkojen julkisten gynekologisten palveluiden varassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen on Kakkolan kanssa samaa mieltä.

— Pääsy gynekologisiin palveluihin on julkisella puolella aika heikkoa, Tynkkynen sanoo.

Raportin mukaan gynekologien vastaanottojen hinnat vaihtelevat eri puolella Suomea. Mediatietojen mukaan 20 minuutin vastaanotto voi maksaa Helsingissä 255 euroa ja Kuopiossa 150 euroa. Kaikissa terveyskeskuksissa ei ole aina tarvittavia välineitä tai osaamista gynekologisten sairauksien diagnosointiin tai hoitoon.

Raporttiin haastatellut asiantuntijat kuitenkin uskovat, että sote-uudistus mahdollistaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden kehittämisen.

Hammashoito aiheuttaa terveyden eriarvoisuutta

Raportin mukaan Suomen suunterveydenhuollon eriarvoisuus on pitkän aikavälin ilmiö: 1980-luvulta lähtien suunterveys on parantunut eniten heillä, joilla on korkeampi tulo- ja koulutustaso. Julkisesti tuettuja suun terveydenhuollon palveluita alettiin tarjota myös aikuisille 2000-luvun alussa — tätä aiemmin niitä oli tarjolla lapsille ja tietyille muille ryhmille.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriseura ovat todenneet, että suunterveyden eriarvoisuus säilyy, koska aikuisten suun terveydenhuolto on riittämätöntä. Terveyskeskuksissa on huomattava puute hammaslääkäreistä ja alueelliset erot ovat suuria. Raportin mukaan esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä puuttuu selkeästi enemmän hammaslääkäreitä kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Amnestyn asiantuntijan ja raportin tekijän Mariko Saton mukaan Suomessa on lähestulkoon tarpeeksi hammaslääkäreitä, mutta he työskentelevät muualla kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Amnestyn raportin mukaan terveyskeskusten kapasiteettia ei ole koskaan suunniteltu vastaamaan koko väestön suun terveydenhuollon tarpeisiin. Noin puolet aikuisista hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa ja puolet yksityisessä terveydenhuollossa.

Vuonna 2022 julkaistun väitöskirjan mukaan Suomen julkisen suunterveydenhuollon suuntana on huonontunut laatu, tutkimusten välisten aikojen piteneminen sekä lisääntyneet hampaanpoistot ennaltaehkäisevän ja laadukkaan hoidon sijaan.

Suun terveydenhuollon osuus terveysmenoista on pienentynyt yli viidenneksen 10 vuodessa

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvosen mukaan suomalaisten hampaiden kunto on viime vuosikymmenten aikana parantunut, mutta erot väestössä ovat edelleen huomattavat.

— Tuloihin perustuva eriarvoisuus hammashoidon palveluissa on ollut aina suurempaa kuin muissa terveyspalveluissa. Hammashoito aiheuttaa terveyden eriarvoisuutta, koska suun terveyden ongelmat vaikuttavat muuhun terveyteen ja ovat yhteydessä yleisiin kansantauteihin.

— Jos hammashoito saataisiin kuntoon, sillä olisi positiivisia heijastevaikutuksia muuhunkin, Kouvonen lisää.

Mitkä muut tekijät aiheuttavat eriarvoisuutta?

Amnestyn asiantuntijan ja raportin tekijän Mariko Saton mukaan terveydenhuollon eriarvoisuutta aiheuttaa vuosikymmenten ajan rapautunut julkinen terveydenhuolto, etenkin perusterveydenhuolto.

— Terveydenhuollosta on puhuttu todella kalliina ilman, että puhutaan siitä, että käytetäänkö siihen oikeasti riittävästi rahaa, Sato sanoo.

Saton mukaan terveydenhuolto on jo pitkään nähty säästökohteena, mutta se ei ole realistista, koska väestö ikääntyy voimakkaasti.

Terveydenhuoltoon käytetään Suomessa suhteessa vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa tai EU:ssa keskimäärin

Tätä perusterveydenhuollon rapautumista on osittain korvattu työterveyshuollolla, mutta sehän koskee vain osaa väestöstä, Sato sanoo.

Saton mukaan myös työterveydenhuollon sisällä on paljon kerroksellisuutta.

— Jotkin työantajat tarjoavat laajankin työterveyden, kun taas toiset tarjoavat vain laissa säädetyn minimin.

THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen lisää vielä, että työnantajat päättävät millaiset työterveyspalvelut he järjestävät.

— Työssäkäyvät ihmiset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, sanoo Tynkkynen.

Saton mukaan eriarvoisuus tarkoittaa esimerkiksi kohtuuttoman pitkiä jonotusaikoina ja sitä, että terveydenhuollon takaisinsoittopalvelusta ei välttämättä julkisella puolella kukaan soita takaisin.

— Tällaisia ongelmia ei esiinny yksityisellä tai työterveyshuollossa, Sato sanoo.

Myös Tynkkynen on samoilla linjoilla.

— Hoitoon pääsy on selkeästi heikompaa ihmisillä, jotka ovat julkisen perusterveydenhuollon varassa, vaikka meiltä löytyy myös hyvin toimivia terveysasemia, Tynkkynen sanoo.

Raportin mukaan eriarvoisuutta aiheuttaa myös julkisen terveydenhuollon maksut, kuten asiakasmaksut.

— Ne eivät ole kaikille kohtuuhintaisia. Ihmiset saattavat jättää käymättä terveyskeskuksessa, koska he tietävät ettei siihen ole varaa. Asiakasmaksut päätyvät myös ulosottoon, Sato sanoo.

Sato lisää vielä, että myös palveluiden digitalisoituminen voi olla eriarvoistavaa, koska kaikki eivät osaa käyttää digipalveluita, tai kaikilla ei ole varaa esimerkiksi älypuhelimeen.

Lähde: yle.fi

Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli

Siirry ylös