Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelu sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Vuorotteluvapaa hyödyttää monia osapuolia. Se edistää työntekijän jaksamista. Työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja puolestaan voi saada uutta osaamista työyhteisöön.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelijan täytyy olla kokoaikatyöntekijä tai hänen työaikansa on oltava yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.

Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vapaa kestää vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää.

Vuorottelukorvaus ja sen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voit saada vuorottelukorvausta. Oikeus korvaukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Vuorottelukorvaus on

• 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi – lapsikorotuksia ei oteta huomioon, kun korvausta lasketaan
• 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos työhistoriasi on vähintään 25 vuotta ennen kuin vuorotteluvapaa alkaa
• veronalaista tuloa.

Työttömyyspäiväraha, johon vuorottelukorvaus perustuu, lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta.

Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaa alkaa

• korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta
• korvauksen maksaa työttömyyskassa.

Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kansaneläkelaitos.

Korvausoikeuden rajoitukset

Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen ajalta, jolloin

• saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan saat vastaavaa vapaa-aikaa – katso tarkennus luettelon jäljessä
• suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta
• suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa
• olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin oman työnantajasi palveluksessa
• harjoitat päätoimista yritystoimintaa
• saat työttömyysturvalaissa määritettyä etuutta, kuten sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai koulutustukea.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuna palkkana ei pidetä

• työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi
• niitä luontoisetuja, joita saat myös vuorotteluvapaan aikana.

Kun aiot jäädä vapaalle, toimita siihen työ- ja elinkeinotoimistoon, jonka alueella vapaalle jäävän työpaikka on, hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista selvitys, että vapaan edellytykset täyttyvät. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän kokoaikainen (yli 75 %) palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista ja että hän on tosiasiallisesti myös tehnyt sanottuna aikana kokoaikatyötä, jonka voit todistaa esimerkiksi jäljennöksellä palkkatodistuksestasi.

Lähde:www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/esitteet/vuorotteluvapaa_esite.pdf

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös