SYRJINTÄASIASSA

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto palvelee sinua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Voit olla tarpeen vaatiessa yhteydessä kirjallisesti myös muulla kielellä. Toimiston palvelut ovat maksuttomia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun henkilökunnalla on salassapitovelvollisuus esimerkiksi arkaluontoisten yksityiselämään liittyvien asioiden osalta.

Soittaessasi meille, puheluista aiheutuu sinulle tavanomaiset liittymäsopimuksen mukaiset kulut. Erillistä palvelumaksua puheluista ei tarvitse maksaa. Pyydettäessä voimme myös soittaa sinulle takaisin.

Kun asiasi koskee syrjintää

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä, jos on kohdannut tai havainnut syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa neuvoja ja ohjeita, sekä voi auttaa syrjintäepäilyn selvittämisessä.

Voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, jos olet kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Voit ottaa yhteyttä myös syrjintää kokeneen henkilön tai ryhmän puolesta.

Tarvittaessa valtuutettu ryhtyy toimenpiteisiin syrjinnän uhrin auttamiseksi. Voit lukea yhdenvertaisuusvaltuutetun keinoista puuttua syrjintään- syrjintään puuttuminen -sivulta.

Monia keinoja puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta

Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa monta eri tapaa, joilla valtuutettu voi puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta. Käytännössä yhdenvertaisuusvaltuutetun työ on esimerkiksi neuvontaa, yksittäisten tapausten selvittämistä, sovinnon edistämistä osapuolten välillä, kouluttamista, tiedon keräämistä sekä lainsäädäntöön ja viranomaisten käytäntöihin vaikuttamista. Valtuutettu voi myös viedä yksittäisen syrjintää koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tai tuomioistuimen ratkaistavaksi. Valtuutettu tekee paljon sidosryhmäyhteistyötä ja vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Mitä yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi tehdä

• Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa määrätä toista viranomaista toimimaan tietyllä tavalla tai tekemään tietyn sisältöistä päätöstä.
• Valtuutettu ei voi muuttaa viranomaisen tekemää päätöstä.
• Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi antaa oikeudellisesti sitovaa ratkaisua.
• Valtuutetulla ei ole toimivaltaa puuttua yksittäiseen syrjintätapaukseen työelämässä.
• Yhteydenotto valtuutettuun ei korvaa muita asiassa mahdollisesti käytettävissä olevia oikaisu- ja muutoksenhakumenettelyitä. Jos esimerkiksi kielteiseen päätöksen voi hakea muutosta, tästä tulisi huolehtia määräaikojen puitteissa.
• Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei pääsääntöisesti käsittele muualla vireillä olevaa asiaa.

Kun asiasi koskee ihmiskauppaa, maastapoistamisen valvontaa tai ulkomaalaisasioita

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluvat myös maastapoistamisen valvonta ja ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

Ihmiskauppaan, ulkomaalaisasioihin ja maastapoistamisen valvontaan liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä sähköpostitse yvv@oikeus. fi tai soittamalla päivystykseen tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10 — 12: 0295 666 817.

Näissä asioissa valtuutetun toiminta on erilaista kuin syrjintään puuttumisessa. Valtuutettuun voi olla yhteydessä koskien yksittäisen henkilön tilannetta tai oikeuksien toteutumista. Ihmiskaupparaportoijana sekä ulkomaalaisten oikeuksia koskien yhdenvertaisuusvaltuutettu harkitsee, missä tapauksissa se ryhtyy toimenpiteisiin. Apu on pääosin neuvontaa ja ohjausta.

Maastapoistamisen valvojana valtuutettu ei tee varsinaista asiakastyötä, vaan valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Valtuutettu ei voi puuttua palautuksen toteuttamiseen.

Apua yhdenvertaisuusvaltuutetulta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyrkii resurssiensa puitteissa auttamaan yhteydenottajia mahdollisimman hyvin. Jos valtuutettu ei itse ryhdy toimenpiteisiin asiassasi, asiakaspalvelu voi neuvoa, mistä yhteydenottaja voi saada apua. Kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ei aina ole syrjintää. Valtuutettu ei myöskään voi kumota toisten viranomaisten tekemiä päätöksiä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on lain mukaan oikeus harkita, mihin toimenpiteisiin valtuutettu yhteydenoton johdosta ryhtyy. Valtuutetun tavoitteena on, että yhdenvertaisuus Suomessa toteutuu mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman monelle. Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa yli 1000 yhteydenottoa vuodessa. Näihin yhteydenottoihin vastatessaan valtuutettu suuntaa resurssejaan erityisesti periaatteellisesti merkittäviin tapauksiin, joiden ratkaisemisella voi olla merkitystä myös muille vastaavassa tilanteessa oleville tai syrjinnän ennalta ehkäisemisessä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta ohjataan tarvittaessa toiselle, toimivaltaiselle ja tarkoituksenmukaiselle viranomaiselle.

Onko minua syrjitty?

Syrjinnän kohteeksi joutuminen on usein raskas ja tunnepitoinen kokemus. Jos epäilet kokeneesi syrjintää, Suomessa on useita tahoja, joihin voit ottaa yhteyttä, ja jotka voivat auttaa sinua arvioimaan tilannetta. Ihmisen voi olla itse vaikea arvioida, onko tilanteessa ollut kyse lainvastaisesta syrjinnästä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu arvioi asiaasi yhdenvertaisuuslain nojalla. Tältä sivulta löydät tietoa myös muista toimijoista, jotka käsittelevät asioita, jotka eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan.

Mikäli epäilet kokeneesi syrjintää, voit

• pyrkiä selvittämään asiaa sen tahon kanssa, jonka epäilet syrjineen sinua
• ottaa yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen, esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun, aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisiin tai muihin tahoihin, jotka tarjoavat apua ja neuvontaa sekä voivat arvioida tilannettasi
• saattaa asiasi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi
• tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Syrjinnän kohteeksi joutuminen

Syrjinnän arviointi alkaa erilaisen kohtelun tunnistamisesta. Erilainen kohtelu on ilmeistä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa maistraatissa ei suostuta vihkimään samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa, tai asuntoilmoituksessa tietty ryhmä, esimerkiksi ulkomaalaiset henkilöt, rajataan pois. Keskeistä erilaisen kohtelun tunnistamisessa on kysyä: onko minua kohdeltu eri tavalla kuin muita?

Ihmisten erilainen kohtelu itsessään ei ole kiellettyä. Se on kiellettyä silloin, kun kohtelun syy on jokin henkilöön liittyvä kielletty syrjintäperuste.

Lisäksi tapauksesta täytyy ilmetä myös seikkoja, jotka osoittavat erilaisen kohtelun johtuvan nimenomaan kielletystä syrjintäperusteesta. Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi asiakaspalvelijan viittaus henkilön alkuperään tai vammaisuuteen erilaisen kohtelun perusteena.

Joskus myös ihmisten samanlainen kohtelu voi olla syrjintää. Esimerkiksi ravintolan kielto käyttää päähineitä koskee sinällään kaikkia, mutta voi kohdistaa vaikutuksensa erityisesti henkilöihin, jotka käyttävät jonkinlaista päähinettä esimerkiksi uskonnollisista syistä.

Kun epäilet tulleesi syrjityksi, mieti seuraavia kysymyksiä:

• Kohdeltiinko minua erilailla kuin toisia?
• Johtuiko erilainen kohtelu kielletystä syrjintäperusteesta eli henkilökohtaisesta ominaisuudestani?
• Miksi epäilet, että sinua kohdeltiin erilailla kuin toisia kielletyn syrjintäperusteen takia?

Epäselvissä tilanteissa älä epäröi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Me autamme sinua arvioimaan, onko asiassa kyse lainvastaisesta syrjinnästä.

Materiaali julkaistu lyhenteillä
Lue lisää: syrjinta. fi/asiakaspalvelu

Venäjännös: Irina Kekman ja Sofia Rattuli

Siirry ylös