Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

Rokotteet ja koronavirus
Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin?

Mistä ja milloin koronarokotteen saa? Mistä tiedän, milloin on minun vuoroni saada rokote?

Väestön rokotusten järjestämisestä vastaavat kunnat. Kunnat myös tiedottavat rokotuksista kuntalaisille, kun koronarokotteita on saatavilla esimerkiksi ikääntyneille, riskiryhmään kuuluville ja myöhemmin myös muille halukkaille. Tiedottamisen tavat ja se, järjestetäänkö rokotukset esimerkiksi ajanvarauksella vai jollain muulla tavoin, vaihtelevat kunnittain.

Suomen koronarokotestrategian mukaisesti rokotetta tarjotaan maksutta kaikille, jotka haluavat ottaa rokotteen. Koska rokotetta saadaan Suomeen vähitellen ja koska myyntiluvat asettavat ehtoja rokotteiden käytölle, rokotetta voidaan aluksi tarjota vain tietyille kohderyhmille.

Valtioneuvoston asetuksen (22.12.2020) mukaan rokotusta tarjotaan ensimmäisenä niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat COVID-19 —potilaita sekä ikääntyneiden asumispalvelujen ja hoivakotien henkilöstölle ja asukkaille. Heidän rokotuksensa voidaan pääosin toteuttaa tammi-helmikuussa 2021.

Sen jälkeen rokotetta tarjotaan ikääntyneille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Muulle väestölle tarjotaan rokotetta tämän jälkeen. Vielä ei tarkkaan tiedetä, milloin rokotetta voidaan tarjota kaikille halukkaille, sillä aikataulu riippuu ensisijaisesti rokotteiden myyntiluvista ja saatavuudesta.

Milloin ensimmäinen ja toinen rokoteannos annetaan? Miksi koronarokotteiden annosväliä on pidennetty?

Kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta eli kaksi pistoskertaa.

THL suosittelee kaikkien koronarokotteiden annosväliksi 12 viikkoa nykyisessä tilanteessa, jossa uhka epidemian laajenemiseen on merkittävä ja rokotteita saadaan maahan pieninä erinä.

Rokotuksen antama suoja rokotetulle on tyypillisesti parempi silloin, kun annosväliä pidennetään. Se johtuu siitä, että elimistön immuunivaste kypsyy ja pystyy tuottamaan paremmin virukseen tarrautuvia vasta-aineita ja riittävästi T-muistisoluja (puolustajasoluja). T-muistisolujen avulla rokotettu on paremmin suojassa vakavalta taudilta, kun hän kohtaa viruksen seuraavan kerran.

Toisaalta pidempi annosväli mahdollistaa sen, että rokotusta voidaan tarjota nopeasti entistä useammalle, vaikka rokotteita on saatavilla rajoitetusti. Näin voidaan estää mahdollisimman monia vakavia tautitapauksia ja kuolemia uhkaavassa epidemiatilanteessa.

Suomeen saatavien rokoteannosten määrän odotetaan kasvavan kevään mittaan.

Miksi koronarokote kannattaa ottaa?

Koronavirusrokote antaa suojaa SARS-CoV2 -viruksen aiheuttamaa COVID-19 -tautia vastaan. Tauti aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka voimakkuus voi vaihdella oireettomasta erittäin vakavaan.

Vielä ei tiedetä, kuinka hyvin koronarokotteet ehkäisevät viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Virustautien kohdalla oireeton kantaja kuitenkin levittää virusta yleensä vähemmän kuin oireinen. Koronarokotteet tarjoavat suojaa koronavirustaudilta ja sen oireilta ja siksi rokottautumalla jokainen voi suojata paitsi itseään, todennäköisesti myös muita.

Yhdessä muiden torjuntatoimien kanssa rokotusten odotetaan auttavan merkittävästi niin paikallisten epidemioiden kuin koko maailmanlaajuisen pandemiankin torjumisessa. Jokaisella päätöksellä ottaa rokote on merkitystä.

Onko koronarokotteen ottaminen vapaaehtoista?

Koronarokotus on kaikille — myös terveydenhuollon henkilöstölle — vapaaehtoinen ja maksuton.

Ovatko koronarokotteet maksullisia?

Koronavirusrokotteet ovat maksuttomia kaikille Suomessa asuville.

Voinko valita rokotteen itse?

Ainakaan toistaiseksi rokotettavan ei ole mahdollista valita, mitä koronarokotetta rokotuksessa käytetään.

Myyntiluvan saavat Euroopan unionissa vain ne rokotteet, joilla on riittävästi tutkimuksin osoitettua näyttöä sekä suojatehosta että turvallisuudesta. Rokotuksen ottaminen on aina vapaaehtoista.

Voiko oma rokotusvuoro mennä ohi?

Koronarokotteita tarjotaan eri ryhmiin kuuluville rokotusjärjestyksen mukaisesti. Kun tietyn ryhmän rokotukset on aloitettu, ne jatkuvat niin pitkään kuin rokotuksille on tarvetta. Rokotuksen voi siksi saada vielä pitkään sen jälkeen, kun ensimmäinen mahdollisuus rokotuksen ottamiseen on tullut. Oma rokotusvuoro ei siis voi mennä ohi.

Pitääkö koronarokotteen saaneen edelleen huolehtia turvaväleistä ja pitää maskia?

Rokotuksen jälkeen on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia, kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi.

Näin on toimittava sen vuoksi, että vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista. Ohjeistuksia muutetaan tiedon karttuessa, mutta toistaiseksi toimintasuositukset ovat varovaisuusperiaatteen mukaisesti samat sekä rokotteen saaneille että heille, joilla ei vielä ole rokotuksen antamaa suojaa.

Rokotusten alkamisen jälkeen kestää vielä pitkään, ennen kuin väestötason immuunisuoja tautia vastaan on saavutettu ja epidemia on torjuttu.

Huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta sekä yskimällä ja niistämällä oikein jokainen auttaa torjumaan koronan lisäksi myös muita tarttuvia tauteja. Siksi niistä huolehtiminen on tärkeää aina.

Lue lisää: thl.fi/oma-koronarokotus-miten-miksi-ja-milloin

Lähde: thl.fi/rokotteet-ja-koronavirus
Venäjännös: Irina Kekman

Siirry ylös