Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

Uusien mahdollisuuksien osuuskunta

Osuuskuntien suosio on kasvussa ja yhä useampi yrittäjäksi ryhtyvä valitsee osuuskunnan yritysmuodokseen. Joustavuus tekee siitä mielenkiintoisen. Osuuskunnan erilaisia käyttötapoja on yhtä paljon kuin sen jäseniäkin — osuuskunta tarjoaa verkostomaisen mallin, jonka keskiössä on jäsenten asettamat tavoitteet ja toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Osuuskunta mahdollistaa uusien työnantajayritysten syntymisen sekä antaa avaimia mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun. Yhteistyö on varmasti edullisin keino tuottavuuden kasvattamiseen jokaisessa yrityksessä.

Osuuskunta tulee myös jatkossa olemaan entistä houkuttelevampi yritysmuoto niille,
jotka hakevat joustavaa yritysmuotoa erilaisiin elämäntilanteisiin ja muuntuviin liiketoimintatarpeisiin. Lisäksi se luo oivan mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen pienellä riskillä.

Mikä voisi olla sinun osuuskuntamallisi?

• Yksityishenkilöiden perustamat osuuskunnat
  Yksityishenkilöiden perustamassa osuuskunnassa jäsen toimii palkansaajan asemassa. Tällöin osuuskunta tarjoaa loistavan tavan yhdistää yrittäjän ja palkansaajan roolien parhaat puolet. Tällä hetkellä ajankohtaisia aloja ovat mm. luovat alat sekä asiantuntija- ja hyvinvointialat.
• Yritysjäsenille palveluita tuottavat osuuskunnat
  Yksinyrittämisen sijaan monella alalla kannattavuus ja kilpailukyky voivat löytyä kumppaneiden verkostosta. Tällaiset osuuskunnat ovat yritysten perustamia ja tuottavat yhteistyössä tarvitsemiaan palveluita. Palveluihin voi sisältyä esimerkiksi yhteisiä toimitiloja, markkinoinnin kustannussäästöjä, yhteisiä hankintoja, henkilöstöratkaisuja tai osaamisen jakamista — vain mielikuvitus on rajana!
• Yrittäjyyskasvatusmallit ja yrittäjyyden alustat
  Osuuskuntien suosio oppilaitosten konkreettisena yrittäjyyden oppimisympäristönä lisääntyy jatkuvasti. Myös osuuskuntien sovellutuksia erilaisiin avoimen innovaatioympäristön malleihin kehitetään koko ajan.

Osuuskunnan erilaisia käyttötapoja on yhtä paljon kuin sen jäseniäkin. Voit olla osuuskunnassa niin kuluttajan, tuottajan, palvelujen käyttäjän kuin vaikkapa työntekijänkin roolissa.

Nykyaikaiset osuuskunnat ovat hyvin johdettuja, uudistuvia ja dynaamisia yrityksiä. Suomessa toimii noin 4530 osuustoiminnallista yritystä 31.12.2013, joista noin 3 000 pienosuuskuntaa. Vuonna 2013 perustettiin 181 uutta osuuskuntaa. Pienosuuskunnat työllistävät täysipäiväisiksi työntekijöiksi muutettuna noin 5 000 henkilöä Suomessa. Osuuskuntien alueellinen merkitys on tärkeä, sillä osuuskuntien kautta syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja samalla kun nykyiset yrittäjät vahvistavat asemiaan. Osuustoiminta on aito vaihtoehto, kun pohdit yrittäjyyttä.

Osuuskuntien suosio kasvanee vuonna 2014

• Työttömän mahdollisuus tienata 300 euroa ilman vaikutusta työttömyysetuuden määrään lisää todennäköisesti halukkuutta osa-aikaisiin «keikkatöihin». Jos palkkaa kertyy yli 300 euroa kuukaudessa, ylimenevästä osasta puolet vähennetään työttömyysetuudesta.
• Omavastuuajan lyheneminen viiteen päivään rohkaisee ottamaan lyhempiäkin työjaksoja vastaan
• Mahdollisuus perustaa osuuskunta yksin tulee lisäämään osuuskuntien määrää — perustaja voi hakea itselleen kumppaneita esim. starttirahakauden jälkeen.

Kysyvä ei tieltä eksy!

• Montako jäsentä tarvitaan osuuskunnan perustamiseen?
  Osuuskunnan voi perusta yksin (henkilö-, yritys tai yhteisö). Osuuskuntaan on helppo ottaa mukaan uusia jäseniä perustamisen jälkeen.
• Miten osuuden nimellisarvo tai merkintähinta määräytyy?
  Ennen vuotta 2014 perustettujen osuuskuntien osuusmaksulle ei ole lakisääteistä minimivaatimusta. Osuuskunnan perustajajäsenet ovat yhteisesti päättäneet osuusmaksun suuruuden. Osuusmaksu on kaikille jäsenille aina sama. Osuusmaksua voidaan myös myöhemmässä vaiheessa joko korottaa tai alentaa.
  
  Vuoden 2014 alusta lähtien perustetut osuuskunnat voivat päättää vapaasti osuuskuntansa rahoitusjärjestelyistä. Osuuskunnassa voi olla useampi osuuslaji ja niiden nimellisarvot tai merkintähinnat voivat vaihdella. Osuuskunnan jäsenen on otettava yksi osuus, jolle on voitu säännöissä määritellä nimellisarvo tai merkintähinta. Osuus myös voidaan nimetä vapaasti. Merkintähinnan voi päättää myös osuuskunnan kokous tai hallitus osuuskunnan kokouksen valtuuttamana.
  
  Liiketoiminnan aloittamisessa aiheutuvat kustannukset sekä muut toiminnan käyntiinlähdön kannalta olennaiset menoerät määrittävät osaltaan, kuinka paljon osuuskuntaan tarvitaan alkupääomaa (osuuspääoma).
• Toiminimiyrittäjä haluaisi liittyä osuuskunnan jäseneksi — miten tämä on mahdollista?
  Osuuskunnan jäsenenä voi olla myös yrityksiä, jos osuuskunnan säännöt sen mahdollistavat ja osuuskunta on valmis ottamaan yritysjäseniä. Käytännössä kaupparekisteri rinnastaa toiminimiyrittäjän henkilöjäseneksi. Tämä ei kuitenkaan muuta toiminimiyrittäjän yrittäjästatusta tai toimintamallia. Yritysjäsenet voivat myös toimia ja myydä palveluitaan ilman osuuskuntaakin.
• Mikä on osuuskunnan jäsenen taloudellinen vastuu konkurssitilanteessa?
  Osuuskunta vastaa osuuskunnan veloista ja muista sitoumuksista. Osuuskunnassa jäsenen taloudellinen vastuu on rajattu sijoitettuun osuusmaksuun, ellei säännöissä ole pykälää lisämaksuvelvollisuudesta. Konkurssitilanteessa jäsen menettää sijoittamansa osuusmaksun ja mahdollisesti myös muut sijoittamansa pääomanehtoiset sijoitukset. Henkilökohtainen vastuu ei poistu jäsenen mahdollisesti antamista henkilökohtaisista takauksista esim. osuuskunnan lainoissa.
• Jos osuuskunnan jäsenellä ei ole osuuskunnan kautta töitä, onko jäsenellä oikeus työttömyysturvaan?
  Henkilön työttömyysturvaoikeutta määrittelee työttömyysturvalainsäädäntö (ks. työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290). Laki määrittelee, onko henkilö yrittäjä vai palkansaaja. Palkansaajalla on oikeus työttömyysturvaan, mutta yrittäjällä ei.
  
  Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan yrittäjien eläkelain mukaisen eläkevakuutuksen (30 % omistus). Osuuskunnan kannalta jäsenellä on mahdollisuus saada palkansaajan status silloin, kun tämän osuus alittaa tuon 15 %. Käytännössä osuus alittuu silloin, kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, jolloin kaikkien määräämisvalta on 14,29 %. Palkansaajan statuksen kautta osuuskunnan jäsen voi saada työttömyysturvaa siltä ajalta, jolloin hän ei pysty saamaan tuloa osuuskunnan kautta.

Starttiraha ja muut tukimuodot

Osuuskunnan henkilöjäsen on oikeutettu hakemaan starttirahaa, jos hänen omistusosuutensa on perustettavassa osuuskunnassa vähintään 15 % tai enemmän, jolloin yrittäjän status työttömyysturvalain näkökulmasta täyttyy. Starttiraha on haettava ENNEN yrityksen rekisteröimistä ja toiminnan aloittamista. Vuoden 2013 alusta alkaen osuuskunnille ei enää ole myönnetty työllisyyspoliittista avustusta omiin perustamiskuluihinsa, mutta ne voivat hakea ELY- keskusten hallinnoimia yritystukia, kuten esimerkiksi yritysten kehittämisavustusta. Osuuskunta voi hakea myös apurahoja tai ulkopuolista pääomaa (lainaa) kuten muutkin yritykset.

Osuuskunnat tuottavat palveluita vesihuollosta päiväko3ihin, tuulivoimasta joukkorahoitusalustoihin, tekniikasta luovuuteen: Alalle kuin alalle, tarpeeseen kuin tarpeeseen! Tee oma liiketoimintamallisi ja hyödynnä kaikki osuuskunnan tarjoamat mahdollisuudet!

Tutustu tarkemmin osuuskunnan mahdollisuuksiin: www.osuustoimintakeskus.net, www.tredea.fi.
Uusia menestystarinoita on ilmestynyt.
Lue lisää täältä: otlehti.pellervo.fi

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä alueesi yritysneuvojaan ja katso, mitä yhteistoiminnallinen yrittäjyys voi tarjota sinulle www.yhteistoiminta.fi

Aineiston on toimittanut Irina Senkina
Kuvat: Irina Senkina
Lähde: www.osuustoimintakeskus.net ja Osuuskunayrittäjyys — koulutus 26.8.2014 (Tampereen seudun osuustoimintakeskus)
Venäjännös: Lidia Popova

---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki № 3-4 (105-106) 2015 (heinäkuu)

Siirry ylös