Alkoholiongelma

Perheessämme on ongelma, joka liittyy alkoholiin. Eräs perheemme jäsen on alkanut Suomeen tulon jälkeen juoda yhä useammin. Hän on usein humalassa sen jälkeen kun olutpulloja on mennyt useampi. Silloin hän saattaa puhua asioita, jotka eivät sovi lasten korviin, alkaa riidellä ja olla piittaamaton meistä muista, monin tavoin. Rahaa viinaan menee aika paljon. Selvänä ollessaan hän katuu ja pyytelee anteeksi. Olen huomannut, että tämä tilanne hävettää kaikkia ja tuottaa kovasti ahdistusta. Miten asiaan voi puuttua?

Nimimerkki Yhteinen häpeä

Hyvä nimimerkki!

Alkoholismi perheessä on hyvin vahingollinen asia erityisesti lasten kehityksen kannalta. He kokevat humalassa olevan perheenjäsenen kanssa pelkoa ja turvattomuutta. Käytöksen muuttuminen erilaiseksi tuntuu lapsista ahdistavalta ja pahinta tietysti on, jos humalaisen käytös on aggressiivista ja arvaamatonta. Lapset joutuvat myös monesti sellaiseen rooliin, että he joutuvat huolehtimaan asioista, jotka eivät heille kuuluisi. Vanhemman käytös saattaa tuottaa lapsissa voimakasta häpeää, esimerkiksi tilanteissa, joissa perheen ulkopuoliset ovat siitä tietoisia. Tämä kaikki voi pitkään jatkuessaan jättää pysyviä vaurioita lasten itsetuntoon ja persoonallisuuteen. Ensimmäinen asia siis on, että tuon tyyppinen alkoholin käyttö ei sovi lapsiperheeseen. Toiseksi, taloudelliset seuraukset koko perheen hyvinvoinnille voivat olla merkittäviä, alkoholihan on tunnetusti kallista. Kolmanneksi, alkoholin käyttö muuttaa perheen dynamiikkaa (tasapainoa) monissa tapauksissa niin, että tätä häpeällistä ongelmaa pyritään kaikin tavoin piilottelemaan. Muut siivoavat jäljet ja selittelevät alkoholistin tekemisiä. Tämä vain pitää yllä alkoholiongelmaa ja antaa juopolle mahdollisuuden jatkaa juomista. Tärkeää olisi, että tilanteesta tulisi kerta kaikkiaan loppu.

Alkoholistin toipuminen alkaa siitä, kun hän itse havahtuu tilanteeseen. Muut eivät enää jaksa hänen kanssaan ja ovat valmiita lopettamaan hänen puolestaan häpeämisen ja juomisen salailun. Yksi ratkaisu voi olla vaikka se, että menette puhumaan tilanteesta sosiaalityöntekijälle ja alatte järjestää asiaa. Voitteko jatkaa asumista samassa asunnossa vai olisiko parempi, että alkoholista kärsivä perheenjäsen muuttaisi toistaiseksi omaan asuntoonsa eikä aiheuttaisi enää ongelmia kodissanne? Tämä voi olla raskas päätös, mutta se voi olla merkittävä myös alkoholistin kannalta – hänen on alettava ottaa vastuuta ja ymmärrettävä, kuinka haitallisesta asiasta muiden kannalta on kyse. Lapset kärsivät nykyisestä tilanteesta kaikkein eniten.

Myös alkoholismista kärsivän henkilön velvoittaminen hoitoon on toinen tärkeä asia. Hoitoon hakeutumisen voi aloittaa siitä, että varaatte ajan terveysaseman lääkärille ja kerrotte kaiken. Hän voi auttaa siinä, kuinka perheenjäsenenne hoito tulisi järjestää. Kaupungissamme toimii myös paikka nimeltään Päihdepalvelusäätiö, jonne voitte mennä suoraan. Se tarjoaa ilmaisia hoitopalveluja alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttäjille, peliriippuvaisille sekä heidän läheisilleen. Hoitoon voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä. Sairaanhoitajien päivystysvastaanotto palvelee ilman ajanvarausta arkisin klo 8.00–11.00, osoite on A-poliklinikka, Jyväskylän seudun Päihdepalvelusäätiö, Keskussairaalantie 20, 40620 Jyväskylä.

Puhelinnumero on (014) 623 974. Muina aikoina täytyy poliklinikalle varata aika.

Jos perheessä on huumeongelmia, voi apua hakea palveluyksikkö POINTista. Päivystyspalvelu on arkisin klo 10.00–13.00. Päivystykseen voi hakeutua lähetteellä tai oma-aloitteisesti ilman ajanvarausta. Päivystyspalveluja ovat palvelu- ja hoidontarpeen arviointi, hoitovaraukset, hoitoon saattaminen, korva-akupunktio, päihdetestaukset sekä huumeiden käyttäjien läheisten ohjaus ja neuvonta. Päivystyspuhelinnumero on (014) 623 975, ja päivystys sijaitsee samassa paikassa kuin edellinen eli Keskussairaalantie 20:ssa. Palveluyksikkö Pointista saa sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän antamaa neuvontaa ja ohjausta myös puhelimitse arkipäivisin klo 8.00–15.00.

Juomisen taustalla voi olla monenlaisia syitä. Joskus masennus tai pakolaisten kokemat hyvin vaikeat väkivaltatraumat saattavat johtaa siihen, että alkoholista haetaan helpotusta. Helpotus on vain hetkellinen, ja sen jälkeen olo on entistä huonompi. Masennus syvenee ja alkoholia tarvitaan aina hieman enemmän tilanneen edetessä pidemmälle. Usein nämä kaksi ongelmaa esiintyvätkin yhtä aikaa. Jos alkoholiongelma on edennyt jo hyvin pahaksi, on olemassa myös mahdollisuus laitoshoitoon. Sitä varten kuitenkin tarvitaan lääkärin kirjoittama lähete. Hoidon ja avun hakemisessa ei kannata viivytellä.

psykologi Sirkku Suikkanen
Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut

Siirry ylös