EMN Inform: Maahanmuuttajilla haasteita päästä mielenterveyspalvelujen piiriin useimmissa EU-maissa

Euroopan muuttoliikeverkoston Inform-sarjan raportissa Mapping of mental health policies for third-country national migrants tarkastellaan kolmansien maiden kansalaisten pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin EU-maissa. Erityisfokuksessa ovat haasteet mielenterveyspalveluihin pääsyyn ja jäsenmaiden kehittämistoimet.

Maahanmuuttajien mielenterveyttä on tutkittu laajalti ja yleisesti tutkimustulokset ovat nostaneet esille, että etenkin pakolaistaustaiset maahanmuuttajat kärsivät mielenterveysongelmista muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä useammin. Sekä Ukrainan tilanne on nostanut tämän aiheen jälleen erityisen ajankohtaiseksi.

Pakolaisuuteen liittyy monia asioita, jotka voivat altistaa psyykkisten oireiden puhkeamiselle ja pahenemiselle. Esimerkiksi THL: n mukaan yleisimmät häiriöt pakolaistaustaisilla ovat traumaperäinen stressihäiriö, muut ahdistuneisuushäiriöt ja masennus. Diagnosoitavia mielenterveyshäiriöitä on THL: n mukaan noin 15–25 prosentilla turvapaikanhakijoista ja pakolaisista.

Pakolaistaustausten lisäksi maahanmuuttajataustaiset yleisesti ovat olleet erityisen haavoittuvassa asemassa COVID-19 pandemian aikana verrattuna kantaväestöön. Esimerkiksi THL: n MigCovid-tutkimus osoitti, että maahan muuttaneet kokivat enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, kuin koko väestö.

EMN: n raportin 25 jäsenmaasta 18 ilmoitti, että maahanmuuttajilla on haasteita päästä mielenterveyspalveluiden piiriin. Haasteet olivat usein käytännön ongelmia kuten kielivaikeudet, tiedon puute, korkeat kustannukset tai ylipäätään rahan puute sekä pitkät jonot. Toisaalta myös kulttuuriset tekijät kuten tabut liittyen mielenterveyteen, luottamuksen puute viranomaisiin sekä yhteisön stigman pelko vaikuttivat avun piiriin hakeutumiseen.

Jäsenmaat raportoivat myös, että jäsenmaiden omat haasteet heijastivat maahanmuuttajien haasteita palvelujen tarjoamisessa. Näitä olivat muun muassa kielimuurit, puutteet kulttuurien välisessä kommunikaatiossa sekä budjetti- ja henkilöstövaje sekä jo olemassa olevan henkilöstön puutteet erityisosaamisessa.

Useimpien jäsenmaiden strategiana oli korostaa kotoutumisen tärkeyttä mielenterveydelle sekä informoida maahanmuuttajia aktiivisesti heidän oikeuksistaan mielenterveyspalveluihin. Yhtä lailla tärkeäksi katsottiin mielenterveysalan henkilökunnan kouluttaminen toimimaan maahanmuuttajien kanssa. Yleisenä trendinä korostui mielenterveyspalvelujen kynnyksen madaltaminen, jotta apua tarvitseva saa sitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

EMN Inform-sarjan raportissa tarkempia maakohtaisia esimerkkejä parhaista käytänteistä madaltaa maahanmuuttajien kynnystä hakea apua mielenterveysongelmiin tai ylipäätään helpottaa pääsyä mielenterveyspalvelujen piiriin.

Lähde: www.emn.fi/ajankohtaista

Venäjännös: Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli

Siirry ylös