Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat elinolojen ja kehitysmahdollisuuksien suhteen paljon haavoittuvammassa asemassa kuin heidän kotimaiset ikätoverinsa.

Tähän päätyivät valtion nuorisoasiain komitean ja terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän tutkimuskatsauksen tutkijat.

Suomessa tehtyjen nuorten hyvinvointia koskevien tutkimusten analyysi osoitti, että ulkomaalaistaustaiset 12—29-vuotiaat elävät suomalaisia ikätovereitaan todennäköisemmin turvattomassa ympäristössä, kärsivät kiusaamisesta ja syrjinnästä sekä heillä on vaikeuksia kommunikoida vanhempiensa kanssa.

Vuonna 2021 8.—9.-luokkalaisille sekä lukioille ja ammattikouluille tehdyn kyselyn mukaan 23 prosenttia Suomen ulkopuolella syntyneistä maahanmuuttajalapsista joutui viikoittain kiusatuksi. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista lapsista 16 prosenttia koki kiusaamista, ja alkuperäisväestön keskuudessa tämä luku oli vielä pienempi, vain 9 prosenttia.

Ulkomailla syntyneet lapset myös epätodennäköisemmin elävät vanhempiensa tuen varassa. Koululaisille tehdyssä kyselyssä 42 prosenttia maahanmuuttajalapsista kertoi, etteivät he voi jakaa henkilökohtaisia kokemuksiaan kenenkään kanssa. Näistä viidennes ei koskaan keskustellut henkilökohtaisista asioista vanhempiensa kanssa.

Tukea opinnoissa

Kyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisten nuorten koulutuspolku poikkeaa usein suomalaisesta polusta. Esimerkiksi 9. luokan jälkeen ulkomaalaisia lapsia lähetetään muita useammin ammatillisiin opistoihin, ja vain osa päätyy lukioon. Ulkomaalaiset nuoret hakeutuvat kantasuomalaisia epätodennäköisemmin heitä kiinnostaviin ammatteihin ja useammin keskeyttävät toisen asteen koulutuksensa (lukio ja ammattikoulu).

«Erityistä huomiota tulisi kiinnittää uraohjaukseen, siirtymävaiheen tukeen sekä vanhempien tietoisuuteen suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista», sanoo THL:n projektipäällikkö Mona Eid.

Mielenterveys ja päihteiden väärinkäyttö

Ulkomaalaistaustaiset nuoret kohtaavat myös muita todennäköisemmin mielenterveysongelmia syrjinnän ja sosiaalisen tuen puutteen vuoksi. Ulkomaista syntyperää olevat nuoret käyttävät muita nuoria useammin päihteitä.

Vuoden 2021 tutkimuksen mukaan 8.—9.-luokkalaisten ja lukiolaisten keskuudessa noin 25 prosenttia Suomen ulkopuolella syntyneistä pojista joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa.

Ulkomaista syntyperää olevien nuorten päivittäin tupakoivien osuus oli kaksinkertainen kantasuomalaisiin verrattuna (18 prosenttia vastaan 8 prosenttia).

Huostaanotonriski on suurempi

Nuorten perhetilannetta tutkivat tutkijat havaitsivat, että ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsia muita huomattavasti useammin mainittiin huostaanoton tilastoissa.

Suomalaisiin perheisiin vuonna 1997 syntyneitä lapsia otettiin huostaan vain 5 prosenttia, kun taas kahdesta muusta väestöryhmästä lapsia otettiin huostaan jopa 9 prosenttia. Kaikissa ryhmissä puolet kohtauksista tapahtui ennen kuin lapsi täytti 13 vuotta ja puolet sen jälkeen. Erityisesti lapsia otetiin huostaan vanhemmilta, jotka olivat peräisin Lähi-idästä, Afrikasta, Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton alueilta.

Aikaisemmin mainitut huostaanotot ovat väliaikaisia, eivät pysyviä.

Muutos 15.05: lisätty niiden lasten syntymävuosi, joiden ikäryhmää käytettiin huostaanoton lukumäärän arvioimiseen.

Lähde: yle.ru
Suomennös: Sofia Rattuli

Siirry ylös

Puh. toimisto 040 353 2780
mosaiikki@mosaiikki.info

Mosaiikki ry:n www-sivujen materiaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin on kiellettyä.
Jos sivujen materiaaleja käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin, on mainittava lähde.