Ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaan lainsäädäntöön on tulossa isoja muutoksia — tavoitteena saada valmistuneet jäämään Suomeen

Tulevaisuudessa opiskelijoiden työnteko-oikeus laajenee ja työnhakuun tarkoitetun oleskeluluvan voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen.

JEVGENI BOGDANOV

Keväällä EU: n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskelu Suomessa on helpottumassa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat muutosehdotukset, ja esitys on jo annettu eduskunnalle.

— Lakimuutosten odotetaan tulevan voimaan 1. huhtikuuta. Tämän pitäisi olla mahdollista, mutta meidän täytyy odottaa, että eduskunta ehtii käsitellä ja hyväksyä esityksen, toteaa TEM: n hallitussihteeri Jarmo Tiukkanen.

Merkittävin uudistus on se, että jatkossa opiskelija saisi yhden oleskeluluvan, joka olisi voimassa opintojen alusta aina valmistumiseen saakka. Tällä hetkellä opiskelijoiden on uusittava lupansa vuosittain tai joka toinen vuosi.

Lisäksi ehdotetaan, että korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan oleskelulupa myönnettäisiin jatkuvana A-lupana, kun aiemmin heille on myönnetty tilapäinen B-lupa. Tämä olisi tärkeä muutos kansalaisuuden hakemiseen edellytettyjen oleskelupäivien osalta.

— Kun oleskelulupa myönnetään korkeakoulututkinto-opiskelijalle jatkuvana, hänen on mahdollista saada nykyistä nopeammin pysyvä oleskelulupa ja toki myös kansalaisuus, selvittää Tiukkanen.

Pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytykset ovat opiskelijoille samat kuin muillekin maahan muuttaneille. Opiskelijoilta kuitenkin vaadittaisiin lisäksi suoritettu tutkinto.

Opiskelijat saisivat jatkossa myös tehdä opiskelujensa ohella enemmän töitä. Tällä hetkellä maksimituntimäärä on 25 tuntia viikossa, keväästä alkaen 30 tuntia.

TEM korostaa, että tuntimäärä saa vaihdella eri viikkoina, kunhan se tasoittuu vuoden lopussa. Työharjoittelua ei oteta laskuissa huomioon, eli tällaisessa työskentelyssä ei ole rajoituksia.

Myös työnhakuun tarkoitettuun oleskelulupaan suunnitellaan muutoksia.

— Tällä hetkellä lupa myönnetään yhdeksi vuodeksi, mutta muutoksen jälkeen kahdeksi vuodeksi. Tämän luvan käyttöä joustavoitetaan muutoinkin, selvittää Tiukkanen.

Oleskelulupaa työnhakua varten voisi jatkossa hakea viiden vuoden sisällä siitä kun opiskelun perusteella myönnetty lupa on päättynyt. Uudistuksen myötä tutkinnon suorittanut ulkomaalainen voi esimerkiksi mennä töihin toiseen maahan, jonka jälkeen hän voi palata Suomeen etsimään töitä.

Hyötyvätkö lakimuutoksesta nykyiset opiskelijat ja jo valmistuneet?

Tällä hetkellä Suomessa opiskelevat hyötyvät uudistuksista hakiessaan seuraavaa jatkolupaansa. Jo valmistuneiden opiskelijoiden kohdalla tilanne on kinkkisempi, jos valmistunut on jo ehtinyt saada työnhakuluvan.

Suomeen Venäjältä vuonna 2015 opiskelemaan muuttanut Sofia Meleshkova valmistui kauppatieteiden maisteriksi Hankenista viime kesänä. Hän sai vuoden mittaisen oleskeluluvan työnhakua varten, mutta löysikin työpaikan jo kahden kuukauden kuluttua valmistumisesta. Nyt Meleshkova työskentelee projektikoordinaattorina Karelia-ammattikorkeakoulussa, ja hänellä on uusi työntekijän oleskelulupa. Työsopimus Kareliassa kestää vain vuoden, jonka jälkeen hänen on lähdettävä Suomesta, ellei hän löydä uutta työpaikkaa.

Meleshkovaa harmittaa, että hän ehti valmistua ennen uudistusten voimaantuloa. Jos hän olisi valmistunut myöhemmin, hän olisi voinut hakea uuden joustavamman järjestelmän mukaista kahden vuoden työnhakulupaa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä todetaan, että ennen 1. huhtikuuta 2022 tutkinnon suorittaneet ja jo kerran työnhakuoleskeluluvan saaneet jäävät uudistuksen ulkopuolelle.

— Työnhakulupa ei ole uusi asia, joten jos sitä on jo kerran hakenut, ei uutta voi saada. Jotta tätä lupaa voisi hakea uudemman kerran, pitäisi suorittaa uusi tutkinto, sanoo hallitussihteeri Jarmo Tiukkanen.

Ministeriö alleviivaa, että ennen uudistusten voimaantuloa opintonsa päättäneet voivat kuitenkin hakea oleskelulupaa työnhakuun uuden järjestelmän mukaisesti, jos he eivät ole aikaisemmin sitä hakeneet. Lisäksi ehtona on, että opiskelijan oleskeluluvan päättymisestä ei ole kulunut yli viittä vuotta.

Yliopistot ovat mielissään muutoksista

Muutamat korkeakoulut kertoivat Ylelle olevansa tietoisia tulevista muutoksista ja suhtautuvansa niihin myönteisesti.

Helsingin yliopisto sanoo seuraavansa lakimuutoksia tiiviisti.

— Muutokset helpottavat lupaprosesseja ja poistavat epävarmuutta oleskelun ja opintojen jatkumisesta tutkinnon suorittamiseen asti. Lisäksi ne avaavat paremmat mahdollisuudet työllistyä Suomeen tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä on tutkitusti monen kansainvälisen opiskelijan tavoite, toteaa Helsingin yliopiston opetuksen strategisten palveluiden asiantuntija Esko Koponen.

Hänen mukaansa kaksi vuotta työnhakuun on kansainvälisestikin vertailtuna merkittävän pitkä aika.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT arvioi muutosten olevan positiivinen signaali niille ulkomaalaisille hakijoille, jotka vielä miettivät, mihin maahan lähteä opiskelemaan.

— Asiat yksinkertaistuvat ja helpottuvat opiskelijan näkökulmasta, mikä on positiivista, sanoo LUT: n opintoasioiden johtaja Maija Kuiri.

Aalto-yliopiston mukaan muutokset vahvistaisivat suomalaisen koulutuksen kilpailukykyä ja voisivat vastata yhteiskunnan osaajatarpeisiin.

— Suomen veto- ja pitovoiman kannalta muutokset ovat tervetulleita helpotuksia moniin haasteisiin, joita sekä korkeakoulut että työnantajat kohtaavat kansainvälisten opiskelijoiden ja -osaajien rekrytoimisessa ja integroitumisessa.

— Varsinkin vasta maisterivaiheeseen Suomeen tulevilla on verrattain lyhyt aika kiinnittyä suomalaiseen työelämään, todetaan Aalto-yliopistosta.

Lähde: yle.fi/novosti

Siirry ylös