Moni Ukrainasta Suomeen sotaa paennut haluaa päästä nopeasti kiinni työelämään, mutta ei välttämättä tunne omia oikeuksiaan. Tietämättömyys voi johtaa hyväksikäyttöön, jolle viime aikojen uutisten valossa erityisen altis tuntuu olevan rakennusala.

Rakennusliitto on puuttunut ukrainalaisten työntekijöiden kohteluun jo seitsemällä rakennustyömaalla. Viimeisimpänä asia nousi esiin Tampereella Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon työmaalla.

Ilmiö näkyy selvästi myös Rikosuhripäivystyksessä. Ihmiskaupan uhrien auttamistyön piiriin hakeutui viime vuonna 510 uutta asiakasta, mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Rakennusalalta ilmi tulleita tapauksia oli puolensataa, ja niistä osassa asianomistaja on Ukrainasta.

Palkat saamatta ja pakolla kevytyrittäjäksi

On hyvin tavallista, ettei ulkomailta tulleilla työntekijöillä ole tietämystä oikeuksistaan tai siitä, mistä tietoa tai apua haetaan.

Rikosuhripäivystykseen yhteyttä ottavat ovat harvoin liiton jäseniä. Jos heillä ei ole kielitaitoa tai aiempia verkostoja, he ovat työnajajalta saatujen tietojen varassa.

— Aina ei tiedetä edes, minkä yrityksen kanssa työsopimus on tehty tai mistä on sovittu, sanoo Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Katarina Iskala-Blomster.

Ulkomaisten työntekijöiden oikeuksien polkeminen työelämässä on Iskala-Blomsterin mukaan alati kasvava ongelma. Tapausten skaala on laaja, mutta tietyt asiat toistuvat.

— Työntekijät tekevät pitkää päivää. Pahimmassa tapauksessa mahdollisuutta vapaapäiviin tai sairaslomaan ei ole. Palkkaa maksetaan vähemmän kuin luvattiin, viivytellään sen maksamisessa tai poistetaan palkasta keksittyjä kuluja, hän luettelee.

Aina ei tiedetä edes, minkä yrityksen kanssa työsopimus on tehty tai mistä on sovittu.

Katarina Iskala-Blomster, Rikosuhripäivystys

Rakennustyömailla Ukrainasta tulleita on perusteettomasti siirretty kevytyrittäjiksi. Osalta on myös saatettu periä rahaa oleskeluluvan järjestämisestä tai erillisiä rekrytointimaksuja.

Suomessa työnvälityksestä laskuttaminen on yksiselitteisesti laitonta, mutta monessa muussa maassa kulttuuri on erilainen. Työntekijöitä rekrytoidaan sekä Suomessa että lähtömaassa tai matkan varrella.

Esimerkiksi Sulkavuoren tapauksessa ukrainalaiset on Suomeen välittänyt «latvialainen hyväntekeväisyysjärjestö». Jopa viranomaisilla oli hankaluuksia saada siltä vastauksia kysymyksiinsä.

Koulutus jää, jos Suomeen tullaan vain hetkeksi turvaan

Lain mukaan viranomaisten on ohjeistettava maahan tulijoita myös työelämän käytäntöjen suhteen. Kotouttamiskoulutuksesta vastaavat ely-keskukset.

Koska tilapäisen suojelun saaneet eivät saa esimerkiksi työttömyyskorvausta, vaan heidän toimeentulonsa tulee vastaanottotoiminnan kautta, he eivät ajaudu työttömyysrahaa hakiessaan TE-toimiston asiakkaaksi automaattisesti samaan tapaan kuin suomalaiset.

— Kaikki lähtee siitä, että ihminen itse ilmoittautuu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, sanoo Pirkanmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Marja Huttunen.

Kun ratkaiseva askel TE-keskuksen kynnyksen yli on otettu, polku on selkeämpi. Tulija ohjataan seuraavaan vapaaseen kotouttamiskoulutukseen, jonne pitäisi päästä alle kolmen kuukauden jonotuksella.

Koulutus, jossa työelämän oikeudetkin käydään läpi, on pitkä ja perusteellinen. Osa tulijoista on kenties tullut hakemaan Suomesta vain hetkellistä turvaa, eikä näe kouluttautumista tarpeelliseksi, Huttunen pohtii.

Tietoa on, mutta se ei tavoita kaikkia

Vastaanottokeskuksissa asuvat maahantulijat ovat tiedonsaannin suhteen hyvässä asemassa. Infomateriaalia on saatavilla kattavasti.

— Esimerkiksi pari vuotta sitten tehty Suomalaisen yhteiskunnan kurssi -tietopaketti sisältää myös työntekoon liittyvän osion. Vastaanottokeskuksia on ohjeistettu jakamaan se kaikille uusille asiakkaille, kertoo ylitarkastaja Kaisa Rontu Maahanmuuttovirastosta.

Samaa materiaalia jaetaan myös niille Ukrainasta paenneille, jotka ovat hakeneet Suomesta tilapäistä suojelua, mutta jotka asuvat yksityismajoituksessa. Iso osa Ukrainasta Suomeen paenneista asuu juuri yksityismajoituksessa.

Ongelmaksi muodostuu se, että kaikki tulijat eivät ole vastaanottojärjestelmän piirissä, eikä vastaanottokeskusten tietokaan tavoita heitä.

Maahanmuuttovirasto on yhdessä muiden viranomaisten kanssa pyrkinyt jalkautumaan tapahtumiin ja tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa.

— TE-palveluissa ja rekrytointitapahtumissa on myös viranomaisia jakamassa tietoa. Meillä on myös yhteistyötä Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry: n kanssa. Olemme säännöllisesti yhteydessä ja pyrimme kertomaan heille uudesta tiedosta ja materiaalista aina kun sellaista julkaistaan, Rontu sanoo.

Tieto ei silti tavoita läheskään kaikkia. Siksi Kaisa Rontun mukaan olisi aiheellista pohtia viranomaisten yhteistä kampanjaa tiedonjakamisen tehostamiseksi.

Lähde: yle.fi

Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli

Siirry ylös

Puh. toimisto 040 353 2780
mosaiikki@mosaiikki.info

Mosaiikki ry:n www-sivujen materiaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin on kiellettyä.
Jos sivujen materiaaleja käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin, on mainittava lähde.