Mosaiikki-Tampere
Tässä numerossa:
Toimitukselta
Miten maahanmuuttajatyötekijä on itse kotoutunut
Täältä saa apua!
Pikkujouluglögit
Tietoa Tampereen Venäläisen klubin toiminnasta
Arkisto:
№ 4 (04)
№ 3 (03)
№ 2 (02)
№ 1 (01)
№ 3 ( 03 ) 2009
Tervehdys, rakkaat Mosaiikki-Tampere-lehden lukijat!
Syksy on kirjailijoille, runoilijoille ja taiteilijoille inspiraation aikaa. Se on kauneimpia vuodenaikoja; se on luontoäidin itsensä luoma taulu. Välillä haluaisi vain jähmettyä paikalleen ihailemaan hiljaa syksyisiä maisemia. Mutta arkinen elämä menee eteenpäin – sille ei valitettavasti voi mitään. Pitää vain yrittää pysyä ajan tasalla ja ehtiä samalla iloitsemaan ja ihastelemaan. Mitä kaikkea Tampereella tapahtuukaan syksyllä?
Koululaisten ja opiskelijoiden työvuosi on alkanut. Monet kansalaisjärjestöt ovat alkaneet suunnitella ensi vuoden toimintaa, toisin sanoen valmistella papereita projekteja ja suunnitelmia varten. Jotkut ystävistäni ja tuttavistani miettivät jo joululahjoja, ja jotkut tietävät jo varmasti, missä ja millaisessa asussa he tulevat viettämään joulua. Mutta me emme vielä kiirehdi niin kauas eteenpäin. Puhutaan mieluummin siitä, mikä teille, tämän lehden lukijoille, on kaikkein tärkeintä ja mielenkiintoisinta juuri nyt.
Kaupungin maahanmuuttajaneuvonta jatkaa toimintaansa osoitteessa Puutarhakatu 6. Jos teillä herää kysymyksiä ettekä tiedä niihin vastauksia, voitte pyytää apua myös omalla äidinkielellänne.
Kouluvuoden alussa koulujen venäjän ja muiden kielten opettajat järjestivät vanhempainillan, joka pidettiin Sampolan koulussa. Tapaamisessa keskusteltiin yhdessä lasten opetukseen liittyvistä asioista.
Tampereella vietettiin kaupungin syntymäpäivää perinteiseen tapaan. Tampere-päivää vietetään yleensä lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tuolloin kaikkien museoiden ovet ovat auki ja osassa niistä voi käydä ilmaiseksi. Päivää varten valmistellaan taide- ja valokuvanäyttelyitä, suunnitellaan vierailukäyntejä kaupungin eri laitoksiin, kuten esimerkiksi paloasemalle. Siellä on aina erityisen vilkasta. Lapset saavat olla jopa paloauton kyydissä. Tänä vuonna ihmisiä oli kaupungilla perhekunnittain ja he kävivät aktiivisesti museoissa ja näyttelyissä - pilvisestä säästä huolimatta.
Syys- ja lokakuussa Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomo-projekti järjesti kaksi koulutusseminaaria Tampereella toimiville maahanmuuttajayhdistyksille. Molempien tapaamisten aihe oli hyvin ajankohtainen eli rahoitusmahdollisuuksien etsiminen järjestöille. Yhdistyksille tarjottiin myös mahdollisuutta valmistella omia projekteja itsenäisesti. Ensimmäisessä seminaarissa osanottajat saivat perusteellista tietoa siitä, miten kansalaisjärjestöjen toiminnalle voi saada tukea. Erityisesti korostettiin sitä, että rahoituksen saamiseksi olisi toivottavaa, että projektien päälinja olisi suunnattu nuoriso-, nais- ja lapsityöhön. Toisessa seminaarissa yhdistyksille tarjottiin mahdollisuus tutustua Suomessa ja Tampereella toimiviin projektirahoitusta jakaviin organisaatioihin, kuten Opetusministeriöön, Raha-automaattiyhdistykseen, Suomen Kulttuurirahastoon ja muihin.
Tuonkaltaisten seminaarien järjestäminen on mielestäni erittäin hyödyllistä kansalaisjärjestöille, etenkin niiden toiminnan alkuvaiheessa. Yleensä juuri maahantulleilla maahanmuuttajilla on aina paljon hyviä ja mielenkiintoisia ideoita. Alussa monet odottavat innoissaan sitä, että pääsevät toteuttamaan niitä - ja törmäävät yleensä suureen määrään ongelmia. Kaikkein vaikeinta ulkomaalaiselle on itse projektin kirjoittaminen, sen esittäminen paperilla. Seuraava ongelma on, miten täytetään oikein kaikenmaailman rahoituskaavakkeet ja budjettilaskelmat. Ja on vaikeaa löytää sellainen henkilö, joka alkaa jakaa omaa osaamistaan tuonkaltaisten papereiden laatimisessa. Kun otetaan huomioon riittämätön suomen kielen taito, on idean muuttaminen toiminnaksi monille kansalaisjärjestöille lähes mahdotonta. Jos projektisuunnitelma kuitenkin saadaan laadittua ja lähetettyä rahoittajille, ja järjestö saakin kielteisen vastauksen jonkun virheen vuoksi, niin usein tuon koko asiapaperipinon laatineilta ihmisiltä katoaa viimeisetkin halut tehdä se kaikki vielä uudelleen. Onhan projektin asiantunteva suunnittelu ja laatiminen valtava työ, ei vain maahanmuuttajalle, vaan myös koulutetulle suomalaiselle. Siksi mielestäni tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota erilaisten koulutusten järjestämiseen maahanmuuttajille, jotka ovat projektihakemusten kirjoittamisessa niin sanotusti ”lukutaidottomia”. Monet kansalaisjärjestöjen johtajat tekevät paljon hyödyllistä vapaaehtoistyötä, joka on ihmisille hyvin tarpeellista ja tärkeää. Sekä niille, jotka ovat juuri tulleet Suomeen, että niille, jotka ovat asuneet täällä jo pitkään.
Haluan koko sydämestäni toivottaa voimia ja terveyttä kansalaisjärjestöjen aktiivisille ahertajille. Kaikille niille, jotka tekevät vaivalloista vapaaehtoistyötä ja kaikista vaikeuksista välittämättä ojentavat auttavan kätensä maahanmuuttajille, joille tuki on erityisen tarpeellista nyt, kun elämme kaikille vaikeaa kriisiaikaa.
Margarita Niemi
Mosaiikki–Tampere-lehden
toimittaja-koordinaattori
