AJANKOHTAISTA
2023
2022
2021
2020
ARTIKKELIT NORDLEX OY:ltä
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
ARTIKKELIT LINDBLADILTA
OPPAAT
ARTIKKELIT MUISTA LÄHTEISTÄ
FINLEX | WWW.FINLEX.FI -SIVUILLA JULKAISTETUT MATERIAALIT
OIKEUSLAITOS | VERKKOESITTEET
LAKIASIAIN- ja ASIANAJOTOIMISTOT
Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei lähtökohtaisesti vaikuta ansiopäivärahaan eli se ei ole ansiopäivärahan saamisen estävä etuus eikä sitä vähennetä maksettavasta ansiopäivärahasta. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia kassan määrittelemän täyden ansiopäivärahan määrään sekä ansiopäivärahan maksamistilanteeseen.
Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voit hakea omasta työeläkelaitoksestasi. Voit jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana, jos olet syntynyt vuonna 1963 tai sitä ennen.
Ansiopäivärahan suuruuden määrittely tapahtuu osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ajalta välittömästi ennen työttömyyden tai lomautuksen alkamista.
Jos olet tehnyt kokoaikatyötä eläkkeen nostamisen aikana, ei eläkeajalla ole vaikutusta määriteltävän päivärahan suuruuteen.
Jos olet tehnyt osa-aikatyötä eläkkeen nostamisen aikana, päivärahasi määritellään osa-aikatyön tuloista, jolloin täyden päivärahan määrä on pienempi kuin kokoaikatyön tuloista määritelty päiväraha.
Jos olet tehnyt kokoaikatyötä, saat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, tilanteella ei ole vaikutusta päivärahan maksamiseen eli saat täyttä päivärahaa, vaikka osittainen varhennettu vanhuuseläke jatkuu edelleen työttömänä ollessa. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei vähennetä päivärahastasi.
Jos olet tehnyt osa-aikatyötä, saat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, sinulle maksetaan soviteltua päivärahaa, ja neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksolla maksetut osa-aikatyön palkat vaikuttavat ansiopäivärahan määrään. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei vähennetä päivärahastasi.
Lisätietoa osittaisesta vanhuuseläkkeestä löydät myös Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta (tyoelake.fi).
Niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli tai uusi asiakaspalvelumalli astuu voimaan 2.5.2022. Sen tarkoituksena on parantaa Suomen työllisyysastetta, joka on tällä hetkellä alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Mallin tavoitteena on etenkin työttömyyden alussa nopeuttaa työttömien työllistymistä ja parantaa uudelleentyöllistymistä.
Tiivistetysti lakimuutoksen myötä edellytetään omatoimista työnhakua, pääsääntöisesti vähintään neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden aikana, sekä tiiviimpää yhteydenpitoa TE-toimiston kanssa etenkin työnhaun alussa. Samalla työttömyysetuuden estäviä karenssiaikoja kuitenkin lyhennetään.
TE-toimistot ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat kunnat tarjoavat heti työnhaun alkuun tiiviimmin tukea työttömälle. Alkuhaastattelussa arvioidaan työnhakijan palvelutarve ja laaditaan työllistymissuunnitelma. Se järjestetään viiden päivän kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta.
Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan työllisyyspalveluiden virkailijan noin kahden viikon välein täydentävissä työnhakukeskusteluissa. Tämän jälkeen tapaamiset jatkuisivat kolmen kuukauden välein työnhakukeskusteluissa, joissa tarkistetaan työllistymissuunnitelman toteutumista. Lisäksi voidaan järjestää täydentäviä työnhakukeskusteluita.
Työnhaun pitkittyessä yli kuuden kuukauden mittaiseksi seuraisi uusi, tiiviimpi jakso tapaamisia TE-toimiston tai kunnan kanssa.
Säilyttääkseen oikeuden työttömyysetuuteen työnhakijan on jatkossa haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Työnhakija voi pääsääntöisesti itse päättää, mitä työmahdollisuuksia hakee.
Työmahdollisuuksien hakeminen voi tarkoittaa esimerkiksi työhakemuksen lähettämistä tiettyyn työpaikkaan, avoimen hakemuksen jättämistä tai suoraa yhteydenottoa työnantajaan. TE-toimisto voi osoittaa työnhakijalle työtarjouksia omatoimisen työnhaun lisäksi.
Neljän työpaikan hakuedellytyksessä otetaan kuitenkin huomioon muun muassa hakijan työkyky ja alueen työmarkkinatilanne. Jos esimerkiksi tietyllä alueella ei ole työmahdollisuuksia haettavaksi lainkaan, työnhakuvelvollisuutta ei aseteta. Lisäksi työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa työllistyvänä: keneltäkään ei edellytetä sellaista, mihin hän ei kykene.
Joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti lomautettujen työnhakuvelvollisuus alkaa kuitenkin vasta kolmen kuukauden lomautuksen jälkeen. Lisäksi jos lomautuksen päättyminen kuukauden kuluessa on jo tiedossa, TE-toimiston kanssa käytävää työnhakukeskustelua ei järjestetä eikä työnhakuvelvollisuutta ole.
Kokoaikaisesti lomautettujen tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukaudessa kolmen kuukauden «suoja-ajan» jälkeen. Jos työnhakija on lomautettu työaikaa lyhentämällä, hänen tulee hakea kolmen kuukauden suoja-ajan jälkeen yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana.
Lomautetuille järjestetään työttömyyden alkuvaiheessa täydentäviä keskusteluja vain työnhakijan omasta pyynnöstä.
Työttömyysetuuden maksamisen estävät karenssit lyhenevät uuden työnhakumallin myötä. Jatkossa pisin karenssiaika on 45 päivää, kun se tähän asti on ollut 90 päivää. Työllistymissuunnitelman laatimiseen, ylläpitoon ja toteuttamiseen liittyvät laiminlyönnit eivät suoraan aiheuta karenssia. Laiminlyönti voi olla esimerkiksi se, että jättää saapumatta TE-toimiston tai kunnan kanssa järjestettävään tilaisuuteen tai ei hae neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana.
Mallin mukaan ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä ei seuraa heti karenssia, vaan TE-toimisto tai kunta antaa ensin työnhakijalle kirjallisen huomautuksen. Huomautus ei vaikuta hakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Ensimmäisen huomautuksen jälkeisistä laiminlyönneistä sen sijaan seuraisi karenssi. Toisen laiminlyönnin jälkeen TE-toimisto asettaa viiden arkipäivän ja kolmannen jälkeen kymmenen arkipäivän karenssin. Neljännestä seuraa jo työssäolovelvoite.
TE-toimisto tai kunta voi asettaa työnhakijalle työssäolovelvoitteen, joka tulee täyttää saadakseen jälleen oikeuden työttömyysetuuteen. Oikeuden työttömyysetuuteen voi menettää siis toistaiseksi, jos hakija laiminlyö työllistymissuunnitelmaan liittyviä toimia tai kieltäytyy velvoittavasta työtarjouksesta vähintään neljä kertaa vuoden aikana. Työssäolovelvoitteella tarkoitetaan työllistymistä tai opiskelua tietyksi ajaksi.
Työnhakijalle varataan kuitenkin mahdollisuus esittää pätevä syy menettelyynsä laiminlyöntejä koskien.
Katso arvio päivärahasi määrästä laskurilla
Helpoiten toimitat liitteet meille eAsiointimme kautta.
Lisätietoa muutosverokortin hankkimisesta
Hakemukset käsitellään niiden saapumisjärjestyksessä. Hakemusten käsittelytilanne päivitetään joka arkipäivä kotisivuillemme. Sieltä näet ensihakemusten ja työpäiviä sisältävien hakemusten käsittelytilanteen. Jatkohakemukset maksetaan oman aikataulunsa mukaisesti.
eAsioinnissa näet jo käsitellyn hakemuksesi maksupäivän. Halutessasi voit myös eAsioinnin asetuksissa tilata tekstiviesti-ilmoituksen maksuun tulevasta etuudesta. Saat puhelimeesi tiedon maksupäivästä ja tilillesi maksettavasta summasta.
Veroprosenttisi nostetaan vähintään 25 prosenttiin ansiopäivärahaa maksettaessa, ellet toimita kassaan muutosverokorttia etuutta varten. Jos ennakonpidätys palkkaa varten on ollut esimerkiksi 15,50 prosenttia, ilman muutosverokorttia se nostetaan automaattisesti 25 prosenttiin. Huomaathan, että ansiopäivärahan veroprosenttia ei voida muuttaa, jos olet tilannut verottajalta muutosverokortin palkkaa varten.
Saamme pääsääntöisesti suoraan verottajalta ennakonpidätystiedot, joten palkkaa varten annettua verokorttia tai sähköisesti etuutta varten annettua muutosverokorttia ei tarvitse toimittaa meille paperisena.
Voit tilata muutosverokortin etuutta varten Verohallinnon OmaVero -palvelusta. Katso lisäksi verottajan ohjeet muutosverokortin toimittamiseksi kassaan.
Veroprosenttisi myös muiden etuuksien, eli vuorottelukorvauksen ja liikkuvuusavustuksen, osalta määräytyy samoin kuin ansiopäivärahan.
Jos työntekosi on estynyt välittömästi tai välillisesti työtaistelutoimenpiteen (kuten lakon tai työsulun) takia ja lakolla tai työsululla pyritään vaikuttamaan työsuhteesi ehtoihin, sinulla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan lakkopäiviltä.
Sen sijaan näissä tilanteissa voit hakea lakkoavustusta omasta ammattiliitostasi tai lakon julistaneesta toisesta ammattiliitosta.
Lomautettuna ollessasi sinulla on oikeus ansiopäivärahaan lomautuspäiviltä, jos lomautusilmoitus on annettu sinulle ennen lakkovaroituksen antamista ja lakkopäivä osuu aiemmin ilmoitetulle lomautuspäivälle.
Muista tässä tapauksessa laittaa työnhakusi voimaan TE-toimistossa, jotta voit hakea päivärahaa. Ilmoita TE-toimistolle työntekosi estyneen toisen työntekijäryhmän tai työnantajan työtaistelutoimenpiteen (eli lakon) ajalta.
Jos lomautuksesi toteutetaan työviikkoa lyhentämällä, työssäolopäiville osuvilta lakkopäiviltä et voi saada ansiopäivärahaa.
Jos työskentelet osa-aikaisesti ja saat meiltä soviteltua päivärahaa, et voi saada ansiopäivärahaa lakon ajalta.
Ohje jalkautetulle ansiopäivärahan hakijalle:
Lähde: a-kassa.fi/usein-kysyttya-lomautuksista-ja-tyottomyysturvasta
Lähde venäjäksi (osittainen): a-kassa.fi/usein-kysyttya-lomautuksista-ja-tyottomyysturvasta/ru
Venäjännös (osittainen): Irina Kekman
Käännöksen tarkistus: Sofia Rattuli