Pimeää työtä tekeviltä ihmisiltä riistetään perustavanlaatuisia oikeuksia

Pimeä työ tuntuu Euroopassa, ja sen negatiivisista vaikutuksista kärsivät niin työntekijät, yritykset kuin hallituksetkin. Arvioiden mukaan sen vuosittainen arvo vastaisi noin 18,4 prosenttia EU:n BKT:stä (2012 luvut).

Pimeä työ aiheuttaa monenlaisia ongelmia epäreilusta kilpailusta puuttuviin verotuloihin ja sosiaaliturvamaksuihin. Se myös asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. "Pimeää työtä tekevillä ihmisillä ei ole perustavalaatuisia sosiaalisia ja työelämään liittyviä oikeuksia", totesi Georgi Pirinskin (S&D, Bulgaria).

EU:ssa pimeä työ on määritelty ”maksetuksi toiminnaksi, joka on luonteeltaan laillista mutta josta ei ilmoiteta viranomaisille, ottaen samalla huomioon eri jäsenvaltioiden sääntelyjärjestelmien erot”.

Pimeällä työllä on vakavia vaikutuksia talousarvioon verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen vähenemisen vuoksi. Se vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, tuottavuuteen, työoloihin, taitojen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Se alentaa eläkeoikeuksia ja heikentää mahdollisuutta käyttää terveydenhuoltopalveluja. Se tekee yritysten välisestä kilpailusta epäreilua. Siirtyminen harmaasta tai pimeästä työstä viralliseen työntekoon voi osaltaan edistää myös Eurooppa 2020 –strategian työllisyystavoitteiden saavuttamista.

Päävastuu pimeän työn torjumisessa on jäsenvaltioilla. Pimeän työn vastaiset toimet ovat lähinnä kolmenlaisten valvontaelinten varassa: a) työsuojelutarkastusvirastot puuttuvat työoloihin ja/tai terveys- ja turvallisuusvaatimusten noudattamiseen liittyviin väärinkäytöksiin, b) sosiaaliturva-alan tarkastusvirastot torjuvat sosiaaliturvamaksuihin liittyviä petoksia ja c) veroviranomaiset käsittelevät verovilppejä. Joissakin jäsenvaltioissa myös työmarkkinaosapuolet osallistuvat kyseisten tehtävien hoitoon. Lisäksi niihin osallistuvat muutamissa jäsenvaltioissa tulliviranomaiset, maahanmuuttovirastot, poliisi ja syyttäjänvirasto. On kuitenkin havaittu, että näiden eri kansallisten elinten välinen yhteistyö ei kaikissa tapauksissa ole niin jäsenneltyä eikä tuloksellista kuin olisi tarpeen.

Pimeää työtä voi esiintyä monilla eri aloilla. Yksittäisistä toimialoista kaikkein useimmin ja paljon muita aloja enemmän pimeää työtä tehdään rakennusalalla. Muita aloja ovat kotitalouspalvelut, joihin sisältyvät kotitalouksien siivouspalvelut sekä lasten ja vanhusten hoito, henkilökohtaiset palvelut, yksityiset turvallisuuspalvelut, teollisuussiivous, maatalous sekä hotelli-, ravintola- ja ateriapalvelualat.

Näin ollen EU:n tason toimet auttaisivat jäsenvaltioita puuttumaan pimeään työhön tehokkaammin ja vaikuttavammin. Samalla olisi mahdollista käsitellä työvoiman liikkuvuuteen liittyviä haasteita EU:n tasolla myönteisellä ja rakentavalla tavalla, niin että samalla turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka on yksi EU:n perusvapauksista.

Kansallisten valvontaviranomaisten välillä on jo yhteistyötä EU:n tasolla, sillä useiden komiteoiden ja työryhmien työskentely liittyy osin pimeään työhön.

On havaittu usein, että työn liiallinen verotus tai sääntely voi lisätä pimeää työtä ja että muilla kuin rankaisukeinoilla saatetaan pystyä tehokkaasti kannustamaan työnantajia ilmoittamaan työsuhteista ja noudattamaan lainsäädäntöä.

Itsenäisen ammatinharjoittajan aseman väärinkäyttö, joko kansallisesti tai valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa, liittyy usein pimeään työhön. Näennäisyrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että tiettyjen lainsäädäntö- tai verovelvollisuuksien välttämiseksi henkilö ilmoitetaan itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi, vaikka hän täyttää tyypilliset työsuhteessa olevaa työntekijää koskevat edellytykset.

Eri jäsenvaltioissa on otettu käyttöön lukuisia erilaisia lähestymistapoja ja toimenpiteitä pimeän työn torjumiseksi. Jäsenvaltiot ovat myös solmineet kahdenvälisiä sopimuksia ja toteuttaneet monenvälisiä hankkeita tiettyihin pimeän työn näkökohtiin puuttumiseksi.

Lähteet: www.europarl.europa.eu/news/fi/
http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/

Aineiston kokosi Irina Senkina.
Venäjännös: Lidia Popova

---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki № 3-4 (115-116) 2016
Mosaiikki-Helsinki № 3 (27) 2016
Mosaiikki-Vaasa № 3 (45) 2016
Mosaiikki-Etelä-Karjala № 2 (19) 2016
Mosaiikki-Savo № 3 (25) 2016

Siirry ylös