12-vuotias ei joudu vankilaan eikä saa syytettä, vaikka murhaisi jonkun – selvitimme, mitä epäillylle tapahtuu

Vantaan ampumavälikohtauksesta epäilty on 12-vuotias. Lue asiantuntijoiden arviot, mitä vakavasta rikoksesta epäillylle lapselle tapahtuu seuraavaksi.

MINNA MATINTUPA, 2.4.2024 18:36


Vantaalla Viertolan koululla tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta epäilty on 12-vuotias. Myös uhrit ovat samanikäisiä, kuudesluokkalaisia lapsia.

Poliisi otti epäillyn kiinni tiistaina aamupäivällä, pian ampumisten jälkeen. Hänellä oli kiinniotettaessa hallussaan käsiase.

Rikosylikomisario Kimmo Hyvärinen kertoi tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että poliisi tutkii tapausta murhana ja kahtena murhan yrityksenä.

Suomen lain mukaan rikosoikeudellinen vastuu ja syyntakeisuus alkaa, kun henkilö täyttää 15 vuotta. Koska Vantaan kouluampumisten epäilty on tätä nuorempi, hän ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan.

Tässä artikkelissa rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen arvioivat Ylen pyynnöstä, mitä vakavista rikoksista epäillylle lapselle tapahtuu seuraavaksi.


Poliisi ei saa pitää lasta kiinniotettuna yli vuorokautta

Vantaan ampumatapauksessa on käynnistynyt esitutkinta teon kokonaiskuvan selvittämiseksi.

Jos epäilty olisi yli 15-vuotias eli rikosoikeudellisessa vastuussa, hänet voitaisiin pitää kiinniotettuna ja määrätä tuomioistuimessa tutkintavankeuteen esitutkinnan ajaksi.

12-vuotiasta ei voi vangita. Tutkinnanjohtaja Marko Särkän mukaan poliisi kuulee epäiltyä tänään ja luovuttaa sitten sosiaaliviranomaisten huostaan.

– Alle 15-vuotias voidaan ottaa kiinni erityisestä syystä ja pitää enintään 24 tuntia. Mutta sitten hänet on päästettävä vapaaksi, kertoo rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta.

Kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että parasta aikaa harkitaan, mitä lastensuojelun toimenpiteitä epäillyn kohdalla tarvitaan. Apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan lapsiprosesseissa pitää huolehtia lapsen edusta.

– Ja nyt puhutaan myös tämän epäilyn tekijän edusta.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan vakavaan rikokseen syyllistynyt lapsi voidaan muun muassa sijoittaa kiireellisesti ja huostaanottaa. Polku ei kuitenkaan ole ennalta päätetty.

– Täytyy tarkastella kokonaisvaltaisesti lapsen psyykkinen ja fyysinen terveydentila ja sen mukaan valita tarkoituksenmukainen sijoituspaikka, Pekkarinen kertoo.

Hän muistuttaa, että vähäisissä rikoksissa luontevin sijoituspaikka voi olla lapsen oma koti, jos siellä pystytään valvomaan lasta riittävästi.

– On huomattava, että lastensuojelu ei ole rikostutkinnan keino. Se toimii nimenomaan lastensuojelun periaatteiden ja tavoitteiden näkökulmasta, Melander sanoo.


Alle 15-vuotias ei joudu oikeuden eteen

Poliisin mukaan epäilty on myöntänyt teot alustavassa puhuttamisessa, mutta häntä ei ole kuulusteltu virallisesti.

Vaikka esitutkinnassa selviäisi, että epäilty on syyllistynyt murhaan ja murhan yrityksiin, hänelle ei voida määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia teoistaan. Tässä tapauksessa rikosta ei käsiteltäisi lainkaan tuomioistuimessa.

Alle 15-vuotias on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa. Uhrien ja omaisten on mahdollista vaatia häneltä siviilioikeudessa korvausta esimerkiksi kivusta, särystä tai kärsimyksestä.

Hyttinen arvioi, että tapaus voi herättää kysymyksiä myös viranomaisten toiminnasta ja johtaa erillisiin tutkimuksiin ja rikosprosesseihin. Niissä vastaajana ei kuitenkaan olisi ampumisista epäilty 12-vuotias.


Tapaus voi kuumentaa keskustelun rikosvastuuiästä

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että keskustelu rikosvastuuikärajan laskemisesta saattaa leimahtaa Vantaan tapahtumien jälkeen.

Aihe on puhuttanut viime aikoina, kun nuorten tekemät rikokset ovat nousseet otsikoihin. Muun muassa sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi elokuun lopussa, että perussuomalaiset haluavat tutkia mahdollisuutta laskea rikoslain alarajaa.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa, että kansainväliset kokemukset eivät tue rikosvastuuikärajan alentamista rikollisuuden ehkäisyn keinona.

Myöskään Melander ei lähtisi tekemään isoja ratkaisuja yksittäistapauksen perusteella.

– Itse ajattelen, että olennaista olisi pyrkiä kaikin keinoin ennaltaehkäisemään tällaisia tilanteita. En usko, että rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentaminen juurikaan vaikuttaisi.

Pekkarinen sanoo, että hän ymmärtää hyvin, että lapsiin kohdistuva väkivalta herättää voimakkaan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen ja tarpeen löytää syyllisiä.

– On tärkeää muistaa, että tässä epäilty on kuitenkin pieni lapsi. Meidän aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että lapset eivät tämän tyyppisiin tekoihin ryhdy.


Lähde: yle.fi

Siirry ylös



Яндекс.Метрика