Tämä fraasi on ajankohtainen kaikkina aikoina. Perheongelmat voivat olla todella erilaisia, ja erityisen hankalia tilanteita syntyy silloin, kun perheessä luonteiden lisäksi yhteen ottavat myös eri maiden kulttuurit. Suomessa kansainvälisten perheiden määrä kasvaa. Jos vuonna 2002 suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä avoliittoja oli 30 000, niin vuonna 2012 näiden liittojen määrä oli jo 47 000. Suomalaiset miehet valitsevat suomalaisia naisia useammin ulkomaalaisen puolison. Tärkeistä asioista päättäminen ja tuleva elämä riippuvat monista tekijöistä, näiden lisäksi maahanmuuttolainsäädäntö rajoittaa ihmisen asumista siellä, missä hän haluaisi. Yli puolet rekisteröidyistä avioliitoista päättyy avioeroon. Tämä koskee niin suomalaisten kuin myös suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä avioliittoja.

Eräs nainen oli yhteydessä Mosaiikki-lehden toimitukseen, ja hän pyysi meitä selvittämään hänen mahdollisuuksiaan jäädä asumaan jatkossakin Suomeen, vaikka aviomies, Suomen kansalainen, on jättänyt avioerohakemuksen, ja hänellä on tällä hetkellä määräaikainen oleskelulupa ”A”.

Jos puolisot asuvat Suomessa, niin heidän asiansa käsitellään Suomen lakien mukaisesti. Avioliiton solmimista ja purkamista koskevaan lakiin voi tutustua tällä sivulla: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search[type]=pika&search[pika]=avioero

Avioerohakemuksen voi molemmat tai toinen aviopuolisoista jättää käräjäoikeuteen (sen voi lähettää myös postitse, faksilla tai sähköpostilla). Kumpikaan aviopuolisoista ei voi peruuttaa avioeroa, mikäli toinen heistä on päättänyt erota. Hakemukseen ei tarvitse kirjata eron syytä, oikeus ei päätöksenteossa tutki asiaa eikä se pysty edes epäsuorasti vaikuttamaan tähän päätökseen.

Ensimmäistä erovaihetta seuraa harkinta-aika, ja lopullinen avioero voi astua voimaan vasta kuuden kuukauden odottamisen jälkeen. Harkinta-aika alkaa siitä, kun avioliiton purkamista koskeva puolisoiden yhteinen hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan tai kun puolison hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. 26 § (16.4.1987/411)

Tässä yhteydessä on hyvä muistella, onko aviopuolisot tehneet avioehtosopimuksen, koska se vaikuttaa suuresti siihen, miten omaisuus tullaan jakamaan aviopuolisoiden kesken avioerossa. Katso 3 LUKU 41-45 § ja 2 LUKU34-40 §.

Jos avioehtosopimusta ei ole tehty, aviopuolisot voivat jakaa omaisuuden itse tai yhteisymmärryksen puuttuessa olla yhteydessä käräjäoikeuteen. Kumpikin aviopuoliso voi vaatia omaisuuden jakoa avioerohakemuksen jättämisen yhteydessä. Jaon piiriin kuuluu kaikki aviopuolisoille kuuluva omaisuus, jonka he omistavat sillä hetkellä, kun avioerohakemus on jätetty tuomioistuimeen. Tämä omaisuus jaetaan puoliksi eikä siihen vaikuta se, kenelle omaisuus on kuulunut ennen avioliittoa, onko se saatu lahjaksi tai perinnöksi. Avioehtosopimuksen ollessa voimassa tai sen puuttuessa tasavertaisuus saattaa vaikuttaa jaon lopputulokseen.

Avioliiton pituus ei vaikuta avioeron hakemiseen. Pysyvän oleskeluluvan (kirjain ”P” oleskeluluvassa) ulkomaalainen voi saada, jos hän on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti neljä vuotta määräaikaisella oleskeluluvalla (”A”). Jos teillä on määräaikainen oleskelulupa, joka on myönnetty perhesyistä (avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen vuoksi), päätös oleskeluluvan uusimisesta avioliiton päättymisen jälkeen katsotaan aina erikseen. Kannattaa tutustua Ulkomaalaislakiin, 4 luku, kohta Oleskelu, sekä 54 § (20.1.2006/34) Jatkoluvan myöntäminen.

Oleskeluluvan uusimispäätöstä tehdessään viranomaiset kiinnittävät erityistä huomiota niihin olosuhteisiin, joissa avioeroa on haettu. Mikäli virallinen avioliitto tai rekisteröity parisuhde on päättynyt puolison harjoittaman väkivallan vuoksi, ja pystytte todistamaan sen, esimerkiksi, lääkärintodistuksella tai perheneuvolan päätöksellä, niin sillä on vaikutusta oleskelulupanne jatkamispäätökseen avioliiton päättymisen jälkeen. Liittäkää oleskelulupahakemukseenne myös henkilökohtainen selostus tilanteesta.

Päätökseen voivat vaikuttaa erityisesti:

kuinka pitkään olette ollut Suomessa
onko teillä lapsia tai muita perheenjäseniä Suomen alueella
onko teillä töitä tai yritys Suomessa
opiskeletteko te, pystyttekö te elättämään itsenne
miten hyvin olette kotoutuneet Suomeen.

Poliisi myöntää uuden määräaikaisen oleskeluluvan. Uutta määräaikaista oleskelulupaa pitää hakea ennen edellisen oleskeluluvan voimassaoloajan päättymistä. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin, ennen edellisen luvan umpeutumista. Oleskelulupien käsittelyajat vaihtelevat eri poliisilaitoksilla.

Poliisi myöntää uuden määräaikaisen oleskeluluvan, jos edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaiselle myönnettiin edellinen määräaikainen oleskelulupa, ovat edelleen olemassa. Uusi määräaikainen oleskelulupa voidaan myös myöntää muulla perusteella kuin aiempi lupa, jos ulkomaalaiselle voitaisiin myöntää ensimmäinen oleskelulupa tällä uudella perusteella. Uusi määräaikainen oleskelulupa on voimassa enintään neljä vuotta.

Ulkomaalainen saa laillisesti oleskella maassa hakemuksen käsittelyn ajan, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu, tai on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös ulkomaalaisen maasta poistamiseksi.

Tarvittavat lomakkeet liitteineen löytyvät Maahanmuuttoviraston sivuilta. Poliisin myöntämien lupien hinnat poikkeavat Maahanmuuttoviraston hinnoista.

Vastauksia kysymyksiin ja neuvoja voi saada, esimerkiksi, lakiasiaintoimisto NordLex Oy / Igor Hitruhin, Helsinki www.nordlex.fi/

Lisätietoja:

Avioero Suomessa. Avioerohakemus. Lapset. Omaisuuden jako.

http://ru.lexfi.fi/stati-1/article_post/kak-razvestis-v-finlyandii?gclid=CJbD5vX16cgCFSvncgodNUEFGg

www.poliisi.fi/uusi_maaraaikainen_oleskelulupa_jatkolupa_

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L4

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234

www.lakiopas.com/lakitietoa/avioero/

www.infopankki.fi/ru/moving-to-finland/non-eu-citizens/residence-permit-problems/can-i-lose-my-residence-permit

http://yle.fi/uutiset/internatsionalnye_semi_dovolny_zhiznyu_v_finlyandii/7924921

Materiaalin kokosi Irina Senkina.

Suomennos: Maria Lepistö

---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki № 9-10 (111-112) 2015
Mosaiikki-Etelä-Karjala № 1 (18) 2016
Mosaiikki-Tampere № 1 (29) 2016
Mosaiikki-Vaasa № 1 (43) 2016

Siirry ylös

Puh. toimisto 040 353 2780
mosaiikki@mosaiikki.info

Mosaiikki ry:n www-sivujen materiaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin on kiellettyä.
Jos sivujen materiaaleja käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin, on mainittava lähde.