Suomessa suurin osa lapsista on päiväkodeissa tai esiopetuksessa. Päivähoito-oikeus on alle kouluikäisillä lapsilla. Työmme perustuu tiettyihin lakeihin ja asiakirjoihin, joiden pohjalta me työskentelemme ja toteutamme toimintaamme. Laki, joka koskettaa päiväkoteja, astui voimaan jo vuonna 1973 ja nyt sitä ollaan päivittämässä. Jyväskylän kaupungin nettisivuilta löytyy varhaiskasvatuksen ohjelman perusta ja esiopetuksen opetussuunnitelma suomeksi ja englanniksi. Jyväskylässä varhaiskasvatus (päiväkodit) ja koulu ovat yhtä organisaatiota. Kun lapsi menee päiväkotiin, niin vanhemmat yhdessä hoitajien kanssa tekevät yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman.

Tiedotustilaisuus Jyväskylässä vasta Suomeen
muuttaneille henkilöille

On olemassa erilaisia vaihtoehtoja saada päivähoitopalveluita ja vanhemmat voivat itse valita lapselleen sopivan päivähoitomuodon.

Päiväkotiryhmät voivat erota kokonsa puolesta riippuen siitä, minkä ikäisiä lapset ovat ja millaisia tarpeita heillä on. Niin sanottua perhepäivähoitoa annetaan yhä useammin pienille lapsille. Perhepäivähoidossa ryhmä koostuu yleensä neljästä lapsesta. Jos perheessä on sellainen tilanne, että toinen vanhemmista käy töissä tai opiskelee ja toinen on kotona, niin heidän lapsilleen suositellaan kerhoja. Lapsen iästä riippuen näitä kerhoja pidetään yksi tai kaksi kertaa viikossa. Siinä tapauksessa, että lapsen on, äidinkielensä lisäksi, opittava uusi kieli, niin tällaiselle lapselle suositellaan päiväkotiin menemistä. On myös varhaiskasvatuksen lisäpalveluita, eli niin sanottuja perhekerhoja. Esimerkiksi, syksyn aikana vanhemmat kokoontuvat lastensa kanssa kymmenen kertaa tekemään jotakin yhdessä. Myös perhekerhoja ylläpidetään, ja niihin voi osallistua koko perhe. Perhekahvilat ja -kerhot ovat hyvä mahdollisuus niin lapsille kuin myös aikuisille harjoittaa suomen kieltä seurustelemalla toisten vanhempien kanssa. Tavalliset päiväkodit sekä perhepäivähoidot voivat olla joko kunnallisia tai yksityisiä, mutta hinnassa ei perheelle ole eroa, vaan se on molemmissa hoitomuodoissa suunnilleen sama.

Päivähoitopaikkaa voi hakea täyttämällä nettihakemuksen Internetissä, mutta jos se on hankalaa tehdä kielen osaamattomuuden takia, niin Jyväskylässä voi mennä osoitteeseen Väinönkatu 1 (Varhaiskasvatuspalvelut palvelukeskus, Väinönkatu 1, 4 krs), keskukseen, joka vastaa varhaiskasvatuksesta ja täyttää hakemuksen paikan päällä. Sillä ei ole merkitystä missä muodossa olette jättäneet hakemuksen, vaan se käsitellään kuukauden sisällä. Saatuaan päätöksen perheen tulee ilmoittaa ottavatko he tarjotun paikan päiväkodissa vastaan vai eivät. Jos päätös myönteinen, niin heidät kutsutaan tapaamiseen päiväkodille tutustumaan itse paikkoihin ja henkilökuntaan. Perheen toivomuksesta ensimmäinen tapaaminen, tutustuminen voidaan järjestää perheen kotona. Päiväkodista tulee työntekijä tutustumaan lapseen ja perheeseen. Päiväkotipaikka voi olla maksullinen ja maksu määräytyy lapsen päiväkodissa viettämän ajan, perheen koon ja tulojen mukaan.

Jyväskylässä on käytössä sähköinen järjestelmä Daisy (www.jyvaskyla.fi/paivahoito/sahkoinen_asiointi), jonka avulla vanhempien ja päiväkodin välillä pidetään yhteyttä ja, esimerkiksi, kirjoitetaan sopimus vanhempien ja päiväkodin välillä sekä sovitaan ajasta, jonka lapsi viettää päiväkodissa. Päiväkodin henkilökunta selittää, miten tätä järjestelmää käytetään. Perhe saa yleensä paikan lähimmästä päiväkodista. Aina, kun lapselle laaditaan opetussuunnitelma, otetaan huomioon lapsen ikä, hänen yksilölliset tarpeensa ja erityisyydet kehityksessä.

Hoitopäivän aikana lapsille tarjotaan aamupala, lounas ja välipala. Lapset ulkoilevat päivittäin aamulla ja päivän aikana riippumatta siitä, millainen sää on. Jokaisella lapsella on myös iästään riippumatta oikeus päivälepoon. Sitä voi olla päiväunet tai rauhalliset leikit. Viikoittain lapsille järjestetään lisänä opetustunteja. Ne voivat liittyä musiikkiin, liikuntaan, käsitöihin tai suomen kielen opiskeluun. Suomessa maahanmuuttajavanhemmat pitävät huolta ja tukevat oman äidinkielensä kehitystä. Päiväkodin velvollisuuksiin kuuluu suomen kielen opetus ja opiskelu. Leikit ovat kiinteä osa toimintaamme, koska nimenomaan leikkien kautta lapset omaksuvat monia hyödyllisiä tietoja ja taitoja.

Elokuusta 2015 lähtien esiopetus (kouluun valmistava luokka 6–7-vuotiaille) on pakollinen kaikille lapsille. Esiopetus kestää yleensä neljä tuntia päivässä ja se on perheille ilmaista. Lisämaksua otetaan, jos lapsi jää lisätoimintaryhmään.

Esiopetus tekee yhteistyötä muiden palveluiden kanssa. Niitä ovat perheneuvonta, puheterapia, psykologi ja muut sosiaalityöntekijät. Vuorovaikutus muiden viranomaisten kanssa tehdään ainoastaan vanhempien kanssa suostumuksella ja vanhempien läsnä ollessa. Jokaisessa päiväkodissa on töissä vielä erityislastentarhanopettaja.

Yksilöllinen oikeus varhaiskasvatukseen tarkoittaa sitä, että perhe voi hakea niitä palveluita, joita he pitävät tarpeellisina itselleen. Jos ei ole tarpeita sille, että lapsi olisi päiväkodissa, niin valitaan perheelle parhaiten sopivin vaihtoehto. Lapsi voi olla päiväkodissa vajaan päivän tai kolme päivää viikossa tai osallistua kerhoihin. Jos lapsen äidinkieli ei ole suomi, niin sen omaksumiseksi 3–4-vuotiaalle lapselle olisi parasta kokopäiväinen päivähoito arkisin.

Jos vanhemmat suunnittelevat opiskelevansa kielikursseilla, niin vanhempien tulee varoittaa etukäteen opiskelupaikasta päiväkotia. Päivähoitohakemuksen voi tehdä koko vuoden ajan, mutta virallinen hakuaika on keväällä. Jos ei ole kiireellistä tarvetta saada päiväkotipaikkaa, niin yleensä päätökseen menee neljä kuukautta. Se on aikaa, jolloin lapselle etsitään paikkaa. Kun tulee tilanne, että vanhemmilla alkaa kolmen viikon päästä opinnot kielikurssilla, niin me olemme velvollisia kahden viikon kuluessa järjestämään lapselle päiväkotipaikan. Jos haluatte tutustua johonkin päiväkotiin henkilökohtaisesti, niin se on mahdollista. Mutta jos perhe ei ole asiakkaanamme, eli perheellä ei ole vielä paikkaa päiväkodissamme, niin me emme voi tilata virallisesti tulkkia paikalle. Mutta tilanteissa, joissa jo tiedetään, että perhe saa paikan jostain tietystä päiväkodista ja menee tutustumaan, niin silloin tilaamme virallisen tulkin näihin tapaamisiin.

Jyväskylän kaupunki kehittää myös lisäpalveluita perheiden tukemiseksi eli perhekahviloita, kerhoja ja klubeja.

Millaisia lisätukipalveluita lapsiperheet voivat saada

Sari Paananen, Jyväskylän perheneuvola

Sari Paananen vastaa Jyväskylässä lapsiperheiden kanssa tehtävästä ennaltaehkäisevästä työstä ja perheiden tukemisesta. Perheneuvonta toimii osoitteessa Väinönkatu 6 (Jyväskylän perheneuvola, Väinönkatu 6, 3. krs). Perheneuvola on suunniteltu tukemaan lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Perheneuvolan toiminta on ilmaista, ja sen työ on luottamuksellista. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä joko puhelimitse tai menemällä suoraan paikan päälle. Joistakin asioista voi keskustella jopa anonyymisti. Perheneuvolan työtapoja ovat erilaiset keskustelut ja tapaamiset, tiedon antaminen sekä konsultointi.

Keskusteluiden pääaiheina ovat kysymykset, jotka koskevat lasten kasvattamista, vanhemmuutta ja kysymykset, jotka koskettavat vanhempien välisiä suhteita. Perheneuvolassa on palvelu nimeltään Oiva. Oivan palvelut ovat väliaikaisia, eli tarvittavan ajan, tiettynä ajankohtana annetaan jotakin lyhytaikaista terapeuttista tukea perheelle. Perheneuvolassa annetaan, esimerkiksi, lapsen fyysisestä ja emotionaalisesta kehityksestä ja perheen kommunikointikyvystä arviota.

Pääpalveluiden lisäksi voi saada terapiatukea ja kuntoutusapua. Myös erilaisia ryhmätapaamisia järjestetään. On myös ryhmiä eroperheiden lapsille tai lapsille, jotka ovat menettäneet yhden tai molemmat vanhempansa. On myös ryhmiä isille ja teini-ikäisille. Sosiaalityöntekijät keskittyvät isyyttä koskeviin kysymyksiin, suosittelevat ja järjestävät lasten asumiseen liittyviä palavereita, tapaamisia lasten kanssa sekä solmivat elatusapusopimuksia.

On palveluita, joita annetaan lapsiperheiden kotona, ja ne ovat ennaltaehkäiseviä ja monien saatavilla. Asiakkaat voivat soittaa neuvolaan ja palvelun tarjoaja voi tulla kotiin ja arvioida tilanteen. Tätä palvelua varten annetaan kuponkeja. Jokaiselle perheelle annetaan kaupungilta tällainen kuponki ja sitä vastaan voi maksaa palveluita myös yksityisille palveluntarjoajille. Lista, mistä näitä kupongilla ostettavia palveluita voi katsoa löytyy osoitteesta: www.klemmari.info/jyvaskyla.

Millaisella syyllä voi hakea kotiapua? Jos, esimerkiksi, tarvitsee apua raskauden tai synnytyksen aikana, lapsen syntymän jälkeen, jos syntyy kaksi tai useampi lapsi kerralla, kun perhe ei ole kokonainen, jos lapsi sairastaa jotain, ja yksinkertaisesti, esimerkiksi, tilanteessa, kun yksi vanhemmista tai molemmat vanhemmat ovat liian väsyneitä. Tukea voidaan antaa myös stressaavassa tilanteessa avioeron aikana tai kun toinen vanhemmista kuolee. Tällöin apu on lapsen hoitamista tai kotiapua (ruuan valmistamista, pyykkäystä tai kaupassa käymistä). Myös kodin siivoaminen on mahdollista eli perussiivouksen tekeminen, jotta lapsella olisi hyvä olla. Suursiivous tai ikkunoiden pesu eivät kuulu tämän palvelun piiriin. Pitää kuitenkin muistaa, että kotipalvelu on maksullista, yleensä 9 euroa tunnilta. Kuponki näihin palveluihin on 20 euroa kerralta eli vähän yli kaksi tuntia. Kaiken sen, mikä maksaa enemmän kuin tämä, perhe maksaa itse. Mutta jos perheen tulot ovat tarpeeksi alhaiset, niin nämä palvelut ovat ilmaisia, koska sosiaalitoimisto kompensoi kaikki kulut (ylimenevät tunnit kuponkia kohden).

Perheneuvolan palvelut ovat tarkoitettu perheille, jotka odottavat lasta tai joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Jokainen perheenjäsen voi olla suoraan yhteydessä perheneuvolan työntekijöihin mihin aikaan päivästä tahansa. Palvelu on lyhytaikaista: 2-8 käyntiä ja perheille ilmaista.

Kaikkein useimmin kerrat ovat keskustelua toisen tai molempien vanhemman kanssa perheen olosuhteista. Jos perheestä ovat molemmat vanhemmat paikalla, niin yritetään nimenomaan vaikuttaa molempiin näissä keskusteluissa. Keskustelun aiheita ovat vanhemmuus, vanhempien väliset suhteet ja ympäristö. Keskustellaan siitä, mikä onnistuu, mitä vahvuuksia heillä on, ja niistä hetkistä elämässä, joita vanhemmat haluaisivat muuttaa, korjata ja keskustellaan siitä, millä tavalla sen voisi toteuttaa. Paljon puhutaan pienten lasten hoidosta, vauvoista, esimerkiksi, rintaruokinnasta, ja siitä, miten lapsi nukkuu sekä syö ja miten alkaa rajoittaa lasta tekemästä jotain. Perheen jokapäiväistä rytmiä tarkastellaan. Kotitapaamisten lisäksi voidaan tavata suoraan neuvolassa tai konsultoida ja saada neuvoja puhelimitse.

Perheneuvola järjestää erilaisia keskusteluryhmiä, esimerkiksi, yksinhuoltajaäideille, jotka huolehtivat lapsesta yksin. Lisäksi järjestetään valmistautumiskursseja vanhemmille. Perheneuvolan työntekijät on jaettu asuinalueiden mukaan. Heihin voi ottaa suoraan yhteyttä puhelimitse. Neuvola tekee tiivistä yhteistyötä äitiysneuvolan sairaanhoitajien kanssa.

Mikä lastensuojelu on?

Lasten oikeuksien palvelu

Lastensuojelun avohuollon johtava sosiaalityöntekijä, Satu Moisio

Jyväskylässä sosiaalitoimi sijaitsee osoitteessa Tapionkatu 8 (Tapionkadun sosiaaliasema, Tapionkatu 8). Siellä työskentelee 34 sosiaalityöntekijää, 4 sosiaaliohjaajaa ja 2 johtavaa sosiaalityöntekijää. Lastensuojelu tekee töitä kaikkien Suomessa asuvien lasten oikeuksien puolesta. Mitä lastensuojelu on? Kun lapsella tai perheellä on tiettyjä ongelmia, niin sosiaalitoimen tehtävä on tarjota apua.

Suomessa on erillinen lasten oikeuksia puolustava laki, joka kontrolloi tätä toimintaa. Tämä laki on yhtäläinen kaikkialla maassa ja samanlainen kaikille lapsiperheille. Suomessa ajatellaan, että lapsen vanhemmat ovat välittömässä vastuussa lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja elämästä. Jos jostain syystä vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsestaan, niin heille tarjotaan apua tai tukea. Toisaalta lastensuojelu on velvollinen suojelemaan lasten oikeuksia ja auttamaan perheitä. Joskus se apu ja tuki, jota me annamme, ei ole vapaaehtoista.

Työmme olennainen ja tärkein osa on vuorovaikutus perheen ja vanhempien kanssa, kun yritämme yhdessä arvioida ja määritellä, millaista tukea tarvitaan ja millainen vaihtoehto olisi lapselle kaikkein suotuisin. Lapsi ja vanhemmat voivat nähdä sen eri tavalla. Jokainen konkreettinen tapaus käsitellään erikseen. Tärkeää on, että lapsi voi osallistua tähän toimintaan. Lapsella on oikeus tietää, millä tavalla hänen asioitaan käsitellään ja millaista avun ja tuen muotoa suunnitellaan. Lain mukaan, 12-vuotiaasta lähtien, lapsella on oikeus siihen, että häntä pitää kuulla näitä asioita käsiteltäessä. Mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että 12-vuotias voi jo kokonaan päättää, millä tavalla tilannetta tulisi kehittää. Sosiaalityöntekijät ovat vuorovaikutuksessa lapsen holhoojien kanssa. Holhooja on se henkilö, joka päättää lapsen elämästä ja jonka kanssa keskusteluja käydään. Jos holhooja antaa suostumuksensa, niin me olemme yhteydessä sukulaisten kanssa, eli isoäitien, isoisien, siskojen ja veljien kanssa.

Usein työmme alkaa siitä, että saamme jonkinlaisen ilmoituksen lapsen oikeuksien rikkoontumisesta. Tuollaisen ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jopa naapurit. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti, puhelimitse tai sähköpostilla. Jos, esimerkiksi, naapuri tekee ilmoituksen koskien lapsen oikeuksia, niin hän voi tehdä sen nimettömästi. Mutta lain mukaan ne työntekijät, jotka ovat välittömästi tekemisissä perheiden kanssa (eli päiväkodit, koulut, poliisi, terveydenhuolto), ovat velvollisia tekemään ilmoituksen omalla nimellään. Jos, esimerkiksi, poliisi soitetaan perheeseen, jossa on tapahtunut väkivaltaa, niin poliisiviranomaiset ovat velvoitettuja ilmoittamaan tästä lastensuojeluun. Myös sellaisista tapauksista täytyy ilmoittaa, jos sairaalaan saapuu toinen vanhemmista ja hänellä on vakavia psykologisia ongelmia, vaikea psykologinen tila ja sairaalan henkilökunta ovat huolissaan siitä, kuinka hän voi pärjätä jokapäiväisten lapsen hoitoon liittyvien velvoitteiden kanssa, tai, esimerkiksi, kun päiväkodissa tai koulussa herää huoli siitä, miten lasta hoidetaan kotona. Joskus ilmoitus ei liity vanhempiin vaan lapsen käyttäytymiseen tai siihen, mitä lapsi tekee vapaa-ajallaan. Esimerkiksi, lapsi on saatu monta kertaa kiinni siitä, että hän on yrittänyt varastaa jotain tai hän on käyttänyt huumausaineita tai, esimerkiksi, jos lapsella on vakavia ongelmia käyttäytymisessä koulussa eikä häneltä onnistu riittävissä määrin osallistuminen opetukseen. Aina ei ole niin, että ilmoitus liittyisi vakaviin ongelmiin. Useimmin on jotain huolia ja sosiaalityöntekijöiltä tarvitaan jotakin lisätukea tai apua.

Jos selviää, että vanhempien on vaikea selittää suomen kielellä, koska he eivät ole, esimerkiksi, suomalaisia, niin silloin voidaan järjestää tapaaminen tulkin ollessa paikalla tai antaa tietoa kirjallisessa muodossa. Glorian neuvontapalvelussa voi tulkin avulla selvittää tällaisen kirjeen sisällön. Tapaamisia voidaan järjestää myös suomen kielellä, mutta jos sosiaalityöntekijä uskoo, että asiakas ei ymmärrä ihan kaikkea ja vuorovaikutus suomen kielellä on vaikeaa, niin ei ole ongelma tilata tulkkia, erityisesti, jos asia koskee jonkin asian päättämistä ja toiminnan suunnittelua.

Sen jälkeen, kun lastensuojelu on saanut ilmoituksen, on kolme kuukautta aikaa selvittää, paljonko perhe tarvitsee lisätukea. Joskus kaikkien olosuhteiden selvittämiseksi tarvitaan yksi puhelinsoitto tai yksi tapaaminen. Joskus kolmen kuukauden aikana tavataan muutaman kerran, niin vanhempien kuin myös lapsen kanssa. Nämä tapaamiset voivat tapahtua suoraan sosiaalitoimessa tai kotona sekä myös päiväkodissa tai koulussa. On myös mahdollista, että isovanhemmat voivat olla läsnä näissä tapaamisissa, jos vanhemmat sitä haluavat. Kolmen kuukauden aikana päätetään tarvitseeko käynnistää syvempi tarkasteluprosessi. Jos tullaan siihen päätökseen, että perhe tulee lastensuojelun asiakkaaksi, niin määritellään perheelle tuen tai avun muoto. Jos perheestä ei tule lastensuojelun asiakas, niin selvitystyö lopetetaan.

Joskus saamme suoria yhteydenottoja lapsen oikeuksien rikkomisesta, kun lapsi on välittömässä vaarassa tai on jäänyt täysin ilman hoitoa. Näissä tilanteissa sosiaalityöntekijän tulee selvittää samana päivänä, viipymättä, millaista apua tarvitaan. Arkisin se tehdään paikan päällä, sosiaalitoimistossa, joka sijaitsee Tapionkadulla. Iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapäivinä on päivystäviä sosiaalityöntekijöitä, jotka selvittävät tällaiset tilanteet.

Työn päätavoite on, että lapsi olisi perheensä kanssa, asuisi kotona, mutta tällöin lapselle ja perheelle annettaisiin tukea. Hyvin usein lastensuojelua pelätään, koska luullaan, että sen tehtävä on viedä lapsi pois perheeltä. On olemassa kuitenkin tilastoja. Vuodessa lastensuojelussa on noin 3 000 asiakasta ja näistä 3 000:sta vain 40 lasta ovat sellaisia, jotka voidaan ottaa joksikin aika pois perheestä. Tässä puhutaan sellaisista perheistä, joissa on jo pidemmän aikaa ollut vakavia ongelmia ja jotka ovat jo saaneet lisätukipalveluita, mutta tilanne ei ole millään tavalla muuttunut.

Joskus itse lapsella voi olla vakavia ongelmia, kun hän jollain tavalla vahingoittaa itseään, esimerkiksi, käyttää huumausaineita tai rikkoo säännöllisesti lakia. Tai, esimerkiksi, sellainen tilanne, kun vanhemmat eivät pysty vahtimaan ja kasvattamaan lastaan ja tällä on vakavia psykologisia ongelmia. Hyvin usein on tilanteita, joissa lasta uhkaa jokin vaara ja tarvitaan välittömästi apua. Tällöin lapsi siirretään väliaikaisesti toiseen paikkaan, ja tämä aloittaa perheen kanssa tehtävän työn.

Lyhyt- ja pitkäaikaisia sijoituksia voidaan tehdä kaikkien, vanhempien ja lapsen, vapaaehtoisella suostumuksella kuin myös ilman heidän suostumustaan. Jos tarvitaan pitkäaikainen sijoitus ilman osapuolten suostumusta, niin päätös tehdään korkeammalla tasolla. Prosessiin ottavat osaa oikeus, sosiaalityöntekijät ja vanhemmat. Päätöksestä voi aina valittaa. Mutta tämä on hyvin äärimmäinen lastensuojelun muoto. Useimmin tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Joidenkin stereotypioiden ja väärien kuvitelmien estäminen onnistuu vain yhteistyön kautta.

Yksi perheen tukimuodoista on koko perheen majoittaminen yhdessä perhekotiin. Jyväskylässä toimii Ensi- ja Turvakoti. Kaikissa tapauksissa tämä tehdään kaikkien osapuolten suostumuksella. Jos perheessä on pieni lapsi, niin aina kuunnellaan todella tarkasti vanhempien toiveita. Suurin osa asiakkaistamme haluaa vapaaehtoisesti tulla asiakkaiksemme, koska sillä tavalla he saavat tukea. Meillä on myös perheitä vapaaehtoisina, jotka ovat valmiita auttamaan toista perhettä vaikeassa tilanteessa. Voimme myös tukea perheitä taloudellisesti, jos, esimerkiksi, lapsi tarvitsee tukea harrastustensa maksamiseen. Näitä palveluita käytetään siinä tapauksessa, että sosiaalityöntekijä on päättänyt, että tälle perheelle lisätuen antaminen on tärkeää.

Kysymyksiä oikeuksista ja velvollisuuksista

Kysymys. Jos maahanmuuttajaperheessä vanhemmat eivät tiedä kaikkia elämään liittyviä asioita Suomessa, eivätkä osaa suomea, mutta lapset, jotka täällä asuvat ja kasvavat, ilmoittavat oikeuksistaan vanhemmilleen, vaativat heiltä kalliita tavaroita ja noudattamaan oikeuksiaan, niin miten näissä tilanteissa tulisi toimia? Vanhempien on vaikea luottaa sosiaalityöntekijöihin, koska se voi vanhempien mielestä vaikuttaa negatiivisesti perheen tilanteeseen.

Vastaus. Tästä asiasta keskustellaan paljon perheiden ja lasten kanssa. Tämä kysymys liittyy kasvatusongelmiin. Lapset eivät tietenkään saa vaatia vanhemmiltaan kalliita tavaroita muotoillen tämän omaksi oikeudekseen. Tällaista oikeutta ei lapsella luonnollisesti ole. Tällaisessa tilanteessa voi ottaa yhteyttä perheneuvolaan, mutta sen voi ratkaista myös meidän kanssamme. Perhetyöntekijä voi järjestää tapaamisen kotona tai perheneuvolassa. Perhetyöntekijät ovat vuorovaikutuksessa niin vanhempien kuin lastenkin kanssa.

Kysymys. Onko mahdollista, että vanhempien tietämättä sosiaalityöntekijä voi hakea lapsen koulusta?

Vastaus. Jos koulussa huolestutaan lapsen poissaoloista, hänen käytöksestään, niin ensiksi koulun henkilökunta ottaa yhteyttä vanhempiin ja yrittävät selvittää ongelmaa. Jos tämä ei tuo minkäänlaista tulosta, niin silloin koulun henkilökunta ilmoittaa eteenpäin meille, mutta tässäkin tapauksessa koulu ilmoittaa asiasta vanhemmille.

Jos koulun henkilökunta huomaa, että lapsi on kokenut jonkinlaista väkivaltaa, niin tässä tapauksessa on todellakin mahdollista, että koulun henkilökunta ottaa suoraan yhteyttä lastensuojeluun tai poliisiin ohittaen vanhemmat. On kahdenlaisia tapauksia: kun on varmaa, että tilanne on vakava tai kun ei ole varmuutta, kuinka vakavaa kaikki on. Suomen lain mukaan lasta ei saa rangaista fyysisesti. Suomessa kaikki fyysisen kurittaminen on kiellettyjä eikä ole eroa kevyen ja rankan rangaistuksen välillä. On myös kiellettyä eristää lapsi tavallisesta elämästä ja sulkea hänet johonkin tilaan rangaistukseksi. On tapauksia, joissa lapsi itse on tehnyt itselleen vahinkoa, satuttanut itseään ja tekee tätä, koska ei halua totella vanhempiaan. Vanhempien on hyvä ilmoittaa tästä etukäteen, esimerkiksi, omalle sosiaalityöntekijälleen, että he tarvitsevat apua ja tukea lapsen kasvatuksessa.

Materiaalin kokosi Irina Senkina.

Valokuvat: Irina Senkina

Suomennos: Maria Lepistö

---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki № 3-4 (105-106) 2015 (heinäkuu)

Siirry ylös

Puh. toimisto 040 353 2780
mosaiikki@mosaiikki.info

Mosaiikki ry:n www-sivujen materiaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin on kiellettyä.
Jos sivujen materiaaleja käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin, on mainittava lähde.