Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

Koronarokotteiden soveltuvuus eri ryhmille

Yleensä koronarokotteen voi ottaa normaalisti, vaikka sairastaisi jotain sairautta. Raskaana oleville rokotetta suositellaan tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi toistaiseksi vain yksilöllisen harkinnan mukaan.

Mikä voi estää koronarokotteen ottamisen?
On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa. Jos saa rokotuksesta välittömän vakavan allergisen reaktion eli anafylaksian, samaa rokotetta tai samoja ainesosia sisältävää toista koronarokotevalmistetta ei enää anneta.

Voiko koronarokotteen ottaa, jos sairastaa jotain sairautta?
Yleensä rokotuksen voi ottaa aivan normaalisti, vaikka sairastaisi jotain sairautta. Suomessa käytössä olevissa koronarokotteissa ei ole elävää virusta eli ne eivät voi nykytiedon valossa aiheuttaa koronavirustautia. Siksi koronarokotteet soveltuvat yleensä ottaen myös henkilöille, joiden elimistön puolustuskyky on heikentynyt jonkin sairauden tai lääkityksen vuoksi.

Yksilöllistä harkintaa pitää noudattaa silloin, jos rokotettava on hyvin hauras tai sairautensa vuoksi siirtynyt jo saattohoitovaiheeseen. Voit keskustella hoitavan lääkärisi kanssa rokotuksen ajankohdasta, jos sinulla aloitetaan vakavan sairauden, kuten syövän, lääkehoito tai olet menossa leikkaukseen tai muuhun toimenpiteeseen.

Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.

Voit saada lisätietoa rokotteen sopivuudesta itsellesi omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta silloin, kun oma rokotusvuorosi lähestyy.

Miksi AstraZenecan adenovirusvektorirokotetta annetaan vain alle 70-vuotiaille? Miksi mRNA-rokotteita annetaan vain 70 vuotta täyttäneille?
Kaikki Suomessa käytettävät koronarokotteet ehkäisevät vakavaa koronavirustautia erittäin tehokkaasti. AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen tehosta ikääntyneillä eli yli 70-vuotiailla ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tutkimuksin osoitettua näyttöä ja siksi sitä annetaan Suomessa vain 18-69 -vuotiaille. Tutkimusten perusteella tiedetään jo, että myös iäkkään ihmisen elimistö muodostaa rokotuksen jälkeen suojaavia vasta-aineita koronavirusta vastaan, mutta AstraZenecan rokotteen suorasta suojatehosta nimenomaan iäkkäillä on toistaiseksi vielä liian vähän tutkimusnäyttöä.

Näytön vähäisyys ei tarkoita, että suojatehoa iäkkäillä ei olisi, vaan tutkimustietoa suojatehosta tarvitaan lisää. Lisää tutkimustuloksia odotetaan kevään aikana.

Toistaiseksi ikääntyneitä eli 70 vuotta täyttäneitä rokotetaan mRNA-rokotteilla, koska ainoastaan niiden suojatehosta ikääntyneillä on jo nyt riittävästi tutkimusnäyttöä. Sairaalahoitoa vaativan vakavan koronavirustaudin riski kasvaa iän mukana merkittävästi. Suomessa ikärajaksi on valittu 70 vuotta siksi, että 70 vuotta täyttäneiden kuolleisuus koronavirustautiin on Suomessa todetuissa tautitapauksissa ollut merkittävästi korkeampi kuin alle 70-vuotiaiden kuolleisuus.

Onko rokotukselle tarvetta, jos on sairastanut koronan?
Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Sen vuoksi rokotuksella ei silloin ole kova kiire. Oman rokotuksesi lähestyessä saat omasta terveyskeskuksestasi tarkempia ohjeita.

Mikä rokote sopii minulle? Onko jokin rokote parempi kuin toinen?
Kaikki Suomessa annettavat koronarokotteet ovat saaneet ehdollisen myyntiluvan Euroopan komissiolta Euroopan lääkeviraston suosituksesta. Myyntiluvan saavat vain ne rokotteet, joilla on riittävästi tutkimuksin osoitettua näyttöä sekä suojatehosta että turvallisuudesta.

Rokotus nostaa suojaavien vasta-aineiden määrää ihmisen elimistössä. Kun EU:ssa hyväksyttyjä koronavirusrokotteita on tutkittu, suojaavien vasta-aineiden määrä on ollut rokotettujen elimistössä vähintään yhtä suuri kuin niillä ihmisillä, jotka ovat sairastaneet oireiltaan lievän koronavirustaudin.

Annetaanko koronarokotteita lapsille?
Ensimmäisenä käyttöön otettu mRNA-rokote on tarkoitettu yli 16-vuotiaiden rokottamiseen. Toisena myyntiluvan saanut mRNA-rokote ja kolmantena myyntiluvan saanut adenovirusvektorirokote on puolestaan tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Tätä nuorempien rokottaminen koronarokotteilla tulee ajankohtaiseksi vasta, kun lapsia koskevaa tutkimustietoa on kertynyt riittävästi ja rokotteiden myyntilupia on laajennettu koskemaan lapsia.

Voiko koronarokotteen ottaa, jos on raskaana, suunnittelee raskautta tai imettää?
Rokotteita pidetään yleensä turvallisina raskauden aikana, jos ne eivät sisällä eläviä viruksia. Uudet mRNA- ja adenovirusvektorikoronarokotteet eivät sisällä eläviä viruksia, mutta niitä ei ole vielä systemaattisesti tutkittu raskaana olevilla ihmisillä.

Hoitava lääkäri voi harkintansa perusteella suositella koronarokotteen ottamista raskaana olevalle siinä tapauksessa, että henkilö haluaa rokotteen ja kuuluu perussairautensa takia koronaviruksen riskiryhmään tai hänellä on merkittävä riski altistua virukselle esimerkiksi työssään.

Koronarokotteen voi ottaa imetyksen aikana. mRNA-rokotteen sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja on epätodennäköistä, että sitä kulkeutuisi äidinmaitoon. Myös adenovirusvektorin ainesosat ovat lyhytikäisiä, eikä niiden tiedetä siirtyvän äidinmaitoon.

Olen siitepölyallergikko tai saan allergisia oireita tietyistä ruoka-aineista. Voinko ottaa koronarokotteen?

Kyllä voit. Koronarokotteet eivät sisällä mitään kasvi- tai eläinperäistä ainesosaa.

Voiko rokotteen ottaa, jos on allerginen kananmunalle?

Koronarokotteen voi ottaa, vaikka olisi allerginen kananmunalle. mRNA- ja adenovirusvektorirokotteet eivät sisällä kananmunan proteiineja lainkaan.

Rokotetaanko saattohoidossa olevia?
THL suosittelee, että saattohoidossa olevia ihmisiä, joiden aktiivinen hoito on lopetettu, ei rokoteta systemaattisesti. Päätös terveydentilaltaan hauraan ihmisen rokottamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti harkiten yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa.

Syynä on, että väliaikaisen kuumeen tapaiset yleiset haittavaikutukset voivat heikentää henkilön tilaa. Rokotukset luokitellaan aktiivihoidoksi ja sama käytäntö koskee koronarokotusten lisäksi myös esimerkiksi influenssarokotuksia.

Suomessa on rokotettu ensimmäisten joukossa ikääntyneitä hoivakotien asukkaita, joiden riski menehtyä perussairauksiinsa on lyhyelläkin aikavälillä suuri. Ikääntyneiden rokotusten edetessä on odotettavissa, että menehtymisiä, joilla on ajallinen yhteys rokottamiseen, tapahtuu jatkossakin. Menehtyminen rokotuksen jälkeen ei siis tarkoita sitä, että rokotuksella ja kuolemalla olisi syy-yhteys.

Lue lisää: thl.fi/koronarokotteiden-soveltuvuus-eri-ryhmille

Venäjännös: Irina Kekman

Siirry ylös