Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

Näin lakeja tehdään Suomessa

1. Hallitus sopii uudesta lakihankkeesta ja käynnistää lainvalmistelutyön

Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen eli valtioneuvoston esityksestä tai kansanedustajan lakialoitteella. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite, mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.

Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä, joita annetaan valtiopäivittäin noin 250. Niistä talousarvioon liittyviä on noin 50. Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Yleensä merkittävimmät lakiuudistukset juontavat juurensa jo hallitusohjelmaan.

Usein lakiesitykset saavat alkunsa, kun ministeriöissä todetaan, että jokin laki on vanhentunut tai puutteellinen. Lakimuutos tulee ajankohtaiseksi myös julkisen keskustelun kautta − esimerkiksi silloin, kun jokin epäkohta nousee puheenaiheeksi.

2. Hallitus antaa esityksensä eduskunnalle

Ennen kuin hallituksen esitys saapuu eduskuntaan, esitys on valmisteltu siinä ministeriössä, jonka toimialaan asia kuuluu.

Esitys käy läpi perusvalmistelun. Perusvalmistelussa selvitetään muun muassa perustuslakiin liittyvät kysymykset sekä arvioidaan lain vaikutukset yhteiskuntaan. Perusvalmistelussa kuullaan muun muassa sidosryhmiä ja asiantuntijoita, joilta pyydetään kirjallisia lausuntoja.

Sidosryhmille ja asiantuntijoille osoitettu lausuntopyyntö on julkinen asiakirja, jolloin kaikilla on mahdollisuus antaa oma lausunto. Myös lausunnoista saatu koonti palautteista on julkinen.

Valmistelun tuloksena syntyy esitys, joka lähetetään valtioneuvoston käsittelyyn. Ennen näitä virallisia vaiheita neuvotellaan ministerivaliokunnissa ja -työryhmissä sekä hallituksen iltakoulussa. Hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa.

3. Kansanedustajat evästävät valiokuntaa lähetekeskustelussa

Täysistunnon lähetekeskustelussa kansanedustajat antavat evästystä valiokunnalle, johon lakiesitys lähetetään käsiteltäväksi. Tavanomaisesti hallituksen ministeri, jolle asia kuuluu, esittelee asian eduskunnalle täysistuntosalissa.

Tässä keskustelussa ei vielä tehdä päätöksiä lain sisällöstä. Puhemiesneuvosto ehdottaa ja täysistunto päättää, mihin valiokuntaan lakiesitys lähetetään.

4. Valiokunta laatii mietinnön lakiehdotuksesta

Valiokunnissa tapahtuu kansanedustajien keskeisin työ, sillä kaikki lakiesitykset valmistellaan valiokunnissa.

Valiokunta hankkii tietoja lakihankkeesta kuulemalla asiantuntijoita, esimerkiksi lakiesitystä valmistelleita virkamiehiä ja virastojen sekä etu- ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Asiantuntijat kertovat, mitä vaikutuksia lailla heidän mielestään on.

Kun valiokunta on kuullut asiantuntijoita ja keskustellut esityksestä, valiokunta päättää, mitä mieltä se on hallituksen esityksestä. Valiokunta voi päätöksessään esittää, että laki hyväksytään sellaisenaan. Valiokunta voi myös esittää muutoksia lakiin tai jopa esittää sen hylkäämistä.

Valiokunnassa hallituksen esityksiä muokkaavat yhdessä sekä hallitus- että oppositioryhmien kansanedustajat.

Lähes kaikki eduskunnan päätökset tehdään valiokunnissa laadittujen mietintöjen pohjalta. Valiokuntien käsittelyyn tulevat hallituksen esitykset, valtion talousarvio, EU-asiat, kansanedustajien tekemät lakialoitteet ja erilaiset valtioneuvoston kertomukset ja selonteot.

Valiokunnan työn tulokset — mietinnöt ja lausunnot — ovat julkisia. Kokoukset sen sijaan eivät ole julkisia, jotta edustajat voivat luottamuksellisesti keskustella, neuvotella ja sopia asioista. Juuri valiokunnissa kansanedustajat perehtyvät lakiesityksiin ja pohtivat niiden hyötyjä ja haittoja. Laajoissa lakihankkeissa kuullaan myös muiden valiokuntien näkemyksiä asiasta. Valiokuntien lausunnot ovat toiselle valiokunnalle annettuja kirjallisia kannanottoja.

Valiokunnan valmistelutyö päättyy mietintöön, jossa se esittää asiasta näkemyksensä ja perustelunsa sekä ehdottaa täysistunnolle, mitä eduskunnan tulisi asiasta päättää. Mietinnön pohjalta lakiesityksen käsittelyä jatketaan eduskunnan täysistunnossa.

Eduskunnassa on 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa sekä erityisesti EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta. Jokainen kansanedustaja on jäsenenä jossakin valiokunnassa.

Valiokunnan kokoonpano vastaa eduskuntaryhmien voimasuhteita, eli suurin puolue saa eniten edustajia valiokuntiin ja pienin vähiten.

5. Lakiesityksestä käydään täysistunnossa keskustelu

Lakiesitys palaa valiokunnasta eduskunnan täysistuntoon aina kahteen eri käsittelyyn. Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintöön sisältyvät ehdotukset. Mietinnössä voidaan poiketa hallituksen ehdotuksista merkittävästikin. Valiokunta voi myös ehdottaa, että lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylätään.

Ensimmäisessä täysistuntokäsittelyssä käydään yleiskeskustelu, päätetään lain sisällöstä ja hyväksytään lain pykälät.

Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yksityiskohtaisen käsittelyn aikana tehdään mahdolliset valiokunnan mietinnöstä poikkeavat ehdotukset.

Täysistunnossa eduskunta voi myös lähettää mietinnön suureen valiokuntaan, mistä se palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn.

6. Eduskuntaa äänestää lakiesityksestä täysistunnossa

Lakiehdotuksen toinen käsittely voi tapahtua aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Käsittelyn pohjana on lakiehdotuksen sisällön osalta ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti.

Toisessa käsittelyssä laki hyväksytään tai hylätään — sen sisältöä ei enää tässä vaiheessa voi muuttaa. Jos kansanedustajat eivät ole yksimielisiä laista, siitä äänestetään.

Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää yksinkertainen enemmistö äänistä. Kaikista lakiesityksistä ei äänestetä, jos eduskunta on yksimielinen niiden hyväksymisestä.

Sen sijaan perustuslailla on erityismenettely. Hyväksytty lakiehdotus jätetään lepäämään vaalien ylitse tai julistetaan kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Vaalien jälkeen kokoontuvan eduskunnan on hyväksyttävä lepäämään jätetty lakiehdotus kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

7. Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymän lain

Eduskunnan hyväksymä laki vahvistetaan hallituksen eli valtioneuvoston yleisistunnossa ja presidentin esittelyssä. Uusi laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta, jolloin se palautetaan eduskuntaan. Uudessa eduskuntakäsittelyssä laki on hyväksyttävä muuttamattomana tai hylättävä.

Jos eduskunta hyväksyy lain uudestaan, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei hyväksy lakia, se katsotaan rauenneeksi.

8. Hallinto toimeenpanee voimaan tulleen lain

Voimaan tulleet lait koskevat kaikkia Suomen kansalaisia tai Suomessa oleskelevia. Usein lain muuttumisesta tiedotetaan hyvissä ajoin, jotta yksilöt ja yhteisöt ehtivät sopeutua muutoksiin. Viranomaisten lisäksi asiasta tiedottavat etujärjestöt ja yhteisöt, jotka myös järjestävät jäsenilleen koulutusta. Lakiuudistuksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan kriittisesti, jotta lainsäädäntöä voidaan tarvittaessa muuttaa uuden prosessin kautta.

Lähde: www.eduskunta.fi
Venäjännös: Irina Kekman

Siirry ylös