Kysymyksiä ja vastauksia työterveyshuolloille


Kuinka työterveyshuolloissa toimitaan hengitystieinfektiopotilaiden kanssa?
Työterveyslaitos on antanut yleisen toimintaohjeen työterveyshuolloille. Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa. Työterveyslaitos toimii koronavirusepidemian liittyvissä asioissa asiantuntijalaitoksena yhteistyössä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Annamme valtakunnallisia yleisohjeita, mutta yksityiskohtaisemmista toimintavoista tulee sopia paikallisesti.


Ovatko koronatestit työterveyshuoltona Kela korvattavia?
Koronavirus- ja vasta-ainetestit oikeuttavat työterveyshuollon korvaukseen 1.4.2020 alkaen (KELA), jos työterveyshuoltosopimuksessa on sovittu sairaanhoidon ja siihen kuuluvien laboratoriotutkimusten järjestämisestä. Lisäksi työnantajan ja palveluntuottajan pitää sopia koronavirustesteistä kirjallisesti ennen testauksen aloittamista. Kustannukset kuuluvat korvausluokkaan II. Kustannusten korvaamisessa edellytetään, että testien tekemisessä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL: n näytteenottokriteereitä sekä muita viranomaismääräyksiä ja -ohjeita.


Mihin toimiin työterveyshuollon tulisi ryhtyä koronavirusinfektioriskin pienentämiseksi työpaikoilla?
Työterveyshuollon tulee olla aktiivinen ja varmistaa, että työpaikoilla on tehty riskinarviointi koronavirusinfektioon liittyen.

Työterveyshuollon tehtävänä on työpaikan kanssa yhdessä

  • arvioida koronavirukselle altistumisen riski huomioiden altistumisen määrä, kesto ja toistuvuus
  • tehdä riskinarvion pohjalta terveydellisen merkityksen arviointi

Lisäksi työterveyshuollon tehtävänä on

  • toimia työnantajan tukena antamalla tietoa ja neuvontaa toimenpiteistä, joilla altistumisen todennäköisyyttä työpaikalla voidaan pienentää
  • arvioida, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä pienentämään riskin hyväksyttävälle tasolle.

Seurauksien vakavuutta arvioitaessa lähtökohtana voidaan pitää, että koronavirusinfektio voi aiheuttaa vakavan vaaran terveydelle. Työn aiheuttaman riskin lisäksi on tarvittaessa arvioitava yksilöllinen riski, johon kuuluu riskiryhmään kuuluvan terveydentilan selvitys ja arvio sairauksien hoidon riittävyydestä. Mikäli tartuntariskin arvioidaan olevan merkittävästi kohonnut ja työntekijä kuuluu riskiryhmään, tulee työnantajan ryhtyä työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Ellei työskentelyn jatkaminen ole turvallista tulee työntekijä ensisijaisesti siirtää toisiin, vaarojen arvioinnin perusteella sopiviin tehtäviin.


Tulisiko työterveyshuollon sairausvastaanotto lopettaa väliaikaisesti?
Julkinen terveydenhuolto on kovan paineen alla koronavirusepidemian vuoksi. Tässä tilanteessa työterveyshuollon sairausvastaanoton jatkaminen myös muiden kuin COVID-19-epäilypotilaiden kohdalla, on erityisen tärkeää riittävien sairaanhoitopalveluiden turvaamiseksi työikäisille. Etävastaanotto soveltuu monen oireen ja sairauden hoitamiseen, mutta mikäli tilanne vaatii potilaan kliinistä tutkimusta, tulee potilas kutsua vastaanotolle.


Kuinka pitkään koronavirusinfektion sairastamisen jälkeen tulee olla työstä pois?
Sairauspoissaolojen suhteen noudatetaan ensisijaisesti oman sairaanhoitopiirin ohjeita. Yleisohjeet löytyvät THL: n sivuilta.

Mikäli työhön paluun suhteen on epäselvyyttä ja kysymyksiä, tulee työhön paluun oikeaa ajankohtaa arvioida yhdessä työterveyslääkärin kanssa. Vakavan koronainfektion sairastaneen henkilön työhön paluu voi vaatia normaalia tarkempaa suunnittelua ja erilaisia työkyvyn tukitoimia. Työhön paluun ja työkyvyn seurannasta on hyvä sopia.

Tämänhetkisen tiedon valossa tulee työssä käyttää yleisten ja työnantajan antamien ohjeiden mukaisia henkilönsuojaimia myös koronainfektion sairastamisen jälkeen.


Kuinka pitkään tavallisen hengitystieinfektion jälkeen tulee olla työstä pois?
Jos on lieviä flunssan oireita, kuten nuhaa, yskää, kurkkukipua ja kuumetta, pitää pysyä kotona, kunnes on ollut oireettomana vähintään vuorokauden ajan.

Jos työskentelee terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa, pitää noudattaa työnantajalta saatuja ohjeita (THL).


Onko mahdollista saada toimintaohjeet etätyöhön siirtymiseksi eri työntekijäryhmille?
Työntekijän mahdollisuus siirtyä etätyöhön tulee ensisijaisesti arvioida työnantajan kanssa työtehtäväkohtaisesti. Yleisohjeena voi pitää hallituksen linjausta, eli kannattaa siirtyä etätyöhön ja myös etävastaanottoihin, mikäli se on tietoturvallisesti mahdollista. Riskiryhmään kuuluvat tulee priorisoida etätyöhön siirtymisessä.


Pitäisikö työterveyshuollossa tehtävät terveystarkastukset lopettaa toistaiseksi?
Ei-kiireelliset terveystarkastukset suositellaan mahdollisuuksien mukaan siirrettäväksi etävastaanotoiksi tai myöhemmin tehtäväksi. Joissakin tilanteissa voi edelleen olla tarpeen, että yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla tehdään terveystarkastuksia suunnitellusti.


Miten koronavirukseen sairastuneen potilasasiakirjamerkinnät tulisi tehdä?
Sairauskertomusmerkintöjen tekemisestä on laadittu yhtenäinen ohjeisto (THL).


Voiko COVID-19 olla ammattitauti?
COVID-19 voi olla ammattitauti, jos tartunta todennäköisesti on saatu työssä. Tartunnanlähde tulee kartoittaa tartunnanselvityksen avulla.

TVK ohjeistaa asiasta yleisellä tasolla näin:


Epäiltäessä ammattitautia on tärkeää kirjata välittömästi työntekijän sairauskertomukseen seuraavat tiedot mahdollisimman huolellisesti:

  • Oireiden alkaminen, päivämäärä
  • Taudin varmistuminen, päivämäärä ja diagnostinen testi
  • Työnantajan nimi
  • Vakuutusyhtiön nimi
  • Missä tehtävissä hän on toiminut kevään 2020 aikana ja erityisesti kahden viikon sisällä oireiden alkamisesta?
  • Onko tiedossa olevaa kontaktia työssä COVID19 sairastavaan henkilöön?
  • Hengityksen suojaimien käyttö ja käsihygienian toteutuminen
  • Mistä työntekijä itse arvioi saaneensa sairauden?
  • Onko työn ulkopuolisia tartunnan lähteitä, esim. matkustelua tai lähipiirin tautia?
  • Onko henkilön altistuminen työssä koronavirukselle työnantajan tiedossa?
  • Onko THL tehnyt tartunnanjäljitystä tapaukseen liittyen?

Onko raskaana oleva työntekijä erityisessä riskissä?
Muutokset raskaana olevan immuunipuolustuksessa voivat altistaa hänet vaikeille virusinfektioille. Raskauden aikaisista fysiologisista muutoksista johtuen on mahdollista, että raskaana olevat voivat olla alttiimpia saamaan vaikeampia hengitystieoireita raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Raskaus ei näytä lisäävän riskiä saada koronavirusinfektio.

Tähänastisen tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että riski saada vakava koronavirustauti on suurempi ainakin niillä raskaana olevilla, joilla on jokin vaikealle koronavirustaudille altistava riskitekijä, esimerkiksi huomattava ylipaino.

Raskaana olevalla on myös muita suurempi alttius saada laskimotukos, jos hän sairastuu koronavirusinfektioon. Normaalisti sujuvassakin raskaudessa verisuonitukosten riski kasvaa, ja koronavirustauti lisää tukosten riskiä entisestään.

COVID-19 —infektio ei saadun tiedon perusteella aiheuta sikiöepämuodostumia. On osoitettu, että koronavirus voi tarttua myös veriteitse äidistä syntymättömään lapseen, etenkin jos äidillä on oireinen infektio loppuraskaudesta. Saadun kokemuksen perusteella kohdunsisäinen tartunta ei ole tavallinen. Tartunnan saaneiden vastasyntyneiden oireet ovat olleet pääosin lieviä ja ne ovat menneet nopeasti ohi. Saatavilla olevan tiedon perusteella sikiölle ei ole aiheutunut vakavia seurauksia, vaikka odottava äiti olisi sairastanut koronavirusinfektion loppuraskauden aikana. Deltamuunnos voi myös aiheuttaa raskaana olevalle vaikeamman taudin kuin aikaisemmat koronaviruksen muunnokset.

Koska COVID-19 -viruksen vaikutuksista raskauteen ei ole varmuutta, terveydenhuollon tehtävissä suositellaan, että raskaana oleva työntekijä siirretään koronapotilaita hoitavasta työyksiköstä toiseen yksikköön. Etenkin loppuraskauden aikana (raskausviikosta 28 lähtien) on huomioitava suojainten kanssa tehtävän työn mahdollinen fyysinen kuormittavuus. Seulomattomia infektiopotilaita hoitavissa yksiköissä suositellaan arvioimaan, voivatko raskaana olevat työskennellä turvallisesti, vai onko tarpeen siirtää raskaana olevat työntekijät muihin tehtäviin. Hammashuollossa, varhaiskasvatuksessa ja lastensuojeluyksiköissä on myös tarpeen arvioida raskaana olevien riskiä ja tarvittaessa ryhtyä arvioinnin perusteella toimenpiteisiin.


THL suosittelee kaikille raskaana oleville koronarokotuksen ottamista, koska herkästi leviävän deltamuunnoksen myötä myös raskaana olevan riski saada tartunta ja vaikea koronasairaus ovat kasvaneet. Koronarokotuksen voi ottaa raskauden alkuvaiheessakin. Koronarokotuksen myötä syntyvät vasta-aineet voivat siirtyä äidin elimistöstä sikiölle. On mahdollista, että nämä vasta-aineet suojaavat jossain määrin myös vastasyntynyttä.


Onko koronan vuoksi mahdollista saada erityisäitiysrahaa?
Varovaisuusperiaatteen vuoksi terveydenhuollossa, hoivayksikössä, hammashuollossa, lastensuojeluyksiköissä ja varhaiskasvatuksessa työskentelevillä raskaana olevilla työntekijöillä voi syntyä koronaviruksen vuoksi oikeus erityisäitiysrahaan, jos korvaavaa työtä ei ole tarjolla.

KELA: n sivulla on linjattu perusteita erityisäitiysrahaa koskien.


Mitä tehdä, jos työntekijä kokee suu-nenäsuojaimen käytön hankalana tai terveyssyistä mahdottomana?

Työnantaja ohjeistaa käytettävistä riskinhallintatoimista ja suojavarustuksesta lakisääteisen riskinarvioinnin perusteella. Työnantaja voi siis edellyttää, että työntekijä käyttää suu-nenäsuojainta (maski).

Suu-nenäsuojaimen käytöstä seuraa usein tiettyä epämukavuutta, lisäksi se lisää kaikilla käyttäjillä jonkin verran hengitysvastusta. Erilaisia oireita esim. iho-oireita tai päänsärkyä on suu-nenäsuojaimen käyttäjillä suhteellisen usein. On mahdollista, että maskin aiheuttama pieni hengitysilman hiilidioksidilisäys voi osalla käyttäjistä hieman lisätä päänsärkyherkkyyttä ja väsymystä, kun maskia käytetään koko työpäivän ajan ja työmatkoilla. Normaalin pituisen työpäivän aikana hiilidioksidipitoisuus suu-nenäsuojaimen alla pysyy kuitenkin hyvin HTP -arvon alla. Pitoisuus on liian vähäinen aiheuttaakseen vakavia tai pitkäkestoisia seurauksia edes raskauden aikana.

Suu-nenäsuojaimen käyttö voi terveydentilaan liittyvistäkin syistä olla objektiivisesti hankalaa, mutta näin käy melko harvoin.

Taukojen pitäminen maskin käytössä työpäivän aikana on suositeltavaa, ei kuitenkaan silloin kun muita henkilöitä on samassa tilassa läsnä. Suu-nenäsuojaimissa on pieniä eroja, minkä vuoksi kannattaa kokeilla eri valmistajien tuotteita itselleen sopivimman löytämiseksi. Suu-nenäsuojaimen (maskin) käyttö voi vaatia tottumista.

Liian kevein perustein ei pidä vaarantaa työpaikan turvallisuutta vapauttamalla työntekijöitä suu-nenäsuojaimen käytön velvoitteesta. Jos suu-nenäsuojaimen käyttö kuitenkin arvioidaan mahdottomaksi tai kohtuuttomaksi, joudutaan miettimään vaihtoehtoja turvallisuuden takaamiseksi. Visiiri on vaihtoehto, jos tartuntariskin ei arvioida olevan iso, mutta visiiri suojaa lähinnä lähietäisyydellä pisaroilta. Visiirin suojavaikutus on selvästi maskia heikompi. Tulee arvioida voisiko etäisyyttä toisiin henkilöihin pidentää. Voi olla tarpeen harkita työnkuvan tai työolojen muokkausta ja etätyön lisäämisen mahdollisuutta. Sairasloma ei tässä yhteydessä suoranaisesti kuulu keinovalikoimaan.

Yksiselitteistä, tarkkaa ohjetta, miten menetellä, ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista laatia, koska tilanteet ovat yksilöllisiä ja niihin selvästi vaikuttavat myös muut kuin lääketieteelliset seikat. Kaiken kaikkiaan tarvitaan työterveyslääkärin tapauskohtaista harkintaa. Suu-nenäsuojaimen käytön kieltäminen lääketieteellisistä syistä on hyvin harvoin tarpeen työssä käyvillä henkilöillä.


Lisätietoa:
viestinta@ttl.fi
hyvatyo.ttl.fi/usein-kysyttyjä-kysymyksiä
yleisen toimintaohjeen työterveyshuolloille.
THL: n sivuilla tietoa riskiryhmistä (THL)
Sosiaali- ja terveysministeriön ohje (PDF).
Sairauspoissaolojen suhteen noudatetaan ensisijaisesti oman sairaanhoitopiirin ohjeita. Yleisohjeet löytyvät THL: n sivuilta.
Jos työskentelee terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa, pitää noudattaa työnantajalta saatuja ohjeita (THL).
Sairauskertomusmerkintöjen tekemisestä on laadittu yhtenäinen ohjeisto (THL).
Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina
Korona ammattitautina — mitä se edellyttää
Ensimmäiset terveydenhoitohenkilöstön koronasairaudet katsottu ammattitaudeiksi
THL: n määritelmä riskiryhmistä.
KELA: n sivulla on linjattu perusteita erityisäitiysrahaa koskien.


Lähde: hyvatyo.ttl.fi
Venäjännös: Irina Kekman

Siirry ylös



Яндекс.Метрика