• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 73 ) 2012

Аsumistuki

Mosaiikki-lehden lukijan kysymys Kansaneläkelaitokselle

Olen saanut työpaikan, jossa on pieni palkka, 1100 € kuukaudessa. Asun yksin pienessä kahden huoneen asunnossa. Olen kuullut, että monet liittyvät ammattiliittojen tai erityisten kassojen jäseniksi saadakseen työttömäksi jäädessään paremman avustuksen ammattiliitolta. Kuitenkin tuttavani neuvovat minua olemaan tekemättä niin, koska palkkani on pieni, ja se tarkoittaa, että myös ammattiliiton maksamat korvaukset ovat pieniä. Sen lisäksi menetän asumistukeni, jota työttömänä ollessani saan. Tuloksena on, että taloudellinen tilanteeni olisi huonompi kuin silloin, jos jäisin taas työttömäksi ja saisin minulle siinä tilanteessa kuuluvat avustukset. Voisitteko kertoa, onko asia itse asiassa näin? Olen yksinäinen enkä saa apua keneltäkään. En halua tuosta vain antaa ammattiliitolle tai kassalle edes vähäistä rahasummaa - minulla on nyt muutenkin vähän rahaa.

Mitkä kaikki seikat vaikuttavat asumistuen suuruuteen?

Asumistuen suuruuteen vaikuttavat:

- asumismenot
- asunnon sijaintikunta
- ruokakunnan henkilömäärä
- ruokakunnan pysyvien kuukausitulojen yhteismäärä sekä omaisuus

Vaikuttaako esimerkiksi asumismuoto (vuokra-/omistus-/asumisoikeusasunto)?

Asumistukea voi hakea sekä vuokra- että omistusasunnon (osakeasunnot, omakotitalot) asumismenoihin. Asumisoikeusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon.

Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi huomioidaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut.

Osakeasunnosta asumismenoiksi hyväksytään maksettava vastike sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut.

Omakotitalon asumismenot hyväksytään valtioneuvoston vuosittain vahvistamien hoito-menonormien määräisinä (ns. lämmitys-, vesi- ja kunnossapitonormi). Sekä osakeasuntojen että omakotitalojen asuntolainojen korot hyväksytään asumismenoiksi osittain.

Entä vaikuttaako se, onko vuokranantajana yksityishenkilö vai esim. kaupunki?

Asumistukea myönnetään vuokra-asuntoon, jonka hallinta perustuu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain tarkoittamaan vuokra- tai alivuokrasuhteeseen. Asumistukea haettaessa vuokrasuhteen olemassaolo ja ehdot selvitetään kirjallisen vuokrasopimuksen avulla. Asumistuen määrään ei ole vaikutusta sillä, onko vuokranantajana yksityinen henkilö tai esim. kaupunki.

Onko tuloille jotain tiettyä konkreettista ylärajaa, jonka jälkeen asumistukea ei myönnetä?

Kuntaryhmät on määritelty valtioneuvoston asetuksessa asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 (2.12.2010/1036).

Jos ruokakunta on suurempi kuin 8 henkilöä, perusomavastuu katsotaan 8 hengen taulukosta, mutta tuloista vähennetään 260 euroa jokaista 8 henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden. Ruokakunnan kuukausituloa ovat sekä ansio- että pääomatulot.

Asumistuen määrään vaikuttavat lähes kaikki ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden säännölliset bruttotulot. Tuloista ei vähennetä veroja.

Kahden hengen ruokakunnan perusomavastuutaulukko on tehty aikuisruokakuntaa varten. Jos kahden hengen ruokakuntaan kuuluu alaikäinen huollettavana oleva lapsi, perusomavastuun määrä katsotaan kahden hengen taulukosta, mutta tuloista vähennetään 90 euroa. Tällä korjauksella asumistuen määrä vastaa muiden lapsiperheiden tukea.

Otetaan vielä konkreettinen esimerkki:

Monet lehteä lukevat maahanmuuttajat käyvät välillä palkkatuetussa työssä, joten jos he kuuluvat ammattiliittoon, he saavat työttömäksi jäätyään päivärahaa bruttona n. 780 €/kk. Onko yksin elävällä (ei lapsia, ei aviomiestä), vuokra-asunnossa asuvalla henkilöllä oikeus asumistukeen tällaisilla tuloilla?

Vastaus: Jokaisessa kuntaryhmässä 780 euron bruttokuukausitulolla on oikeus asumistukeen vuokra-asunnossa.

Kelan internet-sivuilla olevalla laskurilla voi tarkistaa asumistuen määrän: www.kela.fi/laskurit.

Lisätietoja yleisestä asumistuesta osoitteessa www.kela.fi > Asumisen tuet.

Siirry ylös