Yrittäjän eläkevakuutus – suomeksi YEL-vakuutus – on lakisääteinen eli pakollinen vakuutus, jonka yrittäjän on hankittava, mikäli määrätyt ehdot täyttyvät.

Monet ulkomaalaistaustaiset konsultit ja kirjanpitäjät ohjeistavat Suomessa aloittavia yrittäjiä, että tämä pakollinen YEL-vakuutus kannattaa ottaa minimimääräisenä eli mahdollisimman pienenä, jotta vakuutusmaksut olisivat mahdollisimman pieniä. Mikäli uuden yrityksen taloudellinen tilanne on tyydyttävä, on tämä ohje useimmiten virheellinen ja osoittaa neuvojan tietämättömyyttä tai piittaamattomuutta aloittavan yrittäjän tarpeista.

Miksi näin – tähän kysymykseen palaamme hieman alempana tässä tekstissä. Käykäämme ensin tiivistetysti läpi YEL-vakuutuksen säännöt Suomessa:

mikä yrittäjän eläkevakuutus on,
ketä yrittäjän eläkevakuutus koskee,
mihin se vaikuttaa,
minkälaiseen tuloon eläkevakuutus perustuu ja
paljonko eläkevakuutus maksaa?

Mikä yrittäjän eläkevakuutus (YEL-vakuutus) on?

Suomessa yrittäjät joutuvat huolehtimaan itse omasta eläketurvastaan. Tämän takia on olemassa yrittäjän eläkevakuutus eli YEL. Käytännössä jokainen yrittäjä on tietyn tulorajan ylitettyään lain mukaan velvollinen ottamaan sellaisen itselleen. YEL tulee hankkia kuuden kuukauden sisällä toiminnan aloittamisesta. Kyseessä on lakisääteinen vakuutus ja mikään olemassa oleva vapaaehtoinen vakuutus ei poista sen vaatimusta.

Ketä YEL-vakuutus koskee eli kenen pitää ottaa sellainen?

Yrittäjän pitää ottaa YEL-vakuutus, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

Yrittäjän ikä on 18–70-vuotta.
Yrittäjä työskentelee yrityksessä ja sen toiminta on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään neljä kuukautta.
Yrittäjä ei kuulu minkään muun eläkelain piiriin yrittäjätoiminnan aikana (TyEL, MyEL)
Yrittäjän työtulo on vuodessa vähintään 7 645 euroa.

YEL:n mukaiseksi yrittäjäksi lasketaan henkilöt, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

Ammatti- ja elinkeinoharjoittaja eli toiminimiyrittäjä (tai tälle työskentelevä perheenjäsen, jolle ei makseta palkkaa)

Avoimen yhtiön yhtiömies
Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies.

Osakeyhtiössä yrittäjäksi tulkitaan johtavassa asemassa (esim. toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen) oleva osakas, joka omistaa yksin yli 30 % tai joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 % osakkeista tai äänimäärästä. Omistuksessa huomioidaan myös välillinen omistus - esimerkiksi sijoitusyhtiön kautta tapahtuva omistaminen.

Paljonko yrittäjäeläkevakuutus maksaa?

Yrittäjän eläkevakuutusta maksetaan tietyn maksuprosentin mukaan yrittäjän itse määrittelemästä työtulosta. Vuosittain vaihtuvassa maksuprosentissa on pieniä eroja myös vakuutettavan iän mukaan, mutta prosenttiosuus on sama jokaisessa vakuutusyhtiössä.

Vuonna 2017 YEL-vakuutusmaksu on

alle 53-vuotiailla 24,1 %
yli 53-vuotiailla maksu on 25,6 %

yrittäjälle vahvistetusta YEL-työtulosta.

Uudet yrittäjät, jotka aloittavat yrittäjätoiminnan ensimmäistä kertaa, saavat 22% suuruisen alennuksen ensimmäisten 48 kuukauden eli neljän vuoden ajalta. Näin ollen uuden yrittäjän YEL-vakuutusmaksut työtulosta ovat:

alle 53-vuotiaille 18,798 %
yli 53-vuotiaille 19,968 %.

YEL-vakuutusmaksu on täysin vähennyskelpoinen tuloverotuksessa. Tämän eläkevakuutusmaksun voi maksaa joko yritys tai itse yrittäjä. YEL-vakuutusmaksun voi maksaa yrittäjän itse määräämissä erissä – vaihtoehtoja ovat 1, 2, 3, 4, 6 tai 12 erää vuodessa, eli käytännössä maksun voi jakaa jokaiselle kuukaudelle.

Mikä on YEL-työtulo?

Kun yrittäjä ottaa YEL-vakuutuksen, hän määrittelee itse oman vuosittaisen työpanoksensa arvon. Summan tulisi vastata sellaista rahamäärää, jonka yritys joutuisi maksamaan palkkana samaan työhön palkatulle ulkopuoliselle työntekijälle. YEL-työtulo ei siis ole välttämättä sama kuin yrityksen voitto tai yrittäjän verotettava tulo. Yrittäjän määrittelemä työtulo vaikuttaa siihen, kuinka suurta eläkettä ja sosiaaliturvaa hän pääsee nauttimaan. Siksi tämä työtulo kannattaa nostaa oikealle tasolle viimeistään silloin, kun yritystoiminta ja sitä kautta oma tulotaso alkaa vakiintua.

Vuoden 2017 YEL-vakuutuksen työtulorajat ovat seuraavat:

7 645,25 € – työtulon vähimmäisraja,
12 564,00 € – mahdollisuus työttömyysturvaan jolloin yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi,
173 625,00 € – työtulon yläraja. Tätä korkeampaa työtuloa ei hyväksytä YEL-vakuutuksen perustaksi.

Monet yrittäjät määrittelevät YEL-työtulonsa tarkoituksellisesti alakanttiin: Joka kolmas yrittäjä on määritellyt YEL-työtulonsa niin alas, että se ei takaa riittävää turvaa eläkeajan tai työttömyyden varalle. Tähän voi olla useita syitä:

1. Yrittäjä luulee, että YEL-vakuutus on pelkästään kustannus.

2. Yrittäjä uskoo tai tietää, että eläkepäivät on turvattu taloudellisesti jo muilla tavoin.

3. Yrittäjä on ottanut muun vakuutuksen työttömyyden tai työkyvyttömyyden varalle.

4. Yrittäjä ajattelee sijoittavansa eläkevakuutuksesta säästyvän rahan ja uskoo tällä tavalla kerryttävänsä paremmin rahaa eläkepäiville.

Asia on hyvin tilannekohtainen. Mainituista neljästä syystä ensimmäinen perustuu väärinkäsitykseen tai tietämättömyyteen.

Miksi sitten YEL-vakuutus kannattaa ottaa riittävän suurena jo yritystoiminnan alkuvaiheessa?

Seuraavassa syitä, miksi YEL-vakuutus on hyvä ottaa riittävän suuruisena jo yritystoiminnan käynnistämisen yhteydessä tai melko pian yritystoiminnan käynnistyksen jälkeen, mikäli vain yrityksen taloustilanne sen sallii:

1. Suomessa YEL on yrittäjille kaiken sosiaaliturvan perusta, ja sen tarkoitus on turvata toimeentuloa työelämän jälkeen sekä yrittäjälle että hänen perheelleen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että mikäli yritystoiminta vähenee tai päättyy sairauden, työttömyyden tai normaalin ikääntymisen takia, yrittäjä saa toimeentuloa. Lisäksi se takaa myös tukea ammatilliseen kuntoutukseen. Yrittäjän perheelle se takaa oikeuden perhe-eläkkeeseen, jos yrittäjä kuolee.

Yrittäjien päiväraha sairaus-, äitiys- tai isyysvapaan aikana määräytyy yrittäjälle vahvistetun YEL-työtulon perusteella. Tämä on toisaalta haastavaa, mutta samalla hienoa, koska yrittäjä voi itse vaikuttaa oman sosiaaliturvan tasoon.

2. Hallitus antoi lokakuussa 2017 eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee nykyisestä neljästä päivästä yhteen päivään. Lakiesitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Tällainen uudistus olisi yrittäjille erittäin tervetullut; kohta yrittäjäkin voi sairastaa. Tutkimuksen mukaan nimittäin lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman lyhyt – alle neljän päivän– kesto, eli oikeutta sairauspäivärahaetuuteen ei ehtinyt syntyä.

3. Suomessa eläkkeet rahoitetaan kahdesta lähteestä: Suurin osa (keskimäärin n. 76 %) tulee kertyneistä eläkemaksuista ja pienempi osa (keskimäärin 24 %) tulee valtion perimistä veroista. Tässä kannattaa siis huomioida, että yritys/yrittäjä maksaa vain n. 76 % myöhemmin saamastaan eläke-eurosta. Eihän tällaista etuutta – maksat 76 euroa ja saat 100 euroa – kannata jättää käyttämättä.

4. YEL-vakuutus on lakisääteinen eläkevakuutus ja maksetut vakuutusmaksut ovat yrittäjien omistamia rahoja – heidän säästöään tulevaisuutta (eläkeikää) varten. Eläkevakuutusyhtiöillä on velvollisuus sijoittaa vakuutusrahat turvallisesti, suuria riskejä välttäen. Viranomaiset seuraavat tätä asiaa. Yrittäjien eläkerahat ovat niin turvassa kuin olla voivat. Suomi ei ole Venäjä eivätkä nämä rahat näin ollen katoa mihinkään muualle kuin eläkkeiden maksuihin.

5. Uudella yrittäjällä on 22 % alennus YEL-vakuutusmaksuun neljän ensimmäisen yrittäjävuoden ajan. Näin ollen yrittäjän eläke kertyy neljän ensimmäisen vuoden aikana 22 % halvemmalla kuin myöhemmin. Tätä etuutta kannattaa käyttää, mikäli vain mahdollista.

6. Yrittäjä voi hankkia lisäturvaa työttömyyden varalle myös liittymällä yrittäjän työttömyyskassaan, jolloin työttömyyden koittaessa yrittäjä saa isompaa päivärahaa, kuin saisi muuten. Myös korvaus yrittäjän työttömyyden ajalta määräytyy yrittäjälle vahvistetusta YEL-työtulosta.

Aikaisemmin ilmoitettua työtuloa voi onneksi muuttaa myöhemmin, joten ilmoitettu työtulo voi olla rahoitustilanteen vuoksi perusteltua pitää pienenä yritystoiminnan alkuvaiheessa. Yritystoiminnan käynnistymisen jälkeen sitä voi korottaa milloin vain jos yrittäjä näin haluaa.

Ari Huhtala, NordConsult Oy

NordConsult Oy

NordConsult Oy

www.nord-consult.fi, www.nord-consult.ru

NordConsult Oy on Helsingissä ja Rovaniemellä toimiva tili- ja konsultointitoimisto, joka on paneutunut erityisesti Suomessa toimivien ulkomaalaistaustaisten yritysten ja yrittäjien palvelemiseen kirjanpitoon, verotukseen, rahoitukseen ja muihin hallinnollisiin kysymyksiin liittyvissä kysymyksissä. Yhtiön henkilökunta puhuu suomen lisäksi venäjän, englannin, viron, ruotsin, arabian ja ranskan kieliä.

---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki №7–8 (129–130) 2017
Mosaiikki — Vaasa № 4 (50) 2017

Siirry ylös

Puh. toimisto 040 353 2780
mosaiikki@mosaiikki.info

Mosaiikki ry:n www-sivujen materiaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin on kiellettyä.
Jos sivujen materiaaleja käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin, on mainittava lähde.