№ 2 ( 02 ) 2009

TYÖMAA-projekti auttaa ulkomaalaisten rekrytoinnissa

TYÖMAA-projektin projektipäällikkö Marja Huttusen missio on auttaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja pirkanmaalaisia työnantajia löytämään toisensa kummankin osapuolen iloksi ja hyödyksi. Kaikkien osaamiselle on käyttöä, kunhan on avarakatseinen ja antaa uusienkin uravalintatuulien puhaltaa, rohkaisee Marja Huttunen maahanmuuttajia työmarkkinoiden toreilla.


TYÖMAA-projektin projektipäällikkö Marja Huttunen

- Mistä TYÖMAA-projektissa on kysymys?

- Projektissa rekrytoidaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä pirkanmaalaisiin yrityksiin ja tuetaan jo täällä olevien, työn perusteella maahan muuttaneiden henkilöiden alkuvaiheen asettautumista. Tukea tarjotaan niin työssä käyville kuin työttömiksi tai lomautetuiksi jääneille.

Yrityksiä tuetaan ja kannustetaan ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien rekrytoimisessa. Rekrytoimispalveluja kehitetään yhteistyössä Pirkanmaalla jo olevien rekrytointifirmojen ja muiden tahojen kanssa.

Maahanmuuttajille pyritään järjestämään työelämälähtöistä kielikoulutusta sekä maahanmuuton alkuvaiheen asettautumispalveluita. Vastaavasti yrityksen koulutustarpeet otetaan huomioon mm. järjestämällä yrityksille monikulttuurisuuskoulutusta. Alkuvaiheen asettautumispalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kotoutuminen lähtisi onnistuneesti käyntiin koko maahanmuuttajaperheen osalta. Työn vuoksi maahan tulleille ja nyt työttömäksi jääneille maahanmuuttajille ollaan myös tänä kesänä järjestämässä kotoutumista tukeva kesäkurssi.

- Mikä on teidän roolinne projektissa? Kuinka monta työntekijää hankkeessa työskentelee?

- Toimin projektipäällikkönä. Tehtäväni on vastata maahanmuuttajien rekrytointia koskeviin kysymyksiin mahdollisimman laajasti. Kysymykset, joihin etsin vastauksia, kattavat koko maahanmuuttajien rekrytointikentän kirjon. Pyrin selvittämään, mitä kentällä tällä hetkellä tapahtuu ja mitä palveluja työnantajilla ja yrityksillä jo on käytössään, sekä myös sitä, mitä lisäpalveluja he vielä kaipaisivat, jotta ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointi onnistuisi? Pyrin hahmottamaan työperusteisen maahanmuuton kokonaisuutta niin tämänhetkisen tilanteen ja tarpeiden kuin tulevaisuuden mahdollisuuksienkin osalta. Työ sisältää myös paljon hallinnollisten asioiden hoitoa ja monitahoista verkostoitumista.

Hankkeessa on kaksi työntekijää. Toinen työntekijä on projektikoordinaattori Marjukka Antila, joka toimii työperusteisen maahanmuuton konkreettisemmalla tasolla, kuten asettumispalvelujen koordinoijana.

- Mitkä ovat projektin tavoitteet?

- Tavoitteena on tehdä perusteellinen kartoitus työperusteisen maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistämisen tarpeista yhdessä yritysten ja muiden työnantajatahojen kanssa. Projektissa selvitetään mm. sitä, millaisia palveluja eri tahot järjestävät maahanmuuttajien asettautumisen ja työnantajien rekrytointiprosessin tukemiseksi.

Pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on kuntien rooli?
  • Mikä voisi olla maahanmuuttajajärjestöjen ja muidenkin järjestöjen rooli?
  • Mistä työnantaja saa tietoa maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvistä erityiskysymyksistä?
  • Mikä on työnantajan rooli maahanmuuttajan työllistäjänä?
  • Kenen tehtävä on järjestää asettautumispalveluita, kuten kielikoulutusta?

Yksi jo saavutettu tavoite on julkisten neuvontapalvelujen lisääntyminen Tampereella, sillä maahanmuuttajien omakielisiä neuvontapalveluja on onnistuttu lisäämään. Aiemmin kaupungin rahoittamaa omakielistä neuvontaa oli tarjolla lähinnä pakolaisten puhumilla kielillä, sekä venäjäksi ja viroksi. TYÖMAA-hankkeen myötä palvelukielet ovat huomattavasti lisääntyneet ja mukaan on tullut mm. englanti ja useita uusia EU-kieliä, kuten puola ja bulgaria.

Tavoitteena on saada kunnille ja yrityksille lisää ulkomaalaistaustaista työvoimaa, sekä rohkaista myös yhdistyksiä markkinoimaan ja myymään omia monikulttuurisuuspalveluitaan kuntien ja yritysten käyttöön.

- Mitkä ovat projektin tärkeimmät sidosryhmät?

- Tärkeimpinä sidosryhminä voidaan pitää työnantajia kuten yrityksiä ja kuntia, TE-toimistoja sekä kaikkia yksittäisiä palveluntuottajia kuten henkilöstörekrytointifirmoja, kouluttajia ja yhdistyksiä.

- Milloin projekti on alkanut? Kuinka kauan se kestää?

- Projekti alkoi 4.8.2008 ja sen on määrä päättyä 31.12.2011.

- Mitä projektin päättymisen jälkeen tapahtuu? Kuinka toiminta jatkuu sen jälkeen?

Kartoituksen tuloksena pyritään tehostamaan ja lisäämään työvoiman rekrytoimista ulkomailta ja saamaan jo täällä asuvia, työtä vailla olevia maahanmuuttajia töihin, sekä kootaan mahdollisimman kattavasti tietoa ulkomaalaistaustaisten rekrytoinnin avuksi.

- Kenen aloitteesta projekti käynnistettiin?

- Projekti käynnistettiin Elinkeinoelämän keskusliiton, Kauppakamarin ja pirkanmaalaisten yritysten aloitteesta. Hankkeen käynnistämisen pohjaksi tehtiin yrityskartoitus, jonka pohjalta löydettiin 11 pirkanmaalaista yritystä, jotka olivat kiinnostuneita hankkeesta. Yritykset vastasivat tuolloin, noin vuosi sitten, myöntävästi mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Onko yrityksessä pulaa työntekijöistä?
  • Löytyykö yrityksestä kiinnostusta palkata ulkomaisia työntekijöitä?
  • Onko yrityksessä tarvetta ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytoinnin tukitoimille?

Valitettavasti talouden laskukausi alkoi hankkeen käynnistämisen aikoihin, ja kaikki 11 yritystä vetäytyivät hankkeesta, eikä suunniteltuja case-tutkimuksia olla näin ollen voitu hankkeen edetessä toteuttaa.

- Mikä taho projektia rahoittaa?

- Suurin rahoittaja on ESR eli Euroopan sosiaalirahasto ja TE-keskus, joiden kautta tulevan rahoituksen osuus on 75 %. Tampereen seutukuntien kunnista Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala sekä itse Tampere rahoittaa hanketta yhteensä 15 %:lla ja lopun 10 %:n rahoituksesta vastaavat yritykset. Yritysten rahoitusosuus jakautuu siten, että niiden tarpeisiin järjestettävästä koulutuksesta sekä muista palveluista yritykset rahoittavat puolet ja toisesta puolesta vastaa TYÖMAA-hanke.

- Miten yksittäinen maahanmuuttaja hyötyy hankkeestanne?

- Jokainen pirkanmaalainen maahanmuuttaja hyötyy hankkeesta ainakin välillisesti. Palvelut kehittyvät ja kuntien viranomaisverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö helpottaa kaikkien elämää.

On hyvä muistaa, että aina kun maahanmuuttajien määrä työpaikoilla lisääntyy, vaikuttaa se mm. asenneilmaston positiivisen muuttumisen kautta myös yksittäiseen maahanmuuttajaan. Työpaikoilla järjestettävien monikulttuurisuuskoulutusten ansiosta työyhteisöjen ilmapiiri avartuu, samalla kun tietämättömyys ja ennakkoluulot hälvenevät. Tämän hankkeen myötä maahanmuuttajien koulutusta ja neuvontaa lisätään ja kehitetään, ja siitäkin hyötyvät epäilemättä kaikki.

Työttömien keskuudessa kuulee monesti kriittistä puhetta siitä, että miksi Pirkanmaalle houkutellaan lisää maahanmuuttajia töihin, kun nykyisillekään ei riitä töitä. Tällainen vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, sillä kuten edellä kerroin, maahanmuuttajien eteen tehtävistä ponnisteluista hyötyvät kaikki osapuolet.

Totta kai ensin pyritään työllistämään täällä jo valmiiksi asuvat maahanmuuttajat, mutta toisaalta on myös muistettava, että joillakin aloilla ei osaavia henkilöitä vielä ole saatavilla, ja silloin hyvä vaihtoehto on ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi.

- Mitä terveisiä ja neuvoja haluat antaa pirkanmaalaisille maahanmuuttajille?

- Kannattaa olla itse aktiivinen omien tarpeiden ja toiveiden suhteen ja puhua rohkeasti suomea sen verran kuin osaa - vaikkei paljoa vielä osaisikaan. Rohkaisen jokaista maahanmuuttajaa tuomaan äänensä kuuluville ja ottamaan kantaa asioihin, sillä vain siten epäkohtiin pystyy vaikuttamaan!

Kun kohtaat jonkin ongelman Suomessa elämiseen liittyen, suuntaa kulkusi reippaasti esim. omakieliseen neuvontapisteeseen, josta sinut ohjataan asiantuntevasti eteenpäin niin kunnan viranomaispalveluihin kuin työelämäpalveluihinkin. Omakielinen neuvonta on tarkoitettu maahanmuuttajien matalan kynnyksen monipuoliseksi asiointipaikaksi, jonne menoa kenenkään ei tarvitse pelätä.

Työmarkkinoiden ja ammattialan suhteen kehottaisin olemaan avarakatseinen. Me ihmiset luomme joskus turhaan itsellemme kovin kapeita uravisioita. Varsinkin nyt talouden laskukauden aikana on hyvä miettiä vaikkapa kolme vaihtoehtoista alaa, joille on valmis työllistymään; siten työllistymismahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat ja paremmat.

Työmarkkinoiden ja ammattialan suhteen kehottaisin olemaan avarakatseinen. Me ihmiset luomme joskus turhaan itsellemme kovin kapeita uravisioita. Varsinkin nyt talouden laskukauden aikana on hyvä miettiä vaikkapa kolme vaihtoehtoista alaa, joille on valmis työllistymään; siten työllistymismahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat ja paremmat.

Tampere, 4.6.2009
Haastattelija ja kuva: Vilma Maanpää,
Tampereen venäläinen klubi ry

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика