Kela irtisanoi IT-asiantuntijan turvallisuusselvityksen jälkeen — kahden Venäjän kaksoiskansalaisen työpanos ei enää kelvannut

Yhden kaksoiskansalaisen työsuhde päätettiin, toista ei otettu mukaan Kelaan projektiin. Kelan alihankkijalle töihin hakenut mies oli viimeksi käynyt Venäjällä 15-vuotiaana.

Lioubov Shalygina, Yle uutiset

Ohjelmoija Anastasija (nimi muutettu turvallisuussyistä) aloitti työt Kelassa syyskuussa 2022. Työnantaja tiesi Anastasijan venäläistaustasta, eikä tämä itsekään salaillut sitä. CV: ssä ja LinkedIn-profiilissaan hän kertoi, että on valmistunut petroskoilaisesta korkeakoulusta.

Työnantaja tiesi, että Anastasijalla on sekä Suomen että Venäjän passi. Tämä ei ollut este työsopimuksen allekirjoittamiselle loppukesästä. Tästä huolimatta marraskuun lopussa Anastasijan työsuhde päätettiin koeajalla. Esihenkilön mukaan tämä johtui Supon tekemästä laajennetusta turvallisuusselvityksestä.

— Turvallisuusselvityksen tuloksissa ei ollut mielestäni mitään erikoista: niistä kävi ilmi jo muutenkin tiedossa oleva asia, että minulla ja vanhemmillani on Venäjän kansalaisuus. Mutta johto ilmoitti, että olen Kelalle riski, koska minua voitaisiin yrittää uhata tai painostaa, Anastasija kommentoi työsuhteen päättymistä.

— Kaikki lähisukulaiseni, siis sisko ja vanhemmat, asuvat Suomessa, eikä minulla tai heillä ole omaisuutta Venäjällä. Turvallisuusselvityksen tuloksissa mainitaan, että päinvastaisessa tapauksessa se voisi olla keino vaikuttaa meihin.

Anastasijan mukaan hänet erottaa keskivertokansalaisesta vain hänen syntyperänsä.

— Perheeni asuu täällä, omaisuuteni on täällä, olen opiskellut ja työskennellyt viimeiset 18 vuotta täällä. Jopa Supon papereissa mainitaan, että olen käyttänyt Venäjän passiani harvoin, 1–2 kertaa vuodessa käydessäni Venäjällä. Viimeisen kerran kävin siellä vuonna 2019.

Anastasijan mielestä on omituista, että siitä huolimatta, että tarkastuksen tulokset olivat tiedossa jo lokakuussa, hänen työsuhteensa päätettiin vasta marraskuun lopussa.

— Tein töitä vielä melkein kaksi kuukautta niin että minulla oli pääsy osaan Kelan tietokannoista. He olivat siis niin huolissaan turvallisuudesta, että kahteen kuukauteen eivät sulkeneet minulta pääsyä mihinkään järjestelmiin, Anastasija ihmettelee.

— Jos puhutaan turvallisuudesta, niin Kelalla oli ollut helmikuun lopusta asti aikaa miettiä näitä kysymyksiä ja päättää, ketä ei kannata edes pyytää työhaastatteluun, puhumattakaan siitä, että otettaisiin töihin. Jos olisin tiennyt, että tässä käy näin, en olisi ottanut lopputiliä edellisestä vakituisesta työpaikastani.

Toimitus on nähnyt niin Supon turvallisuusselvityksen tulokset, kuin myös Anastasijan asiapaperit, jotka vahvistavat, että työsuhde päätettiin koeajalla turvallisuusselvityksen tulosten perusteella. Turvallisuusselvityksestä ei ilmennyt muita selviä perusteita työsuhteen päättämiselle.

Freelanceria ei otettu mukaan Kelan tilaamaan projektiin

Ohjelmistokehittäjä Aleksandr (nimi muutettu) syntyi Moskovassa, mutta muutti Suomeen kuusivuotiaana. Aleksandr on Suomen kansalainen, hänellä on Suomen passi, eikä hänelle ole koskaan tullut edes mieleen, että syntymäpaikasta voisi tulla este urakehitykselle. Mutta juuri niin on nyt käynyt.

Aleksandr on freelancer, jonka oli määrä toteuttaa alihankkijana Kelan tilaama työ. Välittäjänä toiminut Digia kuitenkin neuvoteltuaan Kelan kanssa ilmoitti, ettei se voi solmia sopimusta Venäjän kansalaisen kanssa.

— Olen 40-vuotias, ja viimeisen kerran olen käynyt Venäjällä, silloinkin hyvin lyhyesti, 15-vuotiaana. Minulla ei edes ole Venäjän passia, mutta on kansalaisuus, jonka olen saanut sen perusteella, että olen syntynyt Neuvostoliitossa, kertoo Aleksandr.

Aleksandrin mukaan Digia perusteli kielteistä päätöstä sillä, että yrityksen tulee hyväksyä ns. pakotevakuutus Venäjän vastaisten pakotteiden noudattamisesta. Pakotevakuutuksessa on erikseen mainittu, että alihankkijana ei voi toimia Venäjän kansalainen tai Venäjälle sijoittautunut yhteisö tai elin.

— Se on tietysti epäreilua kaksoiskansalaisia kohtaan, mutta emme voi tehdä mitään, Digian edustaja kirjoitti kirjeessään Aleksandrille.

Toimitus on nähnyt Aleksandrin ja Digian edustajan välisen kirjeenvaihdon kielteisestä päätöksestä.

Digia vastasi Yle Novostin kysymyksiin yleisellä tasolla. Sen mukaan julkisia hankintoja koskee Eurooppa-neuvoston pakotepäätös, eivätkä he voi ottaa kantaa tai vaikuttaa kilpailutuksia toteuttavien organisaatioiden tai asiakkaidensa sopimusvaatimuksiin.

Kela kieltää, että työsuhde olisi päättynyt vain kaksoiskansalaisuuden takia

Yle Novosti pyysi kommenttia Kelan viestintäjohtajalta Ville Korhoselta.

Korhonen ilmoitti sähköpostitse, ettei Kela päätä kenenkään työsuhdetta vain kaksoiskansalaisuuden perusteella.

— Kaksoiskansalaisuus ei yksin ole syy työsuhteen päättämiselle. Arvion tukena käytetään Suojelupoliisin tekemää turvallisuusselvitystä. Ratkaisussa otetaan huomioon esimerkiksi se, että kaksoiskansalainen voi joutua tilanteeseen, jossa häntä tai hänen läheisiään uhataan tai painostetaan toimimaan vastoin Kelan tai Suomen etua.

Toimittajan kysymykseen siitä, luokitellaanko kaksoiskansalaiset turvallisuusuhaksi, viestintäjohtaja vastasi kieltävästi.

— Ei luokitella. Kelan toimihenkilöiden riippumattomuutta ja luotettavuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Minkään maan kaksoiskansalaisuus ei johda itsessään työsuhteen katkaisemiseen.

Korhosen mukaan Kela ei aio selvittää laajemmin ulkomaalaistaustaisten työntekijöidensä taustoja.

— Teemme turvallisuusselvityksiä lähtökohtaisesti ennen työsuhteen alkua. Lisäksi selvityksiä tehdään tietyissä tehtävissä työskenteleville sekä satunnaisotannalla tietty määrä vuodessa kaikille kelalaisille.

Supo: Turvallisuusselvityksiä tehdään yhä useammin

Suojelupoliisin viestintä vastasi Yle Novostille sähköpostitse, että työnantajan tulee ilmoittaa Supoon, kun turvallisuusselvityksen voimassaolo lakkaa eli silloin kun työntekijän työsuhde työnantajan palveluksessa päättyy. Supo kuitenkin huomauttaa, ettei se tilastoi turvallisuusselvitysten päättämiseen liittyviä syitä, eikä Suojelupoliisilla siten ole tilastoja työsuhteiden päättämisen syistä.

Suposta kerrotaan, että yleensä turvallisuusselvitys tehdään ennen työsuhteen solmimista, mutta työnantaja voi solmia sopimuksen myös ennen tulosten valmistumista.

Jos turvallisuusselvityksen yhteydessä selvitetään työnhakijan ulkomaansidonnaisuuksia, kaksoiskansalaisuus ei ole lähtökohtaisesti yksinään sellainen asia, joka selvityksen tilaajalle ilmoitettaisiin. Supo kertoo aina tekevänsä yksittäistapaukseen liittyvän kokonaisarvion, jossa toisen maan kansalaisuus on yksi osa kokonaisuutta.

Supon mukaan ulkomaansidonnaisuuksien selvittäminen suojaa paitsi kansallista turvallisuutta, myös selvityksen kohteena olevaa työntekijää. Hänen osaltaan vähenee uhka joutua autoritäärisen valtion painostustoimien kohteeksi siksi, että hän työskentelee Suomessa tietynlaisessa tehtävässä.

Suojelupoliisi ei tee päätöstä henkilön palkkaamisesta tai hänen työsuhteensa päättämisestä. Supon keräämät tiedot luovutetaan työnantajalle, joka tekee päätöksen asiasta itsenäisesti.

Suposta kerrotaan, että turvallisuusselvityksiä tehdään vuosi vuodelta yhä enemmän. Supon asiantuntijoiden mukaan kasvu johtuu monesta syystä, joista yksi on turvallisuustilanne maailmassa.

Vuonna 2021 Supo teki noin 90 000 turvallisuusselvitystä.

Töiden hakeminen huolettaa

Kelan lausunnoista huolimatta Anastasija ja Aleksandr eivät ole saaneet mitään muuta selitystä sille, ettei heidän palveluksiaan tarvita, kuin sen, että heillä on Venäjän passi.

— Totta puhuen pelkään hakea töitä, Anastasija sanoo.

— Tutkin työilmoituksia ja alan heti ajatella, että mitä jos mahdollinen työnantaja pitääkin minua turvallisuusuhkana.

Artikkelin on venäjän kielestä kääntänyt Heli Jormanainen.

Lähde: yle.fi

Siirry ylös