Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

 


Terveys ja turvallisuus

Työ- ja elinkeinotoimiston tiedotustilaisuus


JOUKO MERILÄINEN,
lähialueen poliisilaitoksen edustaja

Suomessa poliisin tehtävä on turvallisuuden, oikeudellisen ja yleisen järjestyksen takaaminen sekä rikosten ennaltaehkäisy ja tutkiminen. Poliisi käsittelee useita lupa-asioita, jotka liittyvät turvallisuuteen. Poliisin henkilöstöön kuuluu noin 11 000 henkilöä, joista n. 7 700 on poliiseja. Jos verrataan Eurooppaan tai Amerikkaan, niin Suomessa on vähemmän poliiseja kuin muissa maissa. Suhteellisen alhaisessa rikosmäärässä, poliisi keskittyy ennen kaikkea lainrikkomisen ennalta ehkäisyyn pikemmin kuin sortotoimiin. Suomen poliisissa ei harjoiteta korruptiota.  Poliisi pyrkii ratkaisemaan ja tutkimaan rikoksia hyvin tuloksin. Kansan luottamus poliisiin on korkealla (90 %). Poliisin palvelut rahoitetaan verovaroin.

Hätätilanteessa, jos haluatte paikalle poliisin, pelastuslaitoksen tai ambulanssin, niin pitää soittaa hätäkeskuksen numeroon 112. Viime vuodesta lähtien hätäkeskus on sijainnut Vaasassa. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jyväskylän poliisiasema sijaitsee osoitteessa Urhonkatu 1, ja se on avoinna ma-pe klo 9–15, puhelin 029 541 4803. Peruspalveluista saa tietoja poliisin nettisivuilta osoitteesta www.poliisi.fi. Jos ette ole Suomen kansalainen, niin teillä pitää olla oleskelulupa.

Jos olette muuttaneet Suomeen, niin on suositeltavaa vaihtaa ajokortti Suomen ajokorttiin puolen vuoden kuluessa muutosta. Se maksaa 50–100 euroa. Muussa tapauksessa pitää käydä suomalainen autokoulu, ja ajolupa maksaa 2 000–2 500 euroa. Suomalainen ajokortti toimii myös henkilöllisyystodistuksena. Henkilöllisyystodistusta on parempi pitää aina mukana, erityisesti silloin, jos ette puhu kovin hyvin suomea. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista asua. Jos matkustatte toiseen kaupunkiin, ottakaa mukaanne passi tai henkilöllisyystodistus, jos sattuu teidän tekemä tai teihin kohdistuva onnettomuus tai rikos.

Suomessa eletään Suomen lakien mukaan. Suhtaudumme kaikkiin samanarvoisesti. Suomessa miehiin ja naisiin sovelletaan samoja lakeja ja sääntöjä. 18-vuotias on täysi-ikäinen. Vanhemmat voivat saada tietoonsa vain niitä asioita, joita täysi-ikäinen itse haluaa heille kertoa. Jos lapsi täyttää 18 vuotta, ja vanhemmat hoitavat edelleen tyttärensä tai poikansa asioita, niin heillä tulee olla niihin valtakirja. Tämä koskee niin pankki- kuin myös kouluasioita. 15-vuotiaasta lähtien teini-ikäisellä on rikosoikeudellinen vastuu (hänelle voidaan kirjoittaa sakko tai hänet voidaan pidättää). 15 vuoteen asti tehtyjä rikoksia hoitaa niin poliisi kuin myös lastensuojelu. Jo 7-vuotiaasta lähtien lapsi vastaa omista teoistaan, esimerkiksi, maalattuaan seinää, pilatessaan tai rikkoessaan jotain. 10-vuotias lapsi on täysin vastuussa teoistaan ja hänen täytyy korvata kulut. Voiko teini-ikäistä pidättää, jos hän ei ole vielä täyttänyt 18 vuotta? Kyllä, voidaan, mutta harvoin, mutta se on mahdollista. Suomessa alle 21-vuotiaille ei yleensä anneta vankilatuomiota, ainoastaan erittäin vaikeissa tilanteissa. Suomessa on 3 500 vankilapaikkaa. Se on todella vähän siihen verrattuna, paljonko yhteiskunnassa tehdään rikoksia. Monet suomalaisista, jotka ovat syytteessä Suomessa tehdyistä rikoksista, jäävät vapaalle jalalle. Eniten tehtyjä rikoksia ovat varkaudet, taskuvarkaudet sekä väkivalta, joka liittyy alkoholin liiallisen kulutukseen. Pyörien varastaminen on yksi kasvavista rikoksista Jyväskylässä. Jos kaupungissa kaupataan pyörää 20–50 eurolla, niin luultavasti se on varastettu. Ostamalla tuollaisen pyörän olette rikoskumppani. Jos omistatte polkupyörän, niin ottakaa siitä valokuva, kirjoittakaa pyörän numero ylös, älkääkä jättäkö sitä lukitsematta ja ulos yöksi. Poliisi pitää kerran vuodessa pyörähuutokaupan, mistä voi ostaa myös hyviä pyöriä. Myös löydettyjen esineiden huutokauppa pidetään löytötavaratoimistosta. Nämä ovat myös maahanmuuttajien keskuudessa suosittuja huutokauppoja.

Suomessa, etenkin suurissa kaupungeissa, monet ihmiset kärsivät alkoholismista. Joku poliiseista sanoi, että jos Suomessa ei olisi alkoholia, niin poliiseilla ei olisi töitä. 4 500 ihmistä vuodessa eli 23 ihmistä vuorokaudessa viettää yönsä Jyväskylän poliisilaitoksen putkassa. Etenkin kesällä. Päivisin he kulkevat kaduilla ja öisin nukkuvat laitoksella. Syyskuussa he kirjautuvat asuntolaan. Näitä ihmisiä koskee myös hyvän ja kohteliaan käytöksen säännöt huolimatta siitä, että he ovat alkoholisteja, ja heihin suhtaudutaan asiallisesti. Saamme yhteydenottoja kansalaisilta, jos humaltuneet ihmiset metelöivät tai häiritsevät kadulla. Jos humaltunut ihminen osaa sanoa osoitteensa, niin me viemme hänet kotiinsa. Näitä ihmisiä ei pidä sijoittaa putkaan, vaan heidän tulisi olla siellä missä heistä pidetään huolta. Jos heidän käytöksensä on aggressiivista, niin silloin heidät viedään säilöön.

Jos ylitätte kadun punaisen valon palaessa, niin kävelijöitä odottaa 10 euron sakko ja pyöräilijöitä 20 euron sakko, koska se aiheuttaa vaaraa tiellä liikkujille. Yleensä näissä tapauksissa jalankulkija perustelee tekoaan sillä, että ylitti tien punaisella valolla, koska muuta liikennettä ei ollut. Mutta jos lainrikkoja ei huomannut poliisia, niin voi olla, ettei hän olisi huomannut autoakaan. Pyöräilijän tulee käyttää liikkumiseen pyörätietä tai kevyen liikenteen väylää, jos sellainen on. Nämä tiet on merkattu vastaavilla liikennemerkeillä. Pyörällä ajaessa tulee käyttää pyöräilykypärää. Se suojaa päätä vaurioilta kaatuessa. Jos sattuu onnettomuus, ja ihminen oli ilman kypärää, niin vakuutusyhtiö ei maksa hoitoa. Pyörällä ajaminen on vaikeampaa talvella kuin kesällä. Jotta talvella ajaminen olisi turvallista, niin pyörään voi asentaa talvirenkaat. Talvella on pimeää, joten pyörässä tulee olla hyvä valo ja heijastimet edessä, takana, renkaissa ja polkimissa. Suomessa on pakollista käyttää heijastinta hämärän, pimeän aikaan, sateella ja lumipyryssä, koska ilman heijastinta on vaikea nähdä pyöräilijää. Kaikkein parasta olisi käyttää heijastinliiviä. Voiko suojatien ylittää pyörällä? Kyllä voi.

Kulkeminen autolla. Sallittu alkoholin määrä veressä on 0,5 ‰, mikä vastaa kahta juotua pulloa olutta. Kaikkein suurimmat rangaistukset auton ajamisesta päihtyneenä ovat seuraavat: huomattava sakko, vankeus (puoli vuotta tai kaksi vuotta riippuen alkoholin määrästä veressä) ja ajoluvan menetys. Nopeusrajoitus on kaupungeissa ja taajamissa 40 tai 50 km/h, suurimmalla osalla teistä 80–100 km/h, moottoriteillä 120 km/h kesällä ja 100 km/h talvella. Jokaisesta yli 20 km/h ylinopeudesta annetaan 115 euron suuruinen sakko, vakavammista rikoksista uhkaa korkeampi sakko tai ajoluvan menetys.

Miten poliisi suhtautuu kerjäläisiin kaduilla? He ovat Romaniasta tulleita kerjäläisiä. Tätä ongelmaa ratkotaan. Samoin kuin silloin, kun Venäjältä tuli täysiä linja-autollisia ihmisiä myymään tupakkaa ja alkoholia. Nykyisin sitä ei enää tapahdu.


TUIJA HAUVALA,
Kriisikeskus Mobilen johtaja, Asemakatu 2 (2. krs.), Jyväskylä

Kriisikeskus Mobile auttaa ihmisiä kriisitilanteissa ja toimii ympärivuorokautisesti, kesällä, talvella ja juhlapäivinä. Me palvelemme 15 kunnassa. Keskuksessa on töissä 14 henkilöä, joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Meitä auttavat myös vapaaehtoiset, jotka työskentelevät 6 tuntia kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Me teemme yhteistyötä myös muiden virastojen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa päätöksiä tehdessämme. Teemme töitä kuntien ja järjestöjen kanssa. Me voimme myös nimetä avustajia oikeusprosesseihin.

Kuntamme ja Raha-automaattiyhdistys RAY rahoittavat toimintaamme. Missä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä keskukseemme? Läheisen ihmisen kuollessa, itsemurhayrityksen jälkeen, vakavien sairauksien, onnettomuuksien, tulipalon jälkeen ja myös muissa tapauksissa: avioeron, työttömyyden, erilaisten psykologisten syiden takia. Teemme töitä niiden kanssa, jotka ovat kokeneet tai aiheuttaneet väkivaltaa jollekin. Jos olette joutuneet rikoksen uhriksi tai tunnette itsenne rikoksen uhriksi, niin voitte olla yhteydessä meihin. Käsittelemme lapsensuojeluun liittyviä asioita. Meillä on matalan kynnyksen tavoitettavuus. Meihin voi ottaa yhteyttä niin läheiset sukulaiset kuin myös sivullinen henkilö tai yhdistys. Keskukseen voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa tai tulla käymään osoitteessa Asemakatu 2. Jotta vastaanotolle pääsisi, ei tarvitse kirjautua sisään tai antaa yhteystietoja. Nimettömyyttä ei voi käyttää ainoastaan lastensuojelullisissa asioissa (väkivallan uhka tai rikoksen suunnittelu). Mobilen työ on asiakkaille ilmaista. Tarvittaessa voimme tulla kotikäynnille. Vuodessa me saamme 20 000 yhteydenottoa puhelimitse. Yli 1 800 asukasta kävi henkilökohtaisesti kriisikeskus Mobilessa. Ja melkein 500 kotikäyntiä. Nettisivuilta www.kriisikeskusmobile.fi/ löytää tietoa suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Venäjänkielistä tietoa rikoksen uhreille, rikosasioiden käsittelystä, perheväkivallasta jne. voi löytää osoitteesta www.riku.fi/ru/русский/. Suomessa on 19 kriisikeskusta. Suurissa kunnissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella on omat kriisipalvelunsa. Mutta me olemme ainoita, jotka työskentelemme 24 tuntia vuorokaudessa. Suomen kielen lisäksi me voimme palvella ruotsiksi ja englanniksi. Jos kriisitilanne vaatii äidinkielellä puhumista, niin me käytämme tulkkia. Kriisikeskus maksaa kulut. Yleensä kutsumme tulkin paikan päälle.


MERJA NEVANLINNA,
Jyväskylän kaupungin päivystävä sosiaalityöntekijä

Meitä on viisi työntekijää ja yksi johtava työntekijä. Meillä on samoja asiakkaita, kuin kriisikeskus Mobilella, eli Jyväskylän kaupungin asukkaita ja 15 kuntaa. Meille ei ole suoraa puhelinnumeroa, vaan meihin saa yhteyden soittamalla hätänumeroon 112 tai soittamalla kriisikeskus Mobileen. Järjestämme kiireellisiä sosiaalialan palveluita väkivaltatapauksissa, päihteiden käytön yhteydessä, äkillisessä asunnon menetyksen yhteydessä ja tähän liittyvässä kodittomuudessa tai jos perheessä on ongelmia, lapsesta tai vanhuksesta on huoli. Me voimme tulla käymään kotiin tai kriisikeskus Mobileen. On sellaisia tilanteita, joissa meidän on tarvinnut mennä kotikäynnille poliisin kanssa, erityisesti silloin, jos tapaukseen liittyy lastensuojelu. Eniten otetaan huolestuneina yhteyttä vanhusten tilaan liittyvissä asioissa. Esimerkiksi, jos ihmisellä on muistisairaus tai siihen liittyvä sairaus ja henkilökohtainen avustaja on joutunut sairaalaan. Tai muistisairas potilas harhailee kaupungilla. Saamme tiedon poliisilta, pelastuslaitokselta sekä yksittäisiltä kansalaisilta, jotka ottavat yhteyttä Mobileen. Jatkossa seuraamme tilannetta ja teemme päätöksiä. Teemme paljon töitä puhelimessa, mutta käymme myös usein kotikäynneillä selventämässä tilannetta. Olemme myös monta kertaa auttaneet maahanmuuttajia ja ulkomailta tulleita ihmisiä, tai muualta Suomesta muuttaneita henkilöitä. Jyväskylässä sijaitsee Keski-Suomen ensi- ja turvakoti. Aiemmin turvakotiin päästäkseen oli oltava sosiaalitoimen päätös. Nykyisin sitä ei enää tarvita. Turvakoti sijaitsee osoitteessa Suuruspääntie 11. Jos perheessä, jossa on lapsia, tapahtuu väkivaltaa, niin silloin se on lastensuojeluasia. Tämä toimisto sijaitsee osoitteessa Tapionkatu 8, Tapionkadun sosiaaliasemalla. Aikuisten kriisitilanteisiin liittyvät päätökset tehdään Hannikaisenkadulla 37, Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Päivystävään sosiaalityöntekijään voi olla yhteydessä muiden sosiaalitoimistojen aukioloaikojen ulkopuolella ja juhlapäivinä. Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä, mikäli tilannetta pitää selvittää äidinkielellä, niin meillä on lista kaupungin tulkeista. Jos tulkkia ei ole mahdollista kutsua paikalle, niin me käytämme tulkin palveluita puhelimitse hyödyksemme. Lastensuojeluasioissa teemme yhteistyötä perhetukikodin ja muiden virastojen kanssa. Palvelumme ovat ilmaisia ja tarkoitettu kaupungin asukkaille.

Kysymys lastensuojelusta: Minne ottaa yhteyttä hätätapauksessa? Jos tilanne syntyy työajan ulkopuolella, niin kriisikeskus Mobileen. Keskuksen kautta voi kysyä tapaamisaikaa sosiaalityöntekijän kanssa. Kuka tahansa virassa oleva henkilö, joka tietää lapseen kohdistuvasta väkivallasta, on velvollinen tekemään ilmoituksen poliisille. Työajan ulkopuolella päivystävällä sosiaalityöntekijällä on sosiaalityöntekijänä velvollisuus antaa kiireellistä apua tilanteessa. Kriisikeskuksessa harjoitetaan enemmän pitkäkestoisempaa kriisin hoitoa. Jos teillä on kiireellistä tietoa väkivallasta, niin olkaa yhteydessä hätäkeskukseen numeroon 112. Sieltä voi kysyä neuvoa, minne ottaa yhteyttä ja millaisia asiakirjoja pitää täyttää. Myös osoitteessa http://kansalaisneuvonta.fi/kansalaisneuvonta/fi/ vastataan kysymyksiinne. Sivulla voi kysyä keneen viranomaiseen voi olla yhteydessä saadakseen apua, kuka vastaa mistäkin kysymyksestä, jos asianne ei ole kiireellinen.


TARU MÄKINEN, 
Huhtasuon terveysaseman sairaanhoitaja

Huhtasuon terveysasema kuuluu Jyväskylän yhtenäiseen sairaanhoitopiiriin. Huhtasuon alueella asuu paljon maahanmuuttajia muihin kaupungin alueisiin verrattuna. Kaikissa kaupungeissa ja kunnissa on kunnan terveyskeskus, joka vastaa terveydenhuollosta. Kunnan tarjoamat terveyspalvelut ovat hinnoiltaan edullisia, koska suurin osa niistä rahoitetaan verovaroilla. Yhteiskunnallisia terveyspalveluita tarjotaan terveyskeskuksissa (terveysasemilla), keskussairaalassa ja yliopiston terveysasemilla. Lääketieteellisiä palveluita voi saada myös yksityisiltä palveluntarjoajilta, mutta hinta on erilainen. Jyväskylässä toimii 12 alueellista terveysasemaa ja teidän asiointiasemanne on se, joka on lähimpänä asuinpaikkaanne.

Miten paikallisen terveysaseman palveluista voi saada tietoa? Kaupungin nettisivuilla jyvaskyla.fi valitaan kohta terveyspalvelut ja sieltä asuinalueesta riippuen voitte löytää oman alueellisen terveysasemanne. Teille annettuun numeroon vastaa sairaanhoitaja, joka arvioi tarvittavaa avuntarvetta, antaa ohjeita kotihoitoa varten tai antaa ajan sairaanhoitajalle, lääkärille tai muulle asiantuntijalle. Jos työnantaja ehdottaa työntekijälle lääkäripalveluita joltain tietyltä terveysasemalta, niin kannattaa ensin olla yhteydessä sinne. Hätätapauksissa ja tapauksiin, jotka eivät liity töihin (riippuen siitä, millainen sopimus työnantajan ja lääkärikeskuksen välillä on tehty), kannattaa kuitenkin olla yhteydessä asuinalueensa terveysasemaan. Lääkärit ja sairaanhoitajat pitävät vastaanottoa ajanvarauksella arkisin klo 13–16. Lääkäri voi välttämättömästä syystä ohjata teidät tietyn alan asiantuntijalle keskussairaalaan. Kiireellisissä tapauksissa tulee olla yhteydessä suoraan terveysasemalle aukioloaikoina tai keskussairaalan päivystykseen osoitteeseen Keskussairaalantie 19. Päivystyspuhelimen numero on 010 084 884 klo 16.00–8.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä ympäri vuorokauden.

Naisten ja lasten neuvolat. Neuvoloissa työskentelee sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Palvelut on tarkoitettu niille, jotka suunnittelevat raskautta, raskaana oleville ja vastasyntyneiden äideille sekä heidän perheilleen. Synnytykset hoidetaan Keski-Suomen keskussairaalassa.

Perheneuvolat ovat tarkoitettuja naisille, jotka haluavat suunnitella tai keskeyttää raskauden sekä heidän perheilleen. Neuvolassa käyvät perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Kaikki lapset, jotka käyvät koulua, ovat oikeutettuja ilmaiseen kouluterveydenhuoltoon ja voivat käydä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla muutamia kertoja vuodessa. Sairaanhoitajat tekevät vuosittain tarkastukset kouluikäisille lapsille. 1-, 5- ja 8-luokalla on lääkärikäynti. 8-luokalla terveystarkastuksessa nuorelle annetaan terveystodistus. Tämä todistus on voimassa viisi vuotta ja sitä voi käyttää ajokortin hankkimisen yhteydessä.

Jyväskylän kaupunki järjestää terveyspalveluita myös opiskelijoille. Ne opiskelijat, jotka opiskelevat ammattikorkeakoulussa tai ammattikoulussa, voivat käyttää näitä palveluita. Yliopisto-opiskelijoilla on oma terveydenhoitojärjestelmänsä YTHS.

Hammashoitoa tarjotaan ajanvarauksella. Ennalta tehty varaus tehdään puhelimitse poliklinikalle ma–to klo 8.00–15.30 ja pe 8.00–14.00. Viikonloppuisin ja juhlapäivinä päivystystä pidetään hammaslääkäriasemilla (ajanvaraus puhelimitse klo 9.00–10.00). Kovan kivun tai kun puhelinsoitto ei ole mahdollinen, tulee ottaa yhteyttä lähimmälle terveysasemalle ja teille järjestetään apua.

Lääkkeistä. Lääkkeet ostetaan apteekeista. Lääkkeitä saa reseptillä tai ne ovat myynnissä käsikauppatavaroina. Kaupungin sivuilta löydätte tietoa kotihoito-ohjeista.

Noissa ohjeissa on esitelty yleisempien sairauksien kotihoito-ohjeet, sairauksien oireita ja vammoja. Lääkärikäynnin yhteydessä voitte saada tuon oppaan painettuna omalle äidinkielellenne. Sitä on saatavilla monilla kielillä, myös venäjäksi.
www.jkl.fi-> Terveys  -> Terveysasema  -> Oma hoito.

 

Otetaanko uskontoa huomioon? Mitä jos nainen haluaa asioida vain naislääkärin kanssa?

– Kyllä, me otamme sen huomioon, mikäli se vain on mahdollista. Terveysasemalla voi olla vain yksi naislääkäri tai ei naislääkäreitä ollenkaan. Kuuntelemme kaikki toiveet ja yritämme toteuttaa ne mahdollisuuksien mukaan.

Miten ajan pystyy varaamaan lääkärille, jos ei osaa kieltä?

– Terveysasemilla on ajanvarauspiste, jonne voi mennä henkilökohtaisesti. Voi ottaa myös yhteyttä Info-Glorian neuvojiin, ja he voivat auttaa teitä tässä asiassa. Lääkärin vastaanotolle voidaan mahdollisesti kutsua tulkki paikalle. Asiakkaalla on oikeus asioida omalla äidinkielellään. On vaikea saada oikeanlaista apua, jos yhteistä kieltä ei ole. Jos halutaan tilata mies- tai naistulkki, niin me yritämme ottaa senkin huomioon. Mutta lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna tärkeintä on vain saada apua.

Onko kaupungissa sähköistä palvelua? Ja miten todistusjärjestelmä toimii?

– Todistuksia voi tilata puhelimitse tai sähköpostitse. Jyväskylän kaupungilla on sopimus alle 10-vuotiaista lapsista, jotka tarvitsevat kiireellistä lääkärin apua infektiotautiin, ja jotka voidaan ohjata välttämättömästä syystä yksityiselle lääkärille. Tämä tehdään vain siinä tapauksessa, että varaatte ajan lääkäriltä, mutta sillä hetkellä terveysasemalla ei ole mahdollisuutta ottaa lasta vastaan. Silloin tehdään päätös, kirjoitetaan todistus, että yksityisen lääkärin palkkiota maksetaan 78 euroa tai asiakas ohjataan sairaalaan päivystykseen. Palvelut maksetaan veronmaksajien varoilla. Paikalle kutsutaan mahdollisesti myös tulkki. Tulkin palkkio maksetaan muuta kautta.

Suomen kunnissa ei kutsuta lääkäriä kotikäynneille, vaan se on mahdollista vain yksityisen puolen kautta. Hätätapauksissa kotiin tulee ambulanssi.

Pakolaisten vastaanottokeskus maksaa lääkäripalvelut, jos henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomeen. Annamme palveluita heille, jotka ottavat meihin yhteyttä. Jos ihmisellä on lupa olla täällä, niin hän voi saada tarvittavaa apua. Eurooppalainen EU:n vakuutuskortti antaa mahdollisuuden kaikkien Euroopan Unionin kansalaisten hakeutua lääketieteelliseen hoitoon. Turisti voi soittaa ambulanssin. Hoitoa pitää antaa ja maksua mietitään erikseen. Oiva-keskus tarjoaa palveluita vanhuksille. Sillä on oma rakenteensa. Tämän keskuksen työntekijät antavat ja arvioivat vanhusten tarvitsemaa apua. Keskuksesta voi lukea lisää osoitteessa: www.jyvaskyla.fi/sote/ikaantyvat/neuvonta

Materialin kokosi Irina Senkina.

Kuvat: Irina Senkina

Suomennos: Maria Lepistö

 



---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki № 8 (110) 2015 (joulukuu)


Siirry ylös



Яндекс.Метрика