Tulosta

Koulunkäyntiavustaja

Koulunkäyntiavustaja auttaa ja tukee oppilasta tehtävissä, joissa tämä ei kehitysvaiheensa, vammansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse. Hän voi työskennellä päivähoidossa, perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, koulujen iltapäivätoiminnassa, leikkipuistoissa ja tarvittaessa myös asiakkaan kotona. Työ vaatii kärsivällisyyttä, myönteistä asennetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Koulunkäyntiavustajan työ on kasvatus-, ohjaus- ja huolenpitotyötä. Tavoitteena on tukea oppilaan itsenäistymistä ja oppimiskykyä. Koulunkäyntiavustaja auttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiviä sekä kehitys-, liikunta- ja aistivammaisia sekä autistisesti käyttäytyviä. Avustaja voidaan palkata kuntaa, koulua, erityisluokkaa tai yhtä tai useampaa oppilasta varten.

Työnkuva vaihtelee tilanteen mukaan. Ongelman tai vamman laatu vaikuttaa siihen, millaista apua tarvitaan. Koulunkäyntiavustajan tehtävät suunnitellaan kussakin tapauksessa erikseen yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa. Koulunkäyntiavustaja ohjaa oppilasta oppimistapahtumassa ja avustaa oppilasta esimerkiksi pukeutumisessa, ruokailussa ja liikkumisessa. Hän voi myös osallistua oppilaan opetuksen ja koulutyön suunnitteluun, opetustilanteiden valmisteluun ja opetusmateriaalin valmistamiseen. Opetustyön tekee kuitenkin opettaja.

Kehitysvammaisten ja monivammaisten koulupäivään voi kuulua myös hoitotoimenpiteitä. Päivittäisiin toimiin saattaa sisältyä oppilaan kuntouttamista fysioterapeutin tai puheterapeutin ohjeiden mukaan. Koulunkäyntiavustajan on osattava käyttää tarvittavia apuvälineitä sekä järjestää ympäristö liikunnalle esteettömäksi. Koulunkäyntiavustaja voi käyttää työssään korvaavia viestintämenetelmiä kuten viittomakieltä ja pistekirjoitusta.

Koulunkäyntiavustaja vastaa oppimisympäristön sopivuudesta ja turvallisuudesta ja joissakin tapauksissa toimii luokassa myös järjestyksen ylläpitäjänä. Hän osallistuu esimerkiksi välitunneilla ulko- ja sisävalvontaan. Tehtäviin kuuluu kyydityksistä huolehtiminen ja niiden valvominen. Koulunkäyntiavustajan työ on yhteistyötä asiakkaiden, perheiden, opettajien, koulukuraattorien ja psykologien kanssa. Työtä tehdään kouluympäristössä. Yleensä työ on päivätyötä.

Työpaikat

Kunnat ja kuntayhtymät.

Työn vaatimukset

Kouluavustajan työ vaatii kärsivällisyyttä, kekseliäisyyttä, hyvää mielikuvitusta ja järjestelmällisyyttä. Myönteinen asenne, oikeudenmukaisuus ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat kouluavustajalle tarpeellisia ominaisuuksia. Asiakkaan toimintakyvyn tukeminen erilaisissa tilanteissa vaatii joustavuutta ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Työ vaatii havainto- ja tilanteiden arviointikykyä. Työympäristö on usein meluinen. Työhön voi sisältyä liikuntavammaisten siirtoa ja raskaiden liikuntavälineiden nostoja.

Koulutus

Toisella asteella voidaan suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Näyttötutkintona on mahdollista suorittaa koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto ja koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto.

Palkkaus

Yleensä kuukausipalkka. Kunta-alan kuukausipalkat muodostuvat tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkasta ja tulospalkkiosta.

Työmarkkinatiedot

(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

Sosiaalialan työ

Sosiaalialalla työskentelee noin 180 000 henkeä (v. 2011). Heistä suurin osa työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa. Työpaikkoja on myös alan yrityksissä ja järjestöissä sekä valtiolla.

Viime vuosina sosiaalialan työllisten lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta eniten alan yrityksissä. Nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä ja itsenäisiä yrittäjiä. Alan ammattilaiset ovat perustaneet palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöjen merkitys sosiaalipalveluiden tuottajana on merkittävä.

Sosiaalialalle kouluttautuneet työllistyvät yleisesti ottaen hyvin. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Osa on työllistynyt myös koulutustaan alemman tason työtehtäviin. Myös alalle kouluttautuneet lähihoitajat ovat työllistyneet hyvin.

Pidemmän ajan työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Työntekijöiden tarvetta lisää mm. alan työntekijöiden eläköityminen, joka on varsinkin kuntasektorilla suurta lähivuosina. Myös väestön kasvavat palvelutarpeet lisäävät alan työvoimatarvetta, esimerkkinä väestön ikääntyminen.

Lähde: www.ammattinetti.fi
Venäjännös: Lidia Popova
Kuva: Microsoft ClipArt -arkistot

Siirry ylös