Artikkelit
Ammatit
Hyödyllisiä esitteitä
Hyödyllisiä linkkejä
Olet mahdollisesti vasta vähän aika sitten muuttanut Suomeen. Suomessa on erilaisia palveluita, jotka auttavat kotoutumisessa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi alkukartoitus, kotouttamissuunnitelma ja kotouttamiskoulutus. Kotouttamiskoulutus voi kestää vuoden tai puolitoista vuotta. Mitä sen jälkeen? Voi olla, että olet oppinut suomen kieltä kursseilla jo tarpeeksi ja löydät töitä heti. Mutta todennäköisempää on, että työpaikan saamiseksi sinun tulee hankkia vielä lisäkoulutusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus eli VALMA on tarkoitettu heille, jotka haluavat saada ammatillisen peruskoulutuksen. Valmentavassa koulutuksessa VALMA:lla saatte tietoja ja taitoja, jotka auttavat teitä tulevaisuudessa hankkimaan ammatillisen koulutuksen. Voitte myös laajentaa kielellisiä taitojanne ja parantaa peruskoulutodistuksen arvosanojanne. VALMA:lla opiskelu sopii parhaiten 18–30-vuotiaille.
Ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa halukkaille ammatillista koulutusta osoitteessa Viitaniementie 1 C, Jyväskylä. Ammatin vaihtaminen ei ole Suomessa ongelma. Myös aikuiset voivat vaihtaa ammattiaan Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee vuosittain listan kysytyistä ja liikatarjonnassa olevista ammateista. Jos mietitte ammatin vaihtamista, niin kannattaa ensin katsoa läpi tuo lista: www.tem.fi/files/42286/Ammattibaro_helmikuu_2015.pdf
Ammatin opiskelemiseen tarvitaan riittävän hyvä suomen kielen taito, koska kurssien monien tehtävien suorittaminen on välttämätöntä, on osattava kirjoittaa, ymmärrettävä kurssitovereita ja opettajaa. Opettaja ei puhu enää yhtä hitaasti ja ymmärrettävästi kuin suomen kielen kursseilla. Jos haluatte opiskella ammatin nuorisolinjalla, niin se kestää 3 vuotta. Jos hankitte uuden ammatin aikuisopistossa, niin silloin opinnot kestävät 2 vuotta. Jos haluatte ennen tätä parantaa perustietojanne, nostaa yleisiä kouluarvosanojanne, niin on hyvä mennä OPPIVA-koulutukseen (Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot), joka kestää vielä puoli vuotta.
Jos teillä on jo tiedossa työpaikka, niin olkaa yhteydessä oppisopimustoimistoon. Voitte olla suoraan yhteydessä myös oppilaitokseen, joka tarjoaa oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutusta voi saada esimerkiksi monissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Tällöin teette töitä ja opiskelette samanaikaisesti. Akateemiset aineet ja harjoittelu sekoittuvat keskenään.
Opiskelu Suomessa
Esiopetus valmistelee lapsia peruskouluun. Yleensä lapset menevät esiopetukseen 6-vuotiaina ja peruskouluun 7-vuotiaina. Yleensä perusopetus kestää 9 vuotta: koulu alkaa 1. luokalta ja päättyy 9. luokkaan. Voiko aikuinen opiskella peruskoulussa? Voi. Jyväskylässä ja muissa Suomen kaupungeissa on aikuisten peruskouluja. Jos lapsi opiskelee peruskoulussa 9 vuotta, niin Suomessa voi opiskella sen jälkeen myös vuoden tai kaksi aikuisten peruskoulussa. Nuori tai aikuinen, joka on päättänyt peruskoulun, voi opiskella 3 vuotta lukiossa, joka on päiväopetusta. Aikuisille on myös iltalukioita, missä opiskellaan ilta-aikaan kerran, kaksi tai neljä kertaa viikossa.
Aikuisten tai lasten peruskoulujen jälkeen voi opiskella ammattikoulussa. Aikuinen voi opiskella aikuisopistossa, kristillisessä opistossa tai talouskoulussa. Kaikki nämä ovat aikuisille suunnattuja ammattiopistoja. Tarjolla on laaja valikoima opetusohjelmia joissa opiskellaan, esimerkiksi: linja-autonkuljettajaksi, lähihoitajaksi, rakennusmieheksi, metsäkoneenkuljettajaksi jne. (www.jao.fi/fi/Jyvaskylan-aikuisopisto/Koulutushaku). Haluaisitteko opiskella, mutta yliopisto-opinnot vaikuttavat liian teoreettisilta? Tällöin vaihtoehtona voi olla AMK, ammattikorkeakoulu. AMK:sta valmistuu insinöörejä ja matkatoimistotyöntekijöitä, hotellinjohtajia, fysioterapeutteja, sairaanhoitajia, markkinoinnin ammattilaisia ja sosiaalityöntekijöitä, valokuvaajia ja jopa laivan kapteeneja. Tämä koulutus kestää 4–5 vuotta. Jos haluatte opiskella opettajaksi, juristiksi, lääkäriksi, näyttelijäksi, diplomi-insinööriksi, taiteilijaksi tai tutkijaksi, niin silloin teidän tulee hakea yliopistoon. Kaikki edellä mainitut oppilaitokset löytyvät Jyväskylästä tai Jyväskylän läheltä. Joskus opiskelupaikkaa tarjotaan myös Jämsästä tai Äänekoskelta.
Paljonko opiskelu maksaa Suomessa?
Valmistava koulutus, peruskoulu ja lukio-opiskelu ovat ilmaisia, mutta lukiossa oppikirjat pitää ostaa itse. Nuorten ammattikoulu on ilmainen, mutta aikuisen pitää maksaa opiskelusta, joskaan hinnat eivät ole korkeita. Tiesittekö, että myös Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää ammatillisia kursseja? Kotouttamiskurssien ja suomen kielen kurssien lisäksi siellä järjestetään monia ammatillisia kursseja. Jos pohditte, mitä tekisitte, millaisen ammatin opiskelisitte, niin voitte ottaa yhteyttä näissä kysymyksissä Työ- ja elinkeinotoimistoon.
Kysymyksiä:
Kuinka pitkään VALMA:n koulutus kestää?
VALMA:n kurssi (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus) kestää 9 kuukautta, mutta jos löydätte opiskelupaikan ammatillisesta oppilaitoksesta aiemmin, niin VALMA:n voi lopettaa kesken.
Jos nuori saapuu Suomeen opiskelut kotimaassaan keskeytyneinä lukiossa tai yliopistossa, niin onko näitä opintoja mahdollista jatkaa täällä?
Suomessa järjestetään valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille, jotta he voisivat päästä lukioihin sisään. Lukio-opintoihin tarvitaan riittävän hyvä suomen kielen taito. Jos nuori ei ole valmistunut oppilaitoksesta tai yliopistosta kotimaassaan, niin pitää pohtia oppilaitosten kanssa, millä linjalla opintoja kannattaa Suomessa jatkaa. Oppilaitos päättää, voiko henkilö jatkaa opintoja vai pitääkö hänen tehdä lisäopintoja.
Työn etsintä tulee aloittaa tutustumalla Internetissä löytyvään yleiseen tietoon. Työvoimatoimiston sivuilta löytyy tietoa työpaikoista. Työn saamisen edellytyksenä Suomessa on suomen kielen taito. Suomen Työ- ja elinkeinotoimiston nettisivuilla tepalvelu.fi tieto on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sinne on kerätty tietoa, joka kertoo, miten työpaikan voi löytää, keneen voi ottaa yhteyttä työn etsinnässä ja mitä työllistyminen tarjoaa ihmiselle. Opiskelujen tai työharjoittelun jälkeen herää yleensä tärkeä kysymys: mistä löytää töitä? Työttömyys on Suomessa iso ongelma. Hyvä asiantuntijakaan ei välttämättä löydä töitä. Lehdissä kirjoitetaan, että on varovaisia ennustuksia siitä, että talous on elpymässä, mutta tällä hetkellä työttömyys on vakava ongelma ja suurin osa työttömistä etsii aktiivisesti töitä. Työn etsintä saa aikaan tuloksia. Saamme joka päivä viestejä ihmisiltä, että heidät pitää poistaa Työ- ja elinkeinotoimiston rekisteristä, koska ovat löytäneet töitä. Esimerkiksi, tällä hetkellä työntekijöitä etsitään maahanmuuttajien keskuudesta, jotka osaavat palvella lukuisia maahan tulevia pakolaisia: tulkkeja, ohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä.
Henkilö saa työpaikan, jos työnantaja katsoo, että hän on sopiva työntekijäkseen ja hän selviytyy työstä. Ongelma on siinä, että työnhakijan ja työnantajan tulee tavata. Myös tätä varten sivumme on tehty, ja sinne on kerätty tietoa avoimista työpaikoista. Tieto annetaan suomeksi ja sen takia ensimmäinen vaatimus työnhakijalta onkin suomen kielen riittävän hyvä taito. Mutta jos te osaatte jo suomea tarpeeksi hyvin, niin tämä vaatimus täyttyy. Toinen ja myös todella tärkeä vaatimus on tuntea työ, johon haluatte päästä ja tietää, että osaatte tehdä sitä. Tällä hetkellä ei ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan sellaisia töitä, joihin ei vaadittaisi koulutusta. Eli työn saantia varten tarvitaan ammatillinen koulutus ja todistus, joka vahvistaa sen oikeellisuuden. Esimerkiksi, ajokortilla todistatte, että voitte ohjata kulkuvälinettä. Monet maahanmuuttajat törmäävät Suomessa sellaiseen ongelmaan, että heillä on jo ammatillinen koulutus omassa kotimaassaan, mutta eivät löydä töitä Suomesta. Täytyy muistaa, että koulutuksenne pitää yhtenäistää suomalaisen koulutuksen kanssa ja käydä täydennyskoulutuskursseilla. Ihmiselle on tärkeää alussa määritellä itselleen, mitä hän koulutuksellaan osaa tehdä, millaisia taitoja hänellä on ja millaista työtä hän haluaisi tehdä Suomessa. Tämän jälkeen neuvonantajan kanssa voi aloittaa työpaikan etsinnän.
Usein on niin, että ihmiset hakevat sellaisiin töihin, jotka eivät täysin vastaa heidän koulutustaan. Silloin tällöin tietyn koulutuksen omaava henkilö voi istua pitkän aikaa odottamassa, koska avautuu työpaikka omalla erikoisalallaan. Sen vuoksi on osattava tarkastella saatua koulutusta osissa ja miettiä, mikä teitä eniten kiinnostaa, millaisia taitoja koulutus on teille antanut, ja mitä niistä voitte hyödyntää jossakin muussa hommassa. Miettiä, millaisia yrityksiä on, mitä näissä yrityksissä tehdään ja missä voisitte hyödyntää omia taitojanne.
Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilla avoimien työpaikkailmoitusten seassa voi olla yrityksiä, jotka etsivät työntekijöitä. Ilmoituksessa on tietoa siitä, millaisen työntekijän työnantajat haluavat itselleen palkata ja mitä työssä pitää osata, onko tämä työ määräaikainen vai vakituinen, tunti- vai osa-aikaista työtä. Jos ilmoitus kiinnostaa teitä, niin voitte täyttää työhakemuksen. Kaikissa näissä työpaikkailmoituksissa on linkit työnantajan, yrityksen tai yrittäjän nettisivuille. Näistä linkeistä voi katsoa tarkemmin, mitä yritys tekee ja tutustua laajemmin sen toimintaan. Nettisivuilla yrityksen toiminnasta voi olla tietoa myös muilla kielillä. Voi olla, että tällä hetkellä työnantaja etsii työntekijää, jonka vaatimukset eivät täysin vastaa omia taitojanne, mutta yrityksen toiminnasta voitte löytää jotain sopivaa työtä myös itsellenne.
Henkilön, joka haluaa työskennellä Suomessa, tulee myös osata etsiä työtä itsenäisesti. Monilla yrityksillä on omat sivut Facebookissa. Kun käytte kaupungilla, niin avatkaa silmänne, havaitkaa, millaisille yrityksille kuuluu liikenteen hoitaminen, millaisia liikkeitä ja yrityksiä on ympärillänne. Yrittäkää etsiä tietoa jostakin firmasta netin kautta. Internetin hakukoneiden avulla voitte kerätä itsellenne listan yrityksistä, jotka kiinnostavat teitä, esimerkiksi, Jyväskylän rakennusalan yritykset tai kampaamot. Voitte yrittää soittaa niihin ja kysyä vapaista työpaikoista. On myös runsaasti pieniä yrityksiä, joilla on valtava määrä töitä, muttei yksinkertaisesti aikaa tiedottaa avoimista työpaikoistaan. Sen vuoksi on täysin mahdollista, että voitte itse jättää avoimen hakemuksen mihin tahansa yritykseen ja kertoa, mitä osaatte tehdä, millaisen työn haluaisitte saada ja on mahdollista, että yrittäjät ottavat itse yhteyttä teihin. Isompiin yrityksiin jätetään hakemus sähköisessä muodossa, sähköpostitse, jossa ilmoitetaan teidän yhteystietonne. Pienempiin yrityksiin voi olla yhteydessä suoraan, mennä käymään tai tarjota omia palveluitaan tai kysyä: olisiko teillä tarjota minulle jotakin?
Yleensä jos yritys on kiinnostunut ehdotuksestanne, teihin otetaan yhteyttä ja kutsutaan haastatteluun. Mutta Suomessa voidaan myös inhottavasti olla reagoimatta viestiinne, ettekä saa minkäänlaista vastausta. Tällaisista asioista ei kannata loukkaantua, koska tällaisella vaikenemisella ei ole tarkoitus loukata ketään. Joskus yritys saa 1000 hakemusta yhtä työpaikkaa kohden. Jos firma vastaisi kaikkiin hakemuksiin, niin heille ei jäisi aikaa tehdä töitä ollenkaan. Ajan kanssa opimme reagoimaan kaikkiin saamiimme hakemuksiin ja kirjeisiin. On hyvä, että jos olette jo lähettäneet avoimen hakemuksen johonkin työpaikalle, niin parin viikon päästä kannattaa kirjoittaa viesti ja kysyä, ehtivätkö he tutustumaan yrityksessä tarjoukseenne. On hyvä muistuttaa itsestään. On käynyt myös niin, että eräs henkilö on lähettänyt yli 200 hakemusta eikä ole saanut yhtäkään vastausta! Tähän pitää olla valmis. Yrittäkää vielä kerran analysoida tilannettanne, eli tähän paikkaan, johon lähetätte hakemuksen, saattaa tarvita lisätä jotakin CV:n ja korostaa lisäyksiä.
Oletetaan, että löysitte töitä. Töissä Suomessa – tietoa maahanmuuttajille -oppaasta voitte tutustua venäjän kielellä työkulttuurin erikoisuuksiin Suomessa, saatte tietoa työpaikan sosiaalisista suhteista, työsopimuksesta, ammattiliitoista, työturvallisuudesta, lomista, palkasta, työajasta ja monesta muusta (www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/toissa_suomessa/Documents/venaja_toissa_suomessa.pdf).
TE-toimiston seinillä on esitteitä, joita voi ottaa, lukea tai esimerkiksi, etsiä Internetistä venäjänkielinen opas ”Suomeen työhön” (www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/esitteet/suomeentyohon_venaja.pdf).
Suomessa valtion verotuksessa käytetään progressiivista verotusta. Jos tulot ovat pienet, niin veroprosentti on myös pieni. Jos tulot ovat korkeat, niin veroja tulee maksaa myös suhteellisesti enemmän. Kun saatte töitä, on välttämätöntä pohtia tarvitseeko teidän muuttaa veroprosenttianne, jotta se vastaisi saamaanne palkkaanne. Paikalliset verotoimistot neuvovat veroasioissa (www.vero.fi).
Kun pääsette töihin, niin solmitte työsuhteen työnantajan kanssa ja allekirjoitatte työsopimuksen. Suomessa on laillista tehdä myös suullinen sopimus, mutta siinä tapauksessa ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä, työnantaja voi muotoilla kirjallisessa muodossa sopimuksen ehdot: työaika, palkan suuruus, työtunnit, työtehtävät. On kuitenkin suositeltavaa ennen työn aloittamista allekirjoittaa kirjallinen sopimus. Teille jää asiakirja, joka kertoo ehdoista, joista olette sopineet työnantajan kanssa, ja jos ilmenee ristiriitoja, vastuihinne liittyen, niin voitte aina katsoa, mitä sopimuksessa sanotaan. Kun kirjallinen sopimus on tehty, niin voitte saada myös juridista apua, jos työnantajanne yhtäkkiä muuttaa työsopimuksen ehtoja sopimatta siitä kanssanne, esimerkiksi, maksaa palkkaa eri tavalla.
Jokaisen, joka pääsee töihin, tulee erittäin huolellisesti miettiä, kannattaako liittyä työttömyyskassaan tai ammattiliiton kassaan. Jos olette ammattiliiton kassan jäsen, niin silloin, kun olette työtön, niin saatte suurempia työttömyystukia, mitä KELA maksaisi. Jos olette vähintään puoli vuotta olleet töissä ja maksaneet liiton jäsenmaksuja, niin teillä on oikeus saada tukea, joka vastaa prosentuaalista osuutta palkastanne, eikä 32,68 euroa päivässä, mitä KELA maksaa. Venäjänkielellä löytyy Internetistä ”Opas työttömyyden aikaisista tuista 2016, Työttömyyskassa. Työttömyysavustus, joka vastaa palkkaa ja loma-aikoja” (www.tyj.fi/fin/materiaali/etuusopas/).
Jos teille syntyy työnantajan kanssa jonkinlainen konflikti tai työsopimuksen ehtoja on rikottu, niin voitte saada apua ja teille annetaan selvityksiä, konsultaatioapua, syntyneisiin ongelmiin. Jos olette työttömyyskassan jäsen, niin siellä toimii hallitus, jonne voi ottaa yhteyttä apua tarvitessa. Jos ette ole ammattiliiton jäsen tai olitte töissä alle puoli vuotta, niin silloin apua voi saada työsuojeluorganisaatioista (www.tyosuojelu.fi). Myös TE-toimistoon voi olla yhteydessä ja teille kerrotaan, mistä tätä apua voi saada.
TE-toimiston sivujen omilta sivuilta (kirjautuminen omilla pankkitunnuksilla) voitte jättää CV:nne, jonka voi lukea potentiaaliset työnantajat. Sinne voi myös jättää tietoja siitä, että olette saaneet töitä tai jäitte työttömäksi, hakea kursseille, täydentää CV:tä ja katsoa, mitä päätöksiä asioistanne on tehty. On toivottavaa, että katsoisitte säännöllisesti postinne, ettette menetä mahdollisia työtarjouksia. Siellä voi myös kysyä ja teihin otetaan yhteyttä joko kirjallisesti tai soittamalla. Jos teillä on vaikeaa toimia sähköisesti, niin TE-toimiston ensimmäisessä kerroksessa on postilaatikko, jonne voi jättää yhteydenottonne: muotoilla paperille kysymyksenne, selittää ongelma ja jättää yhteystietonne. Tilaamme tulkin ja kutsumme tapaamiseen.
Kysymyksiä:
Voiko johonkin työhön työllistyä lyhyeksi aikaa, esimerkiksi, jouluvalmisteluiden ajaksi tai yöajaksi?
Jotkut yritykset voivat tarjota töitä muutamaksi päiväksi, viikoksi tai esimerkiksi puoleksi vuodeksi. Mutta tällaiselta työantajalta saattaa avautua myös vakituinen työpaikka. Jos työsopimus on määräaikainen, niin siinä täytyy olla selvitys määräaikaisuudesta. Jos syytä ei ole mainittu, miksi kyseistä työtä tarjotaan määräaikaisena (esimerkiksi, toisen työntekijän sijaisuus tai sesonkityö), niin lain mukaan tällainen työ katsotaan vakituiseksi työksi. Määräaikainen sopimus ei takaa, että työ muuttuu vakituiseksi.
Jos ihminen opiskelee kursseilla, niin voiko hän työskennellä viikonloppuisin ravintolassa?
Kun ihminen on kursseilla, niin emme tee päällekkäin työharjoitteluita. Mutta voitte tehdä osittaista työaikaa, muutamia tunteja päivässä, mutta työpaikalta teille tulisi maksaa palkkaa.
Voiko ammattiliittoon liittyä, vaikka ei olisi töitä?
Ei, vain työntekijä voi liittyä ammattiliiton jäseneksi.
Jos työntekijä erotetaan, ja työpaikkoja vähennetään, mutta jonkin ajan kuluttua aukeaisi jälleen työpaikka, niin täytyykö tätä työpaikkaa tarjota entiselle työntekijälle, joka on erotettu.
Kyllä.
Perustietoa yrittäjyydestä Suomessa voi etsiä osoitteesta yrityssuomi.fi. ”Yrittäjyys Suomessa” -esite löytyy venäjän kielellä osoitteesta www.kehy.fi/filebank/946-masuuni_opas_venaja.pdf. Yrittäjistä ja yrittäjyydestä Jyväskylässä voi katsoa Jyväskylän Yritystehtaan nettisivuilta: http://jklyritystehdas.fi/fi/. Jyväskylän Yritystehdas sijaitsee osoitteessa Sepänkatu 4. Sinne voi mennä käymään, soittaa tai varata tapaamisajan. Siellä konsultoidaan ihmisiä, jotka tietävät jo jotain siitä, mitä haluaisivat tehdä. Yritystehtaalla voi olla tiedotuspäiviä, tapahtumia, jotka liittyvät yrittäjyyteen ei vain suomeksi mutta myös englannin kielellä. Jos tarvitsette konsultaatioapua ja englannin kieltä on vaikeaa ymmärtää, niin voitte pyytää paikan päälle tulkin.
TE-toimistosta tarjotaan kursseja aloitteleville yrittäjille, joilla voi pohtia omaa ideaansa, miettiä onko teillä yrittäjälle vaadittavia ominaisuuksia. TE-toimisto voi antaa yrittäjälle starttirahaa ja riippuen siitä, millainen yritys avataan, niin avustus voi olla 700–1000 euroa kuussa 6–10 kuukauden ajan. Starttirahan saamisen ehtona on se, että henkilö on käynyt yrittäjyyskurssit tai hänellä on tarvittavat tiedot yrityksen perustamiselle. Starttiraha on tarkoitettu siihen, että toiminnan alussa aloittavalla yrittäjällä on tarpeeksi resursseja itsensä ja perheensä elättämiseen ja sen vuoksi yrityksellä tulee olla perspektiiviä. Jonkin ajan kuluessa yrittäjän tulee alkaa saada itse tarpeeksi tuloja, jotta hänen toimintansa muuttuisi kannattavaksi. Kannattaa suunnitella yrityksensä toiminta erittäin huolellisesti. Starttirahaa ei myönnetä, mikäli kilpailu valitulla alalla on suurta eikä kata kustannuksia, jotka liittyvät kilpailuun. Esimerkiksi, Jyväskylässä ei ole kannattavaa avata uutta ravintolaa. Yritysidean kannattaa olla avoin, kerätä tietoa, kehittää omaa ideaansa, konsultoida tuntemiensa ihmisten kanssa. Monet suurista yrityksistä Suomessa ovat olleet maahanmuuttajien avaamia: Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, Heinrich Georg Franz Stockmann ja monet muut. Tutkikaa Suomea, tutustukaa siihen ja miettikää, mitä voisitte tarjota Suomelle, jotta voisitte rikastuttaa ja nostaa sen imagoa.
Kysymyksiä:
Mikä voi olla starttirahan saamisen esteenä?
Jos päätetään, että yritys ei toimi tehokkaasti eikä sillä ole kehittymismahdollisuuksia.
Tarvitseeko starttiraha tilittää jonnekin?
Pitää olla hyvä liikeidea ja raha siirretään kuukausittain toimivalle yritykselle.
Jos yritys lopetetaan, niin voiko vuoden päästä saada uudestaan starttirahaa uuteen ideaan?
Ei, toisen kerran ei voi saada.
Miten perheen kesken asia toimii? Mies sai starttirahaa yrityksen avaamiseen, mutta hänen yrityksensä ei menestynyt, niin voiko vaimo jatkaa ja saada starttirahaa.
Yhteen ja samaan liikeideaan voi saada starttirahaa vain kerran. Rahat annetaan konkreettiselle yritykselle.
Teksti: Irina Senkina
Suomennos: Maria Lepistö
Materiaali julkaistaan säätiön tuella: