AJANKOHTAISTA
2023
2022
2021
2020
ARTIKKELIT NORDLEX OY:ltä
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
ARTIKKELIT LINDBLADILTA
OPPAAT
ARTIKKELIT MUISTA LÄHTEISTÄ
FINLEX | WWW.FINLEX.FI -SIVUILLA JULKAISTETUT MATERIAALIT
OIKEUSLAITOS | VERKKOESITTEET
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
Tuhannet sotaa paenneet ukrainalaiset voivat pian hakea Kelan etuuksia, kun he ovat asuneet Suomessa vuoden. Asumisajan tai pidempiaikaisen työskentelyn perusteella ukrainalaiset voivat hakea muun muassa lapsilisää ja asumistukea. Hakemisen helpottamiseksi Kela ottaa käyttöön uudenlaisen lomakkeen, jolla Kela-korttia ja lapsilisää voi hakea yhdellä kertaa.
Maaliskuusta 2022 alkaen Suomeen on saapunut yli 45 000 Venäjän hyökkäyssotaa paennutta ukrainalaista. Moni heistä saa pian oikeuden Kelan etuuksiin, kun asumisaika Suomessa ylittää 12 kuukautta. Kela on valmistautunut palvelemaan sotaa paenneita ukrainalaisia ja edistämään heidän kotoutumistaan Suomeen.
— Meidän tehtävänämme on turvata ihmisten toimeentulo. Olemme mukana varmistamassa, että Ukrainan sotaa paenneet ihmiset pääsevät siirtymään mahdollisimman sujuvasti vastaanottokeskusten palveluista kotoutumispalveluihin ja asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, Kelan asiakkuuspäällikkö Pilvi Vanne tiivistää.
Kun takana on vuosi oleskelua Suomessa, tilapäistä suojelua saava henkilö voi hakea Kelasta niin sanottuja asumisperusteisia etuuksia eli esimerkiksi lapsilisää ja asumistukea. Niihin voivat oikeuttaa myös pidempiaikainen työskentely Suomessa. Lisäksi asiakas voi saada Kela-kortin, joka oikeuttaa lääkekorvauksiin.
Vuoden asumisen täyttyessä asiakkaat voivat hakea myös kotikuntaa Suomesta. Kotikuntaa haetaan Digi- ja väestötietovirastolta (DVV). Kotikunnan saamisen jälkeen asiakas siirtyy vastaanottopalveluista kotoutumispalveluiden piiriin ja saa oikeuden hakea esimerkiksi lastenhoidon tukea ja tietyissä tapauksissa toimeentulotukea, jos muita tuloja ei ole tai tulot ovat hyvin pienet.
Kotikunnan saaminen ei tarkoita automaattisesti oikeutta Kelan etuuksiin, eikä kotikunta ole edellytys asumisperusteisille etuuksille, vaikka se voikin vaikuttaa esimerkiksi asumistuen määrään. Jotta asumistukea voidaan myöntää, asumiskustannusten täytyy olla kohtuulliset.
Vanne muistuttaa, että etuuksien tai kotikuntaoikeuden hakeminen ei vaadi pysyvää päätöstä asettua Suomeen:
— Etuuksia voi hakea, vaikka aikoisi palata Ukrainaan myöhemmin.
Kela ei myönnä etuuksia automaattisesti, vaan niitä täytyy hakea aina erikseen. Kela pyrkii kutenkin helpottamaan hakemista tarjoamalla ukrainalaisille uudenlaisen lomakkeen, jonka avulla Kela-korttia ja lapsilisää voi hakea yhdellä kertaa.
— Olemme tunnistaneet, että juuri näitä moni hakee Kelalta ensimmäisenä. Yhdistelmälomake tulee saataville sekä ukrainaksi että venäjäksi, ja myös muita keskeisiä lomakkeita käännetään näille kielille. Näin hakeminen on mahdollisimman sujuvaa eikä vaadi käyntiä Kelan palvelupisteellä, kertoo Vanne.
Lomakkeet tulevat löytymään verkosta osoitteesta kela.fi/lomakkeet.
Ukrainalaisten kotoutuminen on laaja kokonaisuus, jossa tärkeää on toimiva yhteistyö viranomaisten ja muiden ukrainalaisten kanssa toimivien kumppaneiden välillä. Kela järjestää webinaareja ja muita tilaisuuksia kumppaneille sekä yhdessä heidän kanssaan. Lisäksi Kela tekee paikallista yhteistyötä.
— Jotta asiakas osaa hakea oikeita etuuksia oikeaan aikaan, teemme aktiivista yhteistyötä esimerkiksi vastaanottokeskusten ja kuntien kotoutumispalveluiden kanssa. Järjestämme myös pop-up-infoja ja -palveluita siellä, missä asiakkaammekin ovat, Vanne kertoo. — Sota on tuonut paljon surua ja epävarmuutta, ja haluamme omalta osaltamme tukea ukrainalaisia ja tuoda turvaa uudenlaiseen arkeen.
Lähde: Tiedote Kela