MoniSuomi-tutkimus: Maahanmuuttaneen väestön psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt ja lääkäriin pääsy vaikeutunut

Maahanmuuttaneen väestön pääsy lääkärin vastaanotolle on heikentynyt merkittävästi viimeisten neljän vuoden aikana. Tällä hetkellä joka kolmas maahanmuuttanut kokee, ettei saa tarpeeseensa nähden riittävästi lääkärin vastaanottopalveluja, selviää THL:n tuoreesta MoniSuomi-tutkimuksesta.

14.6.2023, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lääkärin vastaanottopalveluja koskevissa tuloksissa on maaryhmäkohtaisia eroja, mutta esimerkiksi Venäjältä ja entisestä Neuvostoliitosta sekä Virosta muuttaneiden kohdalla tilanne on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2019: Venäjältä muuttaneista 26:sta 36 prosenttiin ja Virosta muuttaneista 20:stä 34 prosenttiin

«Pitkät jonot, asiakasmaksut, tietämättömyys palveluista ja puutteellinen kielitaito ovat esimerkkejä syistä, joiden vuoksi palvelut koetaan riittämättömiksi. Myös maahanmuuttaneiden terveydenhuollossa kokema syrjintä voi estää hakeutumasta erityisesti jatkohoidon piiriin», kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio.

Hyvinvointialueilla on isoja eroja lääkäripalvelujen riittävyydessä

Tutkimuksen tuloksia tarkasteltiin 12 hyvinvointialueen osalta. Näillä alueilla kokemus lääkäripalvelujen riittämättömyydestä vaihteli 27–38 prosentin välillä. Seitsemällä hyvinvointialueella maahanmuuttaneen väestön kokemus lääkäripalvelujen riittämättömyydestä on selvästi yleisempi kuin koko väestön.

Esimerkiksi Satakunnan hyvinointialueella maahanmuuttaneista 38 prosenttia kertoo, että ei saa palvelua riittävästi kun vastaava osuus koko väestössä on 25 prosenttia. Myös Länsi-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla ero maahanmuuttaneiden ja koko väestön kokemusten välillä on kymmenen prosenttiyksikköä tai yli.

«Palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä on varmistettava, että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita taustastaan riippumatta. Tämä on edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle», Kuusio toteaa.

Psyykkinen kuormittuneisuus on maahanmuuttaneilla koko väestöä yleisempää

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttaneista naisista psyykkisesti kuormittuneita on 23 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia. Vastaavat luvut koko väestön naisilla on 19 ja miehillä 17 prosenttia. Yleisintä psyykkinen kuormittuneisuus on nuorilla aikuisilla, kuten koko väestössä. Vanhimmasta ikäryhmästä eli 50—74-vuotiaista maahanmuuttaneista selvästi suurempi osa oli psyykkisesti kuormittuneempia kuin samanikäinen koko väestö.

Maahanmuuttaneen väestön psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi vuosien 2018 ja 2022 välillä. Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi erityisesti Venäjältä ja entisestä Neuvostoliitosta sekä Euroopan (pl. Viro) ja Kaakkois-Aasian maista Suomeen muuttaneilla. Näissä ryhmissä osuudet kasvoivat lähes kymmenen prosenttiyksikköä neljän vuoden takaisesta.

«Psyykkisestä kuormittuneisuudesta kärsivien osuuden kasvu ja suuruus voivat johtua sekä uudemmista syytekijöistä, kuten koronaepidemiasta ja Ukrainan sodasta, että perinteisemmistä syistä, kuten yhteiskunnallisen ilmapiirin kireydestä ja syrjinnästä sekä vaikeuksista päästä sopiviin palveluihin», kuvaa THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda.

«Meidän tulisi panostaa yhteiskunnan vastaanottavuuteen ja palveluje saavutettavuuteen, jotta nämä syntyperään liittyvät mielenterveyden eriarvoisuudet saadaan kaventumaan», hän jatkaa.

MoniSuomi-tutkimuksessa selvitettiin Suomessa asuvan ulkomailla syntyneen aikuisväestön terveyttä, hyvinvointia ja sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksia kyselytutkimuksella. Tieto kerättiin syys-maaliskuun aikana 2022. Kyselyyn vastasi 7 838 henkilöä, jotka ovat itse syntyneet ja heidän vanhempansa ovat syntyneet muualla kuin Suomessa. MoniSuomi-tutkimukseen kutsutut olivat iältään 20—74-vuotiaita.

MoniSuomi-tutkimuksen yhteistyökumppaneina ja rahoittajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupungit.

Lähde:

• Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi — MoniSuomi 2022. Joka kolmas maahanmuuttanut ei saa riittävästi lääkärin palveluita. THL — Tilastoraportti 36/2023.
• Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi — MoniSuomi 2022 -tilasto
• Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (MoniSuomi)
• MoniSuomi-tutkimuksen tulokset indikaattoritaulukkoina

Lisätietoa julkaisijasta:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166 00270 Helsinki
puh. 029 524 6000
thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Lahde: Tiedote Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli

Siirry ylös