Tulosta

Töihin Suomeen

Mihin työhön?

Lähivuosina Suomessa ja muissa maissa on odotettavissa, että toisen maailmansodan jälkeisinä korkean syntyvyyden vuosina syntyneet työntekijät poistuvat suurin joukoin työelämästä. Ennusteiden mukaan eniten vapaita työpaikkoja ilmaantuu informatiikkaan, hotelli- ja ravintola-alalle, terveydenhuoltoon sekä myös kuntoutus- ja matkailualalle. Suomessa tarvitaan myös uusia yrittäjiä. Suomessa on vapaita työpaikkoja monissa palvelualan ammateissa, kuten myös elektroniikassa ja tietokonealalla. Henkilöstöä tarvitaan myös metalliteollisuudessa, liikenteessä, kiinteistöhuollossa, kaupan alalla ja sairaanhoidossa. Maataloudessa tarvitaan erilaisia erityisosaajia ja kausityöläisiä.

Lähde:
www.mol.fi
www.te-keskus.fi
www.uusyrityskeskus.fi

Miten etsiä työtä?

Työn etsiminen tulee aloittaa jo ennen Suomeen tuloa, esimerkiksi internetin välityksellä. Suomen Työ- ja elinkeinotoimistojen internet-sivuilta saa tietoa työpaikoista ja työnvälityspalveluista, tarvittavista luvista ja erilaisista työllistymismahdollisuuksista. Jos Suomessa haluaa tehdä työtä palkattuna työntekijänä, tarvitaan siihen työnantajan toiveen lisäksi myös työlupa. Ennen kuin hakemus lähetetään Ulkomaalaisvirastoon, tulee myös Työ- ja elinkeinotoimiston antaa lausuntonsa ulkomaisen työvoiman hankkimisen tarpeesta. Työluvan hakemisesta saa tietoa Ulkomaalaisvirastosta; apua on mahdollista hankkia myös asiantuntijalta tai pyytää sitä ystävältä, joka on jo käynyt työlupaprosessin läpi. Suurin ongelma on löytää suomalainen työnantaja, joka on valmis ottamaan ulkomaalaisen työhön, ja sen jälkeen työluvan myöntämisen odottaminen.

Jos teille on myönnetty oleskelulupa Suomessa opiskelua varten, voitte olla lomien aikana osa-aikatyössä ilman lupaa. Ette myöskään tarvitse työlupaa, jos olette olleet Suomen kansalainen; vanhempanne ovat tai ovat olleet Suomen kansalaisia; aviopuolisonne on Suomen kansalainen tai pysyvästi Suomessa asuva ulkomaalainen; olette saaneet pakolaisstatuksen Suomessa tai teille on annettu oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella.

Euroopan komission ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaaliin on koottu tietoa vapaista työpaikoista Suomessa ja muissa EU- ja Euroopan talousalueen maissa, työ- ja elinolosuhteista ja työmarkkinoista alueittain. Portaalin kautta pääsee työnhakijoiden tietopankkiin, johon voi jättää työhakemuksen ja oman cv:n. Tietopankissa on myös tietoja suomalaisista työnantajista.

Palvelun ovat koonneet näiden maiden valtiolliset työvoimapalvelut ja sitä ylläpitää Euroopan Komissio. Yli 700 EURES-neuvojaa antaa neuvontaa ja vastaa työnhakuun liittyviin kysymyksiin. EURES-portaalin kautta saatte tietoa teitä lähimpänä olevasta neuvojasta. EU:n ja Euroopan talousalueen kansalaiset voivat etsiä työtä Suomessa kolmen kuukauden ajan. Jos työnhakijalla ei ole työtä, hän saa näiden kolmen kuukauden aikana työttömyyskorvausta vakituisesta asuinmaastaan.

Työttömien ammattikoulutus

Maahanmuuttajalla on mahdollisuus ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimiston kautta ammattikursseille saadakseen työelämässä tarvittavia lisävalmiuksia. Kyseinen koulutus on tarkoitettu työtä hakeville työttömille henkilöille, sekä yli 20-vuotiaille työttömyysuhan alla oleville kansalaisille.

Koulutuksen tarkoituksena on parantaa koulutettavien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille tai pysyä työssä. Sen vuoksi koulutus on luonteeltaan lähinnä ammatillista, toisaalta se voi olla myös valmistavaa koulutusta (esim. kielen opiskelua). Koulutettaville ammatillinen koulutus on ilmaista.

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen

Valtion tai kunnallisen viran tai työpaikan hakijan, joka on saanut koulutuksensa Suomen ulkopuolella, tulee yleensä saada tutkinnolleen virallinen tunnustus, jos virkaan (työhön) valitsemisen ehtona on vähintään kolmivuotinen korkeakoulutus, josta on saatu ylemmän korkeakoulututkinnon tai välitutkinnon todistus. Yksityisyritykseen työllistyttäessä ei tutkinnon virallista tunnustamista yleensä tarvita, se voi kuitenkin olla lisäargumenttina teidän hyödyksenne.

Henkilöt, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon ulkomailla, voivat hakea Suomen Opetushallitukselta virallista päätöstä, jotta heidän tutkintonsa vahvistetaan Suomessa. Päätöksiä korkeakoulututkinnon tunnustamisesta tehdään vain niissä tapauksissa, jos EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolella suoritettu korkeakoulutus on kestänyt vähintään kolme vuotta.

Jos koulutus on suoritettu EU-maissa tai Euroopan talousalueella, voidaan tunnustaa myös muita täyden keskiasteen yleissivistävän koulutuksen pohjalta suoritettuja, alle kolme vuotta kestäneen koulutuksen tutkintoja sillä ehdolla, että saatu ammattipätevyys tai kyseinen oppilaitos kuuluvat ko. valtion viralliseen koulutusjärjestelmään. Hakemus tehdään täyttämällä lomake, joita saa Opetushallituksesta (recognition@oph.fi), työ- ja elinkeinotoimistoista ja korkeakouluista. Niitä voi myös ladata osoitteesta www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen Päätös annetaan suomen tai ruotsin kielellä, ja se on maksullinen.

Opetushallitus voi hakijan pyynnöstä antaa ulkomailla saadusta koulutuksesta asiantuntijalausunnon, jos siitä ei voida antaa virallista tunnustusta. Lausunnossa kyseistä koulutusohjelmaa verrataan sitä lähinnä olevaan suomalaiseen koulutusohjelmaan. Asiantuntija-arvio ei ole dokumentti, joka vahvistaa muodollisen pätevyyden virkaan tai toimeen. Kyseisen palvelun hinta määräytyy tehdyn työn määrästä. Asiantuntijalausunnon saamisesta saa tietoa Opetushallituksesta.

Oikeuden luvanvaraisen ammatin harjoittamiseen ulkomaalaisen tutkinnon perusteella myöntää elin, joka myöntää lupia kyseisen ammattialan toimintaan Suomessa. Esimerkiksi lääkintäalan työntekijän, joka haluaa saada oikeuden ammatinharjoittamiseen tai suojan omalle ammattinimikkeelleen, tulee lähettää hakemus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (www.valvira.fi)

Työlainsäädäntö. Työehtosopimukset

Lait ja lainkaltaiset asetukset koskien palkkaa, työpäivän pituutta ja työsuhdetakuuta koskevat yleensä kaikkia Suomessa työskenteleviä. Työnantajan tulee maksaa eläke- ja sosiaaliturvamaksuja ja työttömyys- ja ammattitautivakuutusta sekä suomalaisista että ulkomaalaisista työntekijöistään.

Kaikilla työssä olevilla on oikeus odottaa tasavertaista kohtelua. Työnantaja ei saa syrjiä työtekijöitä sukupuolen, syntyperän, etnisen taustan, kansallisuuden, uskonnon, iän, terveydentilan, vammaisuuden, poliittisen toiminnan tai ammattiliittotoiminnan tai muiden samankaltaisten syiden perusteella.

Suurimmalla osalla aloista ammattiliitot ja työnantajien yhteenliittymät solmivat työehtosopimuksia, joissa määritellään palkan määräytymistapa ja muut työsopimuksen ehdot. Työlainsäädännön ja työehtosopimusten ohella työntekijä ja työnantaja voivat noudattaa yhteistä työsopimusta, jossa työehdot määritellään tarkemmin. Työsopimus työnantajan kanssa tulee solmia aina työsuhteen alussa. Työsopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia.

Lähde:
www.mol.fi
www.opintoluotsi.f
www.tyosuojelu.fi

Siirry ylös