Venäjän kieleen erikoistunut koulu joutui vihan kohteeksi

Itä-Suomen koulu joutui viime vuonna kovaan myllytykseen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Koulun eskariin ilmoittautui ensi lukuvuodeksi kuitenkin enemmän suomenkielisiä oppilaita kuin tänä lukuvuonna.

Yle uutiset, 18.2.23

toimittaja:Kalle Schönberg

Venäjän hyökkäys Ukrainaan mullisti viime vuonna myös Itä-Suomen koulun toiminnan. Venäjän kieleen ja kulttuurin erikoistunut koulu toimii Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa. Suomenkielisten lasten lisäksi noin kolmannes koulusssa opiskelevista on venäjänkielisiä lapsia — ja nyt myös ukrainalaisia.

Koulu tuomitsi jyrkästi Venäjän hyökkäyksen, mutta se sai osansa Venäjän toimintaan kohdistuvasta vihasta. Somen keskustelupalstoilla koulua vaadittiin suljettavaksi. Ilmassa leijui jopa väkivallan uhka.

— Mietimme jo, että onko meidän tarpeen tehdä jonkinlaisia järjestelyjä sen suhteen, että kouluun tai oppilaisiin kohdistuisi jonkinlaista vihaa, Itä-Suomen koulun johtavan rehtorin viransijaisena viime keväänä toiminut Jani Naskali kertoo.

Uhkaavaa uutta tilannetta käsiteltiin aktiivisesti myös koulun oppilaiden kanssa.

Koulun jatko kyseenalaistettiin

Nykyään Jani Naskali toimii Itä-Suomen koulun Lappeenrannan yksikön rehtorina. Hänen mukaansa keväällä jopa koulun toiminnan jatkoa kyseenalaistettiin. Ajatuksena oli, että kun suhteet Venäjään katkeavat, myöskään Venäjän kieleen ja kulttuuriin painottavaa koulua ei enää tarvita.

— Suoraan sitä ei sanottu, mutta rivien välistä oli helposti havaittavissa, että suhtautuminen oli muuttunut, Naskali sanoo.

Hän ei halua suoraan sanoa, mistä kyseenalaistaminen tuli. Samalla koulu sai kuitenkin myös tukea toiminnalleen erityisesti valtionhallinnolta.

— Saimme sellaisia lausuntoja, että ehdottomasti Suomi tarvitsee venäjän kieltä myös tulevaisuudessa, koska Venäjä ei häviä mihinkään naapuristamme, Itä-Suomen koulun johtava rehtori Katri Anttila kertoo.

Venäjän kielellä pärjää yhä monessa maassa

Viime vuoden keväällä Katri Anttila oli vielä virkavapaalla perustamassa suomalaista koulua Kazakstaniin. Yhteydenpito viransijaisena toimivan Jani Naskalin kanssa Itä-Suomen koulun tilanteesta oli kuitenkin tiivistä.

Anttilan mukaan myönteisiä lausuntoja koulun jatkosta tuli esimerkiksi Opetushallituksesta ja opetusministeriöltä, Aleksanteri-instituutista ja ulkoministeriöstä.

Anttila uskoo, että venäjän kielen taitoa tarvitaan Suomessa myös tulevaisuudessa.

— Suomalaiset yritykset esimerkiksi suuntaavat yhä enemmän vientiään Keski-Aasian maihin, joissa venäjän kieli on yhä yleisesti käytössä. Sodan jälkeen alkaa myös jälleenrakentaminen Ukrainassa, jossa pärjää myös pitkälti venäjän kielellä, Anttila sanoo.

Yhdeksän vuotta Itä-Suomen koulussa opiskellut Idun Söderlund ei kadu opintojaan venäjän kieleen panostavassa koulussa.

— En minä koe, että olisin yhdeksän vuotta jotenkin hukkaan opiskellut. Venäjän kieltä tullaan aina tarvitsemaan, ehkäpä jopa enemmän mitä ennen, hän sanoo.

Suomalaisia opiskelijoita yhä tulossa

Itä-Suomen koulu näyttää edelleen kiinnostavan myös puhtaasti suomenkielisiä perheitä. Ensi lukuvuonna koulun eskarissa aloittaa enemmän suomenkielisiä lapsia kuin tänä lukuvuonna.

— Yllättävän hyvin meille on tullut täysin suomalaisia oppilaita, Katri Anttila sanoo.

Ensimmäiselle luokalle on kuitenkin ilmoittautunut vähemmän suomenkielisiä oppilaita kuin viime vuonna.

Lähde: yle.fi

Siirry ylös