Psykologi
Pelihimo
Rouva psykologi,
Perheemme ongelmana on perheenjäsen, jolla on kova tarve pelata kaikenlaisia rahapelejä. Hänen aikansa kuluu marketin aulassa ja rahaa valuu koneisiin paljon. Hän on niin kiinnostunut näistä koneista. Tulee aikoja jolloin hän pelaa enemmän. Hänellä ei olisi varaa laittaa niin paljon rahaa näihin peleihin, mutta hän ei pysty lopettamaan, koska tuo asia niin kiehtoo häntä. Kun hän häviää rahaa, hän haluaa jatkaa, jotta voittaisi hävityt rahat takaisin. Hänen elämässään ei oikeastaan täällä Suomessa ole niin kovin paljon asioita. Hänellä on ainoastaan oma perheemme ja ainaiset rahavaikeudet. Kaljakin hänelle maistuu ja tupakkaakin hän polttaa, vaikka on yrittänyt sitä lopettaa ties kuinka monta kertaa. Välillä hän selvästi yrittää salailla sitä miten paljon hän pelaa, mutta kun rahaa ei paljon jää, niin voimme vain arvata, että hän on taas niitä pelannut. Miten hänet saisi lopettamaan pelaamisen?
T: Pelaajan perheenjäsen
Hyvä pelaajan perheenjäsen,
Monenlaiset pelihimo-oireet ovat varsin yleisiä ongelmia. Joidenkin arvioiden mukaan ainakin 1–3 % suomalaisista aikuisista kärsii jonkinlaisesta uhkapelihimosta. Miehillä ongelma alkaa yleensä nuoruudessa, naisilla usein myöhemmällä iällä. Vaikuttaisi myös siltä, että ongelma on varsin yleinen erityisesti maahanmuuttajaväestön keskuudessa. Uhkapelihimo on suhteellisen yleinen ongelma myös erilaisia rahapeliautomaatteja käyttävien nuorten parissa.
Kuten kysyjä kuvaa, pelihimo voi tulla joko jaksoittain toistuvana tarpeena pelata tai sitten se voi hallita ihmisen elämää jatkuvasti. Selvää on, että tilanne aiheuttaa paljon taloudellista vahinkoa ihmiselle itselleen ja hänen perheelleen. Pelihimoinen pelaa usein omaan varallisuuteensa nähden liian suurilla panoksilla. Tästä hän saa kaipaamansa jännityksen. Vaikka asianomainen yrittäisikin, hän ei usein pysty kontrolloimaan tätä pakonomaista tarvettaan pelata. Hän palaa peliensä pariin aina uudelleen voittaakseen tällä kertaa takaisin kaiken, minkä on aiemmin hävinnyt.
Usein pelaaja yrittää tavallaan paeta arkipäivää ja siihen liittyviä ongelmia tai yrittää lievittää pelaamalla ahdistusta ja masentuneisuutta. Kun jatkuvasti pelaava henkilö yrittää lopettaa pelaamisen, hän kokee vieroitusoireina eriasteista levottomuutta tai ärtyneisyyttä. Pitempään uhkapelihimosta kärsivä valehtelee usein läheisilleen siitä, miten paljon rahaa kului oikeasti tai hän syyllistyy jopa varkauksiin tai petoksiin, jotta saisi rahoitettua pelaamistaan. Tilanne voi joskus muodostua niin vaikeaksi, että se johtaa ihmissuhteiden katkea-miseen tai työpaikan menettämi-seen. Uhkapelihimoon liittyy usein myös alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöä tai riippuvuutta. Monet uhkapelihimoiset kärsivät samanaikaisesti myös erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Masentuneisuus, yksinäisyys ja sosiaalinen syrjäytyneisyys lisäävät alttiutta uhkapelihimon kehittymiselle ja kroonistumiselle. Monilla maahanmuuttajilla voi olla - sekä työttömyyden vuoksi että vanhassa kotimaassa koetun laajan suvun antaman tuen puuttuessa - elämässä juuri tämäntyyppinen tilanne, joka altistaa hakemaan lohtua mm. pelaamisesta.
Kun ongelma ei ole enää hallinnassa, olisi viisainta lopettaa pelaaminen aivan kokonaan. Tässä suhteessa pelihimo ja esimerkiksi alkoholismi muistuttavat toisiaan. Alkoholistin on helpompaa luopua alkoholista kokonaan ja olla täysraitis, kuin yrittää muuttua kohtuullisesti juovaksi. Jos tämä ei onnistu omin avuin, niin Jyväskylässä voi hakeutua A-polikinikalle hakemaan ammattiapua.
A-poliklinikka on erikoistunut alkoholin ja lääkkeiden käyttäjien sekä peliongelmaisten hoitoon.
A-poliklinikan osoite on: A-poliklinikka, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, Keskussairaalantie 20, 40620 Jyväskylä. Hoitoon voi hakeutua ilman lähetettä. Sairaanhoitajien päivystysvastaanotto palvelee ilman ajanvarausta arkisin klo 8.00-11.00. Muina aikoina toimitaan ajanvarauksella. Päivystyspuhelin: (014) 623974. Hoito- ja kuntoutuspalvelut ovat asiakkaalle täysin ilmaisia.
Sirkku Suikkanen, psykologi
Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut
