№ 2 ( 30 ) 2017

Henkilö, joka näytti inkeriläisille ”vihreää valoa”


Mauno Koivisto vuonna 1967.

Kevään 2017 monet inkeriläiset tulevat muistamaan surullisesta uutisesta: 25. toukokuuta Suomi hyvästeli presidentti Mauno Koiviston, joka kuoli Helsingissä 93 vuoden iässä. Tuhannet ihmiset kävivät allekirjoittamassa surunvalittelukirjan Presidentinlinnassa. Inkerin keskuksen työntekijät ja jäsenet ovat myös niiden joukossa, joka suree korvaamatonta menetystä. Hautajaisten televisiolähetys keräsi miljoonayleisön ja yli 3 000 henkilöä oli saattamassa arvostettua persoonaa viimeiselle matkalleen.

Mauno Koiviston merkitystä ja osallisuutta inkerinsuomalaisten elämään on vaikea yliarvioida. Vuonna 1990 YLETV2:n ”Ajankohtainen kakkonen” ohjelmassa todettiin, että inkerinsuomalaisilla on oikeus palata Suomeen ja Neuvostoliitto sallii heidän poismuuttonsa. Ohjelman jälkeen alkoi prosessi, joka kesti käytännössä neljännesvuosisadan. Näinä vuosina suomalaisjuuria omaavia ihmisiä muutti Suomeen kymmeniä tuhansia.

Hautajaisia edeltävinä päivinä joukkotiedotusvälineet eri maissa muistelivat Mauno Koivistoa. Häntä muistettiin monin lämpimin sanoin niin poliitikkona kuin ihmisenäkin. Ruotsin yleisradioyhtiö SR muun muassa kertoi, kuinka Koivisto vahvisti parlamentarismia ja käytännössä johti Suomen EU:n jäsenyyteen. Ruotsin entinen pääministeri Karl Bildt luonnehti Koivistoa rohkeaksi sotilaaksi, voimakkaaksi demokraatiksi ja todelliseksi pohjoismaiseksi valtiomieheksi. Eestiläisessä Postimees-lehdessä Suomen entinen presidentti Tarja Halonen totesi, että Koivisto oli hänen ”poliittinen isähahmonsa”.

Mauno Koivistolle Venäjä oli aina enemmän kuin pelkkä naapuri. Vuonna 2001 hän julkaisi laajan, 316-sivuisen tutkielmateoksen ”Venäjän idea”. Siitä kävi selville, että hän oli 1950-luvulta lähtien ollut kiinnostunut venäjän kielestä ja historiasta. Teos todistaa Venäjän historian syvästä tuntemuksesta ja sisältää tekijänarvioita Venäjästä ja venäläisestä ideasta…

Mauno Koiviston hautajaiset järjestettiin presidentillisin kunnianosoituksin. Erityistä symbolista arvoa tapahtumalle antoi se, että Mauno Koivisto – joka niin paljon rakasti kotimaataan ja jonka hyväksi hän oli niin paljon tehnyt - poistui keskuudestamme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna.


Teksti: Maksim Vitol
Suomennos: Tarja Svensk

Siirry ylös