Hyvä psykologi,

Kysymykseni on ehkä poikkeuksellinen. Olemme muuttaneet Suomeen muutama vuosi sitten. Kaiken piti kääntyä parempaan suuntaan, elämän helpottua ja muuttua rauhallisemmaksi. Olemmehan me, vaimoni ja minä, jo hieman vanhempia ihmisiä. Mutta kauan odotettu muutos toikin mukanaan yllätyksiä. Olemme sairastelleet tavallista enemmän. Erityinen ongelma on se, miten kiukkuiseksi vaimoni on nyt muuttunut. Ei tarvita kuin pieni, olematon asia ja hän suorastaan räjähtää. Hän valittaa sitä miten uupunut on, eikä jaksaisi tehdä asioita, joista hän aiemmin nautti niin kovasti. Tällaisia ovat erilaiset kodin askareet, kuten leipominen ja säilöminen. Kotonamme on mielestäni jollain tapaa siivottomampaa kuin ennen. Olen yrittänyt tehdä parhaani ja hoitaa kotia silloin, kun hän tuskailee uupumustaan. Hän vaikuttaa usein ylen määrin kiihtyneeltä, eikä lopeta haukkumistani vauhtiin päästyään. Näin tapahtuu, teinpä asiat hyvin tai huonosti. Muutenkaan hän ei paljon siedä läheisyyttäni. Eipä hän juuri jaksa enää muidenkaan ihmisten kanssa olla tekemisissä. Öisin vaimoni usein hätkähtää hereille ja kuljeskelee sitten tunnin pari jalkeilla, jolloin minunkin yöuneni katkeilee. Hän on kuumissaan ja tuulettaa, niin että koti on välillä kuin pakastin. Elämä on totisesti käynyt vaikeaksi, mutta avioero tässä iässä tuntuu vielä vaikeammalta. Onko tässä kyse psyykkisestä muutoksesta? Miten vaimoani voisi auttaa?

Nimimerkki Rauhaa Kaipaava

Hyvä Rauhaa Kaipaava,

Kiitos kysymyksestä. On vaikea tietää varmuudella, mikä kaikki on laukaissut muutoksen vaimonne mielialassa ja käytöksessä. Ette kerro, onko elämässänne kenties tapahtunut hiljattain joitain suuria menetyksiä muuttonne lisäksi? Nämä saattavat laukaista surun tai masennusreaktion, jossa ihmisen tunnekokemukset voivat muuttua kuvailemallanne tavalla. Mitä muutto entisestä kotimaastanne on merkinnyt vaimollenne? Mikä kaikki hänen kohdallaan muuttui, jäikö taakse jotain rakasta ja tärkeää, mille ei löydy korvaajaa nykyisessä elinympäristössänne? Kun ihminen on jo elänyt hieman pidempään, on vaikea rakentaa asioita enää aivan alusta, ja menetykset saattavat tuntua raskaammilta. Ette kerro, kuinka kauan tämäntyyppinen olotila on jatkunut.

Vaimonne käyttäytymisen muutos voi johtua monista syistä. Kyseessä voi olla masennusreaktio, mutta myös täysin elimellisistä syistä johtuva ongelma. Vaihdevuosien alkaessa saattavat hormonaaliset muutokset tuoda joskus mukanaan kuvaamianne oireita niin naisilla kuin miehilläkin. Vaihdevuosien alkamisiässä on suuria yksilöllisiä eroja, joten en tiedä, onko vaimonne jo ohittanut ko. iän. Tavallisesti suomalaisnaisilla kuukautisten loppuminen ajoittuu 51 ikävuoden paikkeille (lähde: www.terveyskirjasto.fi). Oireiden voimakkuudessa on myös yksilöllistä vaihtelua. Kuvaamanne hikoilukohtaukset, väsymys ja mielialanmuutokset ovat kaikki tavallisia. Kuitenkin myös muut hormonaaliset häiriötilat saattavat aiheuttaa samankaltaisia oireita, joten olisi parasta, että hakeutuisitte vaimonne kanssa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kertomaan tilanteesta, jotta tarvittavat laboratoriokokeet voidaan määrätä.

Masentuneisuus reaktiona muutoksiin tai menetyksiin voi yhtä lailla ilmetä ärtyneisyytenä, voimattomuutena, aloitekyvyttömyytenä, seksuaalisena haluttomuutena, katkeilevana yöunena ja vaikeutena nauttia toisten seurasta. Voi olla, että keskustelu ulkopuolisen kanssa voisi olla hyvä lähestymistapa silloin, jos keskustelu kotona Teidän kanssanne ei vaimoltanne luonnistu jatkuvan kiukkuisuuden ja maltin menettämisen vuoksi. Kun elämässä tapahtuu yhtä aikaa monia hyvinvointiin vaikuttavia muutoksia, voi tämä laukaista terveessäkin ihmisessä stressireaktioita. Sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat paljon myös siihen, kuinka nainen kokee vanhenemisensa. Koska kuvaamanne kaltaiset, jokapäiväiset oireet häiritsevät selvästi sekä vaimonne että Teidän hyvinvointianne, on lääkärin vastaanotolle hakeutuminen nyt viisautta.

Sirkku Suikkanen, psykologi

Siirry ylös