Kaamosmasennus ja väsymys

Kaamosmasennus ja väsymys

Tällä kertaa, hyvät psykologin palstan lukijat, tavanomaisen kysymyksen sijaan tarjolla on tietoa kaamosajan masennuksesta ja väsymyksestä. Jo 1960-luvulta saakka väestötutkimus ja biologinen aivotutkimus ovat osoittaneet, että osalla pohjoisten leveysasteiden ihmisistä toistuu vuosi vuodelta tietyn tyyppinen masentuneisuus, jonka syynä on riittävän kirkkaan päivänvalon puute. Esimerkiksi Euroopassa talviaikainen masennus, väsymys, univaikeudet ja lisääntynyt  tarve ahmia hiilihydraattipitoisia ruokia lisääntyy mitä pohjoisemmaksi etelästä  noustaan.  Menneinä aikoina maatalousyhteiskunnassa oli helppo elää pimeän ajan kanssa, kun lähes kaikki vuoden raskaimmat työt painottuivat valoisaan aikaan. Nykyisen työelämän ja yhteiskunnan vaatimukset taas aiheuttavat ristiriidan, kun kaamoksesta väsyneenäkin on pakko tehdä töitä tai opiskella samaan tahtiin kuin muina vuoden aikoina.

Kaamosmasennus eli pimeän ajan masennus ilmenee ilottomana olotilana ja masentuneena mielialana. Ihminen on ärtynyt, nukkumisessa on vaikeuksia ja voi ilmetä epämääräisiä kipuja.  Ruokahalukin tuntuu lisääntyvän ja paino nousee talven aikana yli viisi kiloa. Erityisesti hiilihydraattipitoiset ruoat kuten pasta, leipä ja suklaa houkuttavat. Siitä huolimatta on tunne, ettei energiaa ja voimia riitä oikein mihinkään. Ihminen tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi ja uneliaaksi. Myös sosiaaliset velvollisuudet tuntuvat rasittavilta ja mieluiten olisi ihan omissa oloissaan.

Varsinaista kaamosmasennusta on arvioitu esiintyvän Suomessa noin 5-10 %:lla väestöstä. Lievempiä oireita valittaa vielä huomattavasti useampi. Vaiva on yleisempi naisilla kuin miehillä.  Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä herkemmin oireet syksyisin tulevat. Taipumuksen kaamosmasennukseen on arvioitu olevan jossain määrin perinnöllistä, eikä sillä siis ole tekemistä muiden elämän paineiden kanssa.

Kirkasvalolaitteilla annetusta hoidosta ja liikunnasta on todettu olevan hyötyä kaamosmasennuksen hoidossa, samoin lääkkeistä, jotka hoitavat masennusta hidastamalla serotoniinin poistumista.  Kirkasvalohoitoa voi toteuttaa omalla laitteella kotonakin. Kodinkoneliikkeet myyvät valohoitolamppuja, jonka voi asettaa esim. pöydälle. Lampun ääressä tulisi sitten istua 30–60 minuutin ajan, mieluiten heti aamulla ja 3-5 kertaa viikossa. Hoitoa ei saa ottaa illalla, koska se illalla otettuna voi sekoittaa unirytmin.  Alkuun voi ilmetä päänsärkyä tai muita sivuoireita, jolloin on hyvä hieman vähentää valon tehoa ja istua hoidossa vähän lyhyemmän aikaa.

Kaikki masennus ja väsymys ei talvellakaan johdu välttämättä kaamosmasennuksesta. Jos pitkäaikaiset masennusoireet vaivaavat, on aina hyvä ottaa asia puheeksi oman lääkärin kanssa, joka voi arvioida tilanteen vakavuutta ja sopivaa tuki- tai hoitomuotoa.

kaamos   Sirkku Suikkanen
  psykologi
  Maahanmuuttajapalvelut
  lisätietoa myös: www.valohoito.fi

Siirry ylös