• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 73 ) 2012

SAK – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

Keski-Suomen venäjänkielisten maahanmuuttajien työllistymisessä auttava projektimme on päättänyt järjestää asiakkailleen ja Mosaiikki ry:n työntekijöille vierailuja lukuisiin jyväskyläläisiin yrityksiin ja järjestöihin. Vuoden 2011 aikana vierailimme useissa yrityksissä ja järjestöissä. Käynnit olivat mielenkiintoisia ja opimme niissä paljon hyödyllisiä asioita. Joku aika sitten kävimme yhdessä ammattiliitossa, josta haluan kertoa vähän enemmän. Kyseessä oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö eli SAK. Monet ovat varmaankin jo kuulleet tämän järjestön nimen, vaikkeivät olisikaan itse järjestön jäseniä.

Suomessa on kolme suurta ammattikeskusjärjestöä: SAK – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, STTK – Toimihenkilökeskusjärjestö, AKAVA – Suomen akateemisesti koulutettujen ammatillinen keskusjärjestö.

SAK on yksi Suomen ensimmäisistä ammattiyhdistysjärjestöistä. Se on yli satavuotias järjestö, joka perustettiin vuonna 1907. Järjestö ei ole poliittisesti suuntautunut eikä maan hallituksesta riippuvainen, eli toisin sanoen se toimii täysin vapaana ulkopuolisista vaikuttimista. Euroopan ammattiyhdistysliikkeen muodostumisella on syvät juuret historiassa. Liikehdintä alkoi jo 1800-luvulla Englannissa ja Saksassa.

Tällä hetkellä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön kuuluu yli miljoona jäsentä, aktiivijäseniä on noin 100 000. Suoraan sanottuna kyse on vahvasta järjestöstä, joka muodostuu kahdestakymmenestä alakohtaisesta ammattiliitosta.

Kaikista Suomen suurista kaupungeista löytyy alakohtaisten ammattiliittojen paikallisosastoja, joten kysymysten ilmetessä ammattiliittojen jäsenet voivat kääntyä oman paikallisosastonsa puoleen. Jyväskylän SAK sijaitsee osoitteessa Kalevankatu 4. Ammattiliittojen Keskusjärjestön aluejohtajana toimii Ahti Ruoppila, jonka ystävällisen kutsun ansiosta pääsimme tutustumaan SAK:n tiloihin ja toimintaan.Ahti Ruoppila ja toimistonhoitaja Sari Keränen perehdyttivät meidät Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön toimintaan ja vastailivat lukuisiin kysymyksiimme.

Ahti Ruoppila, aluejohtaja,
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Mitä ammattiliittojen toiminta sitten pitää sisällään?

Ammattiliiton tärkein tehtävä on puolustaa jäsentensä oikeuksia ja etuja, käydä neuvotteluja työnantajaosapuolen, työntekijöiden ja valtionhallinnon kanssa ja sopia yleinen työehtosopimus. Yleisessä työehtosopimuksessa määritellään työajan ja vuosiloman pituus sekä palkkataso. Lisäksi ammattiliitot voivat osallistua useiden sosiaalisten kysymysten ratkaisussa, esimerkiksi työtapaturmavakuutusehtojen sopimisessa sekä työntekijöiden työttömyyskorvauksen, eläkkeen ja vanhempainvapaan ehtojen sopimisessa. Tällaiset työehtosopimukset kattavat lähestulkoon kaikki Suomessa työllistetyt työntekijät, asuinpaikasta ja työpaikasta huolimatta. Ammattiliitot kiinnittävät siis erityistä huomiota siihen, ettei työntekijöiden työehtoja ja palkkausta heikennettäisi.

Miten ammattiliiton jäseneksi voi liittyä?

Riittää, että täyttää ja allekirjoittaa hakulomakkeen. Lomakkeen voi täyttää Internetissä sähköisesti (lähes kaikilla ammattiliitoilla on omat Internet-sivunsa) tai paperilomakkeen oman ammattiliittonsa paikallisosastossa. Kuka voi liittyä ammattiliiton jäseneksi? Kaikki työntekijät ja toimihenkilöt, jotka työskentelevät Suomessa, huolimatta siitä, minkä maan kansalaisia he ovat. Esimerkiksi Metalliliiton jäsenmäärä on noin 17 000. Ammattiliiton jäseniin kuuluu myös maahanmuuttajia. Suurin osa maahanmuuttajista on tullut entisen Neuvostoliiton alueelta. Ahti Ruoppila totesi, että jos Suomen työmarkkinoilla esiintyy työvoimapulaa, maahanmuuttajista toivotaan apua, sillä he luovat Suomessa todellisen potentiaalisen työvoimareservin. Hän esitti seuraavanlaisia tilastoja: vuonna 1990 Suomessa asui 26 000 maahanmuuttajaa ja vuonna 2011 peräti 170 000. Kuitenkin vain 6 500 maahanmuuttajalla on vakituinen työpaikka. Se on todella vähän. Maahanmuuttajien työttömyys on valitettavasti kolme kertaa korkeampi, kuin kantaväestöllä. Kieltämättä työnantajat esittävät maahanmuuttajille usein liian korkeita vaatimuksia työhönottotilanteessa. Tämä koskee ensisijaisesti suomen kielen taitoa. Tietenkin suomea täytyy osata, mutta vaadittu täydellinen suomen kielen taito ei ole aina perusteltua. Monissa työtehtävissä riittää keskinkertainen suomen kielen taito, koska työntekijän varsinainen tehtävä edellyttää pääasiassa muita taitoja ja osaamista. Monet maahanmuuttajat ovat hyvin koulutettua väkeä, mutta heidän tutkintotodistuksensa eivät ole päteviä Suomessa. SAK on osallistunut maahanmuuttajille järjestettävien näyttötutkintojen järjestämiseen auttaakseen heitä työllistymään sitä kautta.

Sari Keränen, toimistohoitaja

Saatatte kysyä: ”Miksi minun muka kannattaisi liittyä ammattiliittoon? ”

Edellä lueteltuihin etuihin voidaan lisätä, että ammattiliitto tarjoaa hyvän suojan myös työttömyyden varalta, sillä ammattiliiton jäsenet saavat ammattiliiton työttömyyskassalta korkeampaa tukea. Tuen suuruus riippuu monista tekijöistä. Työttömyyspäiväraha maksetaan palkkatulojen mukaan, jos työura ja ammattiliiton jäsenyys ovat kestäneet yli 34 viikkoa viimeisten 28 kuukauden aikana. Tämä ansiosidonnainen päiväraha on noin 60–80% aikaisemmista työtuloista, mikä on huomattavasti enemmän kuin valtion myöntämä työttömyyspäiväraha. Sitä paitsi, ammattiliitto tukee jäsentään työnantajan kanssa ilmenevissä riitatilanteissa. Ammattiliitot järjestävät myös jäsenilleen monenlaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia sekä merkittäviä alennuksia erilaisista tapahtumalipuista. Joillain ammattiliitoilla on myös omia kylpylöitä. Jäsenenä voi vuokrata lomamökin tai varata hotellihuoneen lomansa ajaksi ja saada siitä huomattavan alennuksen.

Kaikki teollisuustyöntekijät eivät kuulu ammattiliittoon. Siksi yksi ammattiliittojen tärkeimmistä haasteista on hankkia riveihinsä jatkuvasti uusia jäseniä. Valistustyötä ammattiliiton hyödyistä tehdään jatkuvasti, kerrotaan jäsenten saamista eduista, työntekijöiden oikeuksista työpaikoilla ja varoitetaan ”harmaan talouden” työstä, jota lainsäädännöllä yritetään kitkeä, sillä usein se on miltei orjatyötä, jossa työntekijöille maksetaan olemattoman alhaista palkkaa eikä heillä ole palkallisia lomia eikä sairausturvaa.

– Käymme kertomassa toiminnastamme yrityksissä, oppilaitoksissa ja kouluissa, kertoi Ahti Ruoppila, – Myös oppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat voivat tulla meille opiskelijajäseniksi. Internetistä voi löytää tietoa Suomen ammattiliittojen työstä myös venäjän kielellä. Vaikka venäjänkielistä materiaalia ei ole vielä kovin paljon, jotain sentään löytyy. Olemme tehneet jo pitkään hyvää yhteistyötä Mosaiikin kanssa. Lehden sivuilla on julkaistu monia artikkeleitani, joissa käsitellään erilaisia työelämään liittyviä kysymyksiä. Olemme iloisia tällaisesta yhteistyöstä ja toivomme, että se jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Uskon, että muistakin toimituksemme työntekijöistä oli mukava saada tapaamisessa näin positiivista palautetta Mosaiikki -lehdestämme. Lopuksi Ahti Ruoppila lupasi vastailla kysymyksiimme. Tilaisuus käytettiin tehokkaasti hyväksi. Haluan jakaa lukijoiden kanssa muutamia kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia:

– Jos ihminen on työharjoittelussa, voiko hän liittyä ammattiliiton jäseneksi?

– Kyllä.

– Voitko kertoa siitä tarkemmin?

– Ammattiliiton jäseneksi tulemiselta ei edellytetä pitkää työsuhdetta. Kaikilla alakohtaisilla ammattiliitoilla on omat sääntönsä ja niihin kannattaa aina tutustua liiton omilla nettisivuilla. Ammattiliittoon kannattaa liittyä jo heti työsuhteen alkaessa. Liittymisehdot löytyvät tarkemmin oman ammattiliiton internetsivuilta.

– Mitä pitää tehdä, kun määräaikainen työsopimus päättyy?

– Kannattaa heti ottaa yhteyttää omaan ammattiliittoonsa ja ilmoittaa, että työsuhde on päättynyt. Ilmoituksen voi tehdä internetissä täyttämällä siihen liittyvän lomakkeen (jokainen liiton jäsen saa oman käyttäjätunnuksen ja salasanan, jolla pääsee kirjautumaan sivustolle) tai voi asioida suoraan liiton paikallistoimistossa.

– Ovatko liiton jäsenmaksut joku prosenttiosuus palkasta?

– Kyllä. Kaikilla alakohtaisilla ammattiliitoilla on oma prosenttinsa, joka peritään palkkatulojen perusteella.

– Osaatteko sanoa paljonko pienin ja suurin prosenttiosuus on?

– Yleensä puhutaan jotain 1,5 % - 2,0 % bruttopalkasta. Jäsenmaksuilla saa monenlaisia asioita: edunvalvontaa, palkankorotuksia, oikeudellista apua ja neuvontaa, lomaetuja ja alennuksia useissa kaupoissa. Ammattiliitot järjestävät myös jäsenilleen ilmaisia kursseja. Työttömänä voi myös osallistua näille kursseilla ja nostaa omaa ammattitaitoaan.

– Olen kuullut, että on mahdollista saada kulttuuri- ja liikuntalipukkeita erilaisiin tapahtumiin. Mistä niitä voi saada ja miten usein?

– Näitä lipukkeita voi saada omalta ammattiliitoltaan kerran kolmessa kuukaudessa ja niiden tarjoama alennus on korkeintaan 50 %.

– Mitä sitten, jos oman ammattiliiton toimisto sijaitseekin vain Helsingissä?

– Silloin on kätevintä ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.

– Vielä yksi kysymys. Mitä tehdä, jos maahanmuuttaja ei puhu ja ymmärrä kunnolla suomea, mutta hän tarvitsisi tietoa jostain asiasta tai hänelle pitäisi selittää jotain ja pitäisi täyttää lomakkeita. Voiko hän käyttää tulkin palveluja? Onko mahdollista täyttää lomakkeita venäjän kielellä?

– Joidenkin alojen ammattiliitoissa työskentelee venäjän, englannin ja muiden kielten taitoista henkilökuntaa. Myös venäjänkielistä materiaalia löytyy jonkun verran. Tulkin palveluja myönnetään äärimmäisissä tilanteissa, esimerkiksi oikeudenkäyntiin työntekijän ja työnantajan välillä. Muissa tapauksissa pyrimme selviämään omin voimin ja autamme kaikin keinoin ymmärtämään tarvittava tieto ja täyttämään lomakkeita.

– Olen muuttanut Suomeen vain vähän aikaa sitten. Pääsin suomen kielen kurssille Palapeli-projektiin. Voinko minä liittyä ammattiliiton jäseneksi?

– Valitettavasti et. Työttömät, jotka ovat vain lyhytaikaisilla työllistämiskursseilla eivät voi liittyä ammattiliittoon.

– Yksi tuttavani liittyi ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Nyt hän maksaa jäsenmaksua niihin molempiin. Saako hän siitä jotain lisäetua?

– Siinä on kyse kahdesta eri maksusta, mutta niiden samanaikaisessa maksussa ei ole mitään järkeä. Lain mukaan työttömyyspäivärahaa voi saada vain yhdestä paikasta. Minä neuvoisin liittymään pelkkään ammattiliittoon. Ammattiliitoillakin on omat työttömyyskassansa. Sieltä maksetaan työttömyyspäivärahat. Sitä paitsi, joskus työnantajat eivät maksa palkkaa, lomapalkkaa ja -korvauksia oikein. Tässä asiassa liiton apu on arvokasta. Yleinen työttömyyskassa ei tarjoa mitään muuta kuin työttömyystukea. Työttömyyskassan maksama tuki ei ole yhtään sen suurempaa kuin ammattiliittojen maksamat päivärahat.

– Paljonko täytyy tehdä työtä, että saisi ansiosidonnaista päivärahaa, jos olet liiton jäsenenä?

– Ansiosidonnaista päivärahaa varten täytyy olla työssä vähintään 34 viikkoa viimeisten 28 kuukauden aikana. Sairauspäivärahaa varten otetaan huomioon myös työaika, se ei saisi olla alle 18 tuntia viikossa. Palkan tulisi olla vähintään 1071 euroa kuukaudessa (tiedot vuodelta 2011).

Tapaamisaikamme alkoi olla jo lopussa, mutta kysymysten virta ei vain ottanut laantuakseen. Ehkä siksi, että saimme kysymyksiimme erittäin monipuolisia vastauksia ja saimme niin paljon uutta tietoa ammattiliittojen ja SAK:n toiminnasta Suomessa. Lopuksi haluan kiittää Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön aluejohtajaa Ahti Ruoppilaa meille suomastaan ajasta ja siitä, että hän jaksoi vastailla meitä askarruttaviin kysymyksiin. Mosaiikin toimitus haluaa jatkaa yhteistyötä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön kanssa vielä tänä ja toivon mukaan vielä tulevaisuudessakin, niin että lehtemme lukijat saavat SAK:lta paljon uutta ja hyödyllistä tietoa.

Suomen Ammattilliitojen Keskujärjestöön kuuluu 21 ammattiliitto. SAK:laiset ammattiliitot voidaan jakaa viiteen ryhmään niiden päätoimialojen perusteella.

Teollisuusliitot

– Metallityöväen Liitto
– Paperiliitto
– Puu- ja erityisalojen liitto
– Rakennusliitto
– Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL
– Sähköalojen ammattiliitto
– TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Kuljetusalojen liitot

– Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT
– Ilmailualan Unioni IAU
– Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU
– Raideammattilaisten yhteisjärjestö
– Rautatievirkamiesliitto
– Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY
– Suomen Merimies-Unioni SMU
– Veturimiesten Liitto

Julkisten alojen liitot

– Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja JHL:n yhteisöjäsenliitot Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijain Liitto

Yksityiset palvelualat

– Kaupanalan esimiesliitto KEY
– Palvelualojen ammattiliitto PAM
– Suomen Muusikkojen Liitto
– Teatteri- ja Mediatyöntekijät Teme

Lehtimiesliitot

– Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL
– Yleinen Lehtimiesliitto

Teksti: Tatjana Sojunen
Suomennos:Päivi Nironen

Siirry ylös